Studies of the genetic epidemiology of cardiovascular disease: focus on inflammatory candidate genes

Cardiovascular disease (CVD) is a complex disease with multifactorial aetiology. Both genetic and environmental factors contribute to the disease risk. The lifetime risk for CVD differs markedly between men and women, men being at increased risk. Inflammatory reaction contributes to the development of the disease by promoting atherosclerosis in artery walls. In the first part of this thesis, we identified several inflammatory related CVD risk factors associating with the amount of DNA from whole blood samples, indicating a potential source of bias if a genetic study selects the participants based on the available amount of DNA. In the following studies, this observation was taken into account by applying whole genome amplification to samples otherwise subjected to exclusion due to very low DNA yield. We continued by investigating the contribution of inflammatory genes to the risk for CVD separately in men and women, and looked for sex-genotype interaction. In the second part, we explored a new candidate gene and its role in the risk for CVD. Selenoprotein S (SEPS1) is a membrane protein residing in the endoplasmic reticulum where it participates in retro-translocation of unfolded proteins to cytosolic protein degradation. Previous studies have indicated that SEPS1 protects cells from oxidative stress and that variations in the gene are associated with circulating levels of inflammatory cytokines. In our study, we identified two variants in the SEPS1 gene, which associated with coronary heart disease and ischemic stroke in women. This is, to our knowledge, the first study suggesting a role of SEPS1 in the risk for CVD after extensively examining the variation within the gene region. In the third part of this thesis, we focused on a set of seven genes (angiotensin converting enzyme, angiotensin II receptor type I, C-reactive protein (CRP), and fibrinogen alpha-, beta-, and gamma-chains (FGA, FGB, FGG)) related to inflammatory cytokine interleukin 6 (IL6) and their association with the risk for CVD. We identified one variant in the IL6 gene conferring risk for CVD in men and a variant pair from IL6 and FGA genes associated with decreased risk. Moreover, we identified and confirmed an association between a rare variant in the CRP gene and lower CRP levels, and found two variants in the FGA and FGG genes associating with fibrinogen. The results from this third study suggest a role for the interleukin 6 pathway genes in the pathogenesis of CVD and warrant further studies in other populations. In addition to the IL6 -related genes, we describe in this thesis several sex-specific associations in other genes included in this study. The majority of the findings were evident only in women encouraging other studies of cardiovascular disease to include and analyse women separately from men.

Growing Up Vietnamese in Finland - Looking Back 12 Years Later : The Well-Being and Sociocultural Adaptation of Vietnamese as Children or Adolescents and as Young Adults

Varttuminen vietnamilaisena Suomessa: 12 vuoden seurantajakso – Vietnamilaisten hyvinvointi ja sosiokulttuurinen sopeutuminen lapsena/nuorena sekä nuorena aikuisena Tämä tutkimus oli määrällinen pitkittäistutkimus lapsena tai nuorena vuosina 1979-1991 Suomeen saapuneiden vietnamilaisten akkulturaatiosta (kulttuurin muutoksista), psyykkisestä hyvinvoinnista ja sosiokulttuurisesta sopeutumisesta. Tutkimukseen osallistui ensimmäisessä vaiheessa (vuonna 1992) 97 satunnaisesti valittua vietnamilaista peruskoululaista ympäri maata, joita verrattin suomalaisiin luokkatovereihin. Seurantavaiheeseen (vuonna 2004) osallistui 59 ensimmäisessä vaiheessa mukana ollutta vietnamilaista, nyt iältään 20 – 31 -vuotiaita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät ennustivat akkulturaation lopputuloksia, samalla huomioiden iän ja ympäristön (kontekstin) vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiokulttuuriseen sopeutumiseen. Yksittäiset akkulturaatiodimensiot (kieli, arvot ja identiteetti) osoittautuivat tärkeämmiksi psyykkiselle hyvinvoinnille ja sosiokulttuuriselle sopeutumiselle kuin etniset, kansalliset tai kaksikulttuuriset profiilit, joissa yhdistyivät ao. kieli, arvot ja identiteetti. Identiteettimuutosta tapahtui (etniseen) vietnamilaiseen suuntaan ajan kuluessa, kun taas arvomuutosta tapahtui (kansalliseen) suomalaiseen suuntaan. Sekä suomen että vietnamin kielen taito lisääntyivät ajan myötä, millä oli myönteisiä vaikutuksia sekä psyykkiseen hyvinvointiin että sosiokulttuuriseen sopeutumiseen. Lähtötilanteen psyykkinen hyvinvointi ennusti hyvinvointia (masennuksen puutetta ja itsetuntoa) aikuisena, mutta sosiokulttuurinen sopeutuminen (koulumenestys) lapsena tai nuorena ei ennustanut kouluttautumista aikuisena. Parempi suomen kielen taito ja vähemmän identifioitumista suomalaiseksi aikuisena sekä masentuneisuuden puute ja vähemmän koettua syrjintää lapsena tai nuorena erottelivat psyykkisesti paremmin voivat aikuiset (ei-masentuneet) heistä, jotka olivat masentuneita. Parempaa kouluttautumista aikuisena ennustivat toisaalta vähemmän koettua syrjintää lapsena tai nuorena ja toisaalta aikuisena parempi suomen kielen taito, suurempi kansallisten (suomalaisten) itsenäisyysarvojen kannattaminen, mutta kuitenkin vähemmän identifioitumista suomalaisiin. Koetun syrjinnän merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille, erityisesti lapsena tai nuorena, sekä sen pitkäaikaisvaikutukset psyykkiselle hyvinvoinnille ja sosiokulttuuriselle sopeutumiselle aikuisena osoittavat tarpeen puuttua varhain psyykkisiin ongelmiin sekä parantaa etnisten ryhmien välisiä suhteita. Avainsanat: akkulturaatio, psyykkinen hyvinvointi, sosiokultuurinen sopeutuminen, kieli, arvot, identiteetti, vietnamilainen, Suomi, lapset, nuoret, nuoret aikuiset