Disarming identities : Ethnic identities in conflict resolution: Hindrance or helpful resource?

This thesis proposes that national or ethnic identity is an important and overlooked resource in conflict resolution. Usually ethnic identity is seen both in international relations and in social psychology as something that fuels the conflict. Using grounded theory to analyze data from interactive problem-solving workshops between Palestinians and Israelis a theory about the role of national identity in turning conflict into protracted conflict is developed. Drawing upon research from, among others, social identity theory, just world theory and prejudice it is argued that national identity is a prime candidate to provide the justification of a conflict party’s goals and the dehumanization of the other necessary to make a conflict protracted. It is not the nature of national identity itself that lets it perform this role but rather the ability to mobilize a constituency for social action (see Stürmer, Simon, Loewy, & Jörger, 2003). Reicher & Hopkins (1996) have demonstrated that national identity is constructed by political entrepreneurs to further their cause, even if this construction is not a conscious one. Data from interactive problem-solving workshops suggest that the possibility of conflict resolution is actually seen by participants as a direct threat of annihilation. Understanding the investment necessary to make conflict protracted this reaction seems plausible. The justification for ones actions provided by national identity makes the conflict an integral part of a conflict party’s identity. Conflict resolution, it is argued, is therefore a threat to the very core of the current national identity. This may explain why so many peace agreements have failed to provide the hoped for resolution of conflict. But if national identity is being used in a constructionist way to attain political goals, a political project of conflict resolution, if it is conscious of the constructionist process, needs to develop a national identity that is independent of conflict and therefore able to accommodate conflict resolution. From this understanding it becomes clear why national identity needs to change, i.e. be disarmed, if conflict resolution is to be successful. This process of disarmament is theorized to be similar to the process of creating and sustaining protracted conflict. What shape and function this change should have is explored from the understanding of the role of national identity in supporting conflict. Ideas how track-two diplomacy efforts, such as the interactive problem-solving workshop, could integrate a process by both conflict parties to disarm their respective identities are developed.

Hintakartelli toistettuna pelinä: teoriasta pääkaupunkiseudun bensiinin vähittäismyyntimarkkinoille

Tutkielman tarkoituksena oli soveltaa toistetun pelin teoria- ja empiriapohjaa suomalaiseen tutkimusaineistoon. Kartellin toimintadynamiikka on mallinnettu peliteorian osa-alueen, toistetun pelin kentäksi. Toistetussa pelissä samaa, kerran pelattua peliä pelataan useita kierroksia. Äärettömästi toistetusta pelistä muodostuu toistetun pelin yleinen teoria (The Folk Theorem), jossa jokaisella pelaajalla on yksilöllisesti rationaalinen käytössykli. Toisen pelaajan kanssa tehty yhteistyö kasvattaa pelaajan käytössykliltä kertyvää kokonaishyötyä. Kartellitutkimuksessa ei voi ohittaa oikeustieteellistä näkökulmaa, joten sekin on tiivistetysti mukana esityksessä. Äänettömässä tai implisiittisessä kartellissa ( tacit collusion ) ei avoimen kartellin tavoin ole osapuolten välistä kommunikointia, mutta sen lopputulos on sama. Tästä syystä äänetön kartelli on yhdenmukaistettuna käytöksenä kielletty. Koska myös tunnusmerkit ovat osin samat, kartellitutkimus on saanut arvokasta mittausaineistoa paljastuneiden kartellien käytöksestä. Pelkkään hintatiedostoonkin perustuvalla tutkimuksella on vankka teoreettinen ja empiirinen pohja. Oikeuskirjallisuudessa ja käytännössä hintayhteneväisyyden on yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa katsottu olevan indisio kartellista. Bensiinin vähittäismyyntimarkkinat ovat rakenteellisesti otollinen kenttä toistetulle pelille. Tutkielman empiirisessä osuudessa kohteena olivat pääkaupunkiseudun bensiinin vähittäismyyntimarkkinat ja tiedosto sisälsi otoksia hinta-aikasarjoista ajalta 1.8.2004 - 30.6.2005 kaikkiaan 116:ltä jakeluasemalta Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Tutkimusmenetelmänä oli toistettujen mittausten varianssianalyysi post hoc-vertailuin. Tilastollisesti merkitsevä hinnoitteluyhtenevyys lähellä sijaitsevien asemien kesken löytyi 47 asemalta, ja näin ollen näillä asemilla on yksi kartellin tunnusmerkeistä. Hinnoitteluyhtenevyyden omaavat asemat muodostivat liikenneyhteyksien mukaan jaetuilla kilpailualueillaan ryhmittymiä ja kaikkiaan tällaisia yhtenevästi hinnoittelevia ryhmittymiä oli 21. Näistä ryhmittymistä 9 oli ns. sekapareja eli osapuolina olivat kylmäasema ja liikenneasema. Useimmissa tapauksissa oli kyseessä alueensa kalleimmin hinnoitteleva kylmäasema. Tutkielman tärkeimmät lähteet: Abrantes-Metz, Rosa M. – Froeb, Luke M. – Geweke, John F. – Taylor, Cristopher T. (2005): A Variance screen for collusion. Working paper no. 275, Bureau of economics, Federal Trade Commission, Washington DC 20580. Dutta, Prajit K. (1999): Strategies and Games, Theory and Practice. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts, London, England. Harrington, Joseph E. (2004): Detecting cartels. Working paper. John Hopkins University. Ivaldi, Marc – Jullien, Bruno – Rey, Patric – Seabright, Paul – Tirole, Jean (2003): The Economics of Tacit Collusion. EU:n komission kilpailun pääosaston julkaisu. Phlips, Louis (1996): On the detection of collusion and predation. European Economic Review 40 (1996), 495–510.