2 resultados para Hyde, Edward, 1786-1832.

em Helda - Digital Repository of University of Helsinki


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

The aim of the study was to examine the influence of school smoking policy and school smoking prevention programs on the smoking behaviour of students in high schools in Prince Edward Island using the School Health Action Planning Evaluation System (SHAPES). A total sample included 13,131 observations of students in grades 10-12 in ten high schools in Prince Edward Island over three waves of data collection (1999, 2000, and 2001). Changes in prevalence of smoking and factors influencing smoking behaviour were analyzed using descriptive statistics and Chi-Square tests. Multi-level logistic regression analyses were used to examine how both school and student characteristics were associated with smoking behaviour (I, II, III, IV). Since students were located within schools, a basic 2-level nested structure was used in which individual students (level 1) were nested within schools (level 2). For grade 12 students, the combination of both school policies and programs was not associated with the risk of smoking and the presence of the new policy was not associated with decreased risk of smoking, unless there were clear rules in place (I). For the grade 10 study, (II) schools with both policies and programs were not associated with decreased risk of smoking. However, the smoking behaviour of older students (grade 12) at a school was associated with younger students’ (grade 10) smoking behaviour. Students first enrolled in a high school in grade 9, rather than grade 10, were at increased risk of occasional smoking. For students who transitioned from grade 10 to 12 (III), close friends smoking had a substantial influence on smoking behaviour for both males and females (III). Having one or more close friends who smoke (Odds Ratio (OR) = 37.46; 95% CI = 19.39 to 72.36), one or more smokers in the home (OR = 2.35; 95% CI = 1.67 to 3.30) and seeing teachers and staff smoking on or near school property (OR=1.78; 95% CI = 1.13 to 2.80), were strongly associated with increased risk of smoking for grade 12 students. Smoking behaviour increased for both junior (Group 1) and senior (Group 2) students (IV). Group 1 students indicated a greater decrease in smoking behaviour and factors influencing smoking behaviour compared to those of Group 2. Students overestimating the percentage of youth their age who smoke was strongly associated with increased likelihood of smoking. Smoking rates showed a decreasing trend (1999, 2000, and 2001). However, policies and programs alone were not successful in influencing smoking behaviour of youth. Rather, factors within the students and schools contextual environment influenced smoking behaviour. Comprehensive approaches are required for school-based tobacco prevention interventions. Keywords: schools, policy, programs, smoking prevention, adolescents Subject Terms: school-based programming, public health, health promotion

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

J.W. von Goethen (1749-1832) merkitys ei rajoitu saksalaisen kirjallisuuden uudistamiseen. Hänen keskeisin antinsa filosofialle on pikemminkin hänen kehittämässään luonnontieteellisessä tutkimusmetodissa ja siinä ilmenevässä organistisessa luonnonfilosofiassa. Myös Goethen taideteoreettisia käsityksiä on hedelmällistä tutkia hänen luonnonfilosofiansa näkökulmasta. Tarkastelen pro gradu-tutkielmassani Goethen luontokäsityksen ja taidekäsityksen kehitystä välittömästi hänen Italiaan suuntautuvia matkojaan 1786 1789 ympäröivänä ajanjaksona. Tähän aikaan sijoittuivat paitsi morfologisen tutkimusmetodin syntyminen, myös Goethen kuvataiteellisten ihanteiden yhä vahvempi kääntyminen antiikin esikuvien puoleen. Tutkin Goethen luonnontutkimusten taustalla olevan tietoteoreettisen asenteen muotoutumista suhteessa tulkintoihin, joita hän muodosti Benedict de Spinozan ja Immanuel Kantin filosofiasta. Jäljitän hänen näin muodostuneen luonnonfilosofisen näkemyksensä ilmenemistä hänen Weimarin klassismia edustaneissa taideteoreettisissa kirjoituksissaan. Kysymykseni on, onko Goethen kuvaamassa luonnontieteellisessä tutkimusmetodissa yhtymäkohtia siihen tiehen, jota taiteilijan tai taiteentuntijan on hänen mielestään kuljettava päästäkseen oikeaan käsitykseen taiteesta. Analysoidakseni tarkemmin taiteellisen ja tieteellisen toiminnan samankaltaisuutta Goethella vertailen keskenään 1789 julkaistua tekstiä Einfache Nachahmung der Natur, Manier, Stil (Luonnon yksinkertainen jäljittely, maneeri, tyyli), joka pohtii taiteen kuvaustavan suhdetta todellisuuteen, sekä lyhyttä luonnontieteellistä metodia kuvaavaa tekstiä Erfahrung und Wissenschaft (Kokemus ja tiede) vuodelta 1798. Asetan rinnakkain luonnontutkijan etenemisen empiirisestä ja tieteellisestä ilmiöstä puhtaaseen ilmiöön eli alkuilmiöön ja taiteellisen toiminnan jatkumon luonnon yksinkertaisesta jäljittelystä maneeriin ja tyyliin. Epilogissa hahmottelen Goethen metodin yhtymäkohtia moderniin fenomenologiaan sekä arvioin Rudolf Steinerin (1861 1925) Goethen tietoteoriasta tekemää tulkintaa.