Paluu paratiisiin : Polkuja hyvän ja pahan tuolle puolen Martti Lutherin ja Friedrich Nietzschen perinteissä

Tutkimukseni tarkoitus on paikallistaa polkuja hyvän ja pahan tuolle puolen. Tutkimukseni termit hyvä ja paha määrittyvät moraalisesti. Täten tutkimusaiheeni on ihmisen ja moraalin välinen suhde. Tutkin ihmisen moraalista olotilaa, siinä tapahtuvaa muutosta ja tämän muutoksen ehtoja. Tutkimuksellani on kaksi pääkysymystä: kuinka on mahdollista päästä hyvän ja pahan tuolle puolen ja miksi meidän tulisi siirtyä hyvän ja pahan tuolle puolen. Polut hyvän ja pahan tuolle puolen vievät myös etiikan tuolle puolen. Tutkimukseni pyrkii selvittämään mitä vikaa etiikassa on ja kuinka on mahdollista perustella toimintaa ilman etiikkaa. Tutkimukseni metodi on systemaattinen analyysi. Johdanto-osassa käsittelen yleisesti moraalia, sen vaikutuspiiriä ja niitä syitä, joiden vuoksi se täytyy hylätä. Tarkastelen myös etiikkaa ja selvitän sitä laajempaa kontekstia mihin se liittyy. Ensimmäisessä luvussa käsittelen Martti Lutherin teologiaa. Lutherilla moraalia edustaa Jumalan laki, jonka alaisuudesta kristitty pääsee vapaaksi kun Jeesus ottaa ristinkuolemassaan ihmisten synnin itselleen ja kärsii Jumalan lain mukaisen kuolemanrangaistuksen. Uskon yhteydessä Kristukseen kristitty kohoaa lain ulkopuolelle tekemään rakkauden tekoja. Toinen luku on omistettu Søren Kierkegaardin kristilliselle eksistentialismille. Kierkegaardin eksistenssitasojen filosofiassa uskonnollinen olemisen taso paljastuu korkeammaksi kuin eettinen. Tässä nousee tärkeäksi Kierkegaardin kirja Pelko ja vavistus. Kierkegaard tutkii Raamatun kertomusta Aabrahamista, jolle Jumala antaa käskyn uhrata oma poikansa Iisak. Kierkegaardille tarina on esimerkki eettistä korkeammasta ja sitä tilapäisesti vastustavasta olemisen tavasta. Kolmannessa luvussa käsittelen Dietrich Bonhoefferin teologiaa. Bonhoefferin mukaan Jeesus kutsuu ihmisiä seuraamaan häntä. Tämä on kutsu hyvän ja pahan tuolle puolen paratiisin viattomuuteen, joka rikkoo eettisyyden ihmisen ja Jeesuksen välillä. Neljännessä luvussa tarkastelen Friedrich Nietzschen filosofiaa ja pyrin ymmärtämään mitä hänen ohjelmansa hyvän ja pahan tuolle puolen tarkoittaa. Nietzschen vallantahdon filosofiassa moraali on heikkojen keino alistaa vahvat. Tarkastelen Nietzschen käsitystä moraalin synnystä ja sen haitallisuudesta ja pyrin selvittämään kuinka herrat elävät hyvän ja pahan tuolla puolen. Viidennessä luvussa tutkin Jaques Derridan grammatologiaa. Derridan mukaan teksti on suljettu tila, jonka ulkopuolelle on mahdoton päästä. Derrida sanoittaa kuitenkin sanoittamatonta tilattomuutta tekstin tuolla puolen. Tästä ei-paikasta käsin hypereettinen dekonstruktio purkaa perinteistä etiikkaa. Kuudennessa luvussa tarkastelen Mark C. Taylorin epä/teologiaa. Taylorille olotilan muutosta kuvaa termi harhautuminen , joka vie ihmisen lainsuojattomuuteen hyvän ja pahan tuolle puolen. Selvitän mitä harhautuminen tarkoittaa ja miten se liittyy Taylorin Jumalan kuoleman epä/teologiaan. Johtopäätösluvussa tuon esiin tutkimustuloksia, nostan esille joitain pääluvuissa esiintyviä teemoja ja vertaan tutkimuskohteitteni näkemyksiä toisiinsa. Lutherin ja Nietzschen perinteissä on paljon yhteistä, mutta pohjimmiltaan ne sotivat toisiaan vastaan. Hyvän ja pahan tuolle puolen johtaa kaksi polkua. Toinen niistä vie paratiisiin, toinen tuhoon.

Customer Value in E-Service: Conceptual Foundation and Empirical Evidence

Customer value has been identified as “the reason” for customers to patronize a firm, and as one of the fundamental blocks that market exchanges build upon. Despite the importance of customer value, it is often poorly defined, or seems to refer to different phenomena. This dissertation contributes to current marketing literature by subjecting the value concept to a critical investigation, and by clarifying its conceptual foundation. Based on the literature review, it is proposed that customer value can be divided into two separate, but interrelated aspects: value creation processes, and value outcome determination. This means that on one hand, it is possible to examine those activities through which value is created, and on the other hand, investigate how customers determine the value outcomes they receive. The results further show that customers may determine value in four different ways: value as a benefit/sacrifice ratio, as experience outcomes, as means-end chains, and value as phenomenological. In value as benefit/sacrifice ratio, customers are expected to calculate the ratio between service benefits (e.g. ease of use) and sacrifices (e.g. price). In value as experience outcomes, customers are suggested to experience multiple value components, such as functional, emotional, or social value. Customer value as means-ends chains in turn models value in terms of the relationships between service characteristics, use value, and desirable ends (e.g. social acceptance). Finally, value as phenomenological proposes that value emerges from lived, holistic experiences. The empirical papers investigate customer value in e-services, including online health care and mobile services, and show how value in e-service stems from the process and content quality, use context, and the service combination that a customer uses. In conclusion, marketers should understand that different value definitions generate different types of understanding of customer value. In addition, it is clear that studying value from several perspectives is useful, as it enables a richer understanding of value for the different actors. Finally, the interconnectedness between value creation and determination is surprisingly little researched, and this dissertation proposes initial steps towards understanding the relationship between the two.

Enterprise architecture – the foundation for a strategy

Artikkeli selostaa kokonaisarkkitehtuurin käsitettä ja Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen kokonaisarkkitehtuurin laatimista. Kokonaisarkkitehtuuri on tietohallinnon strategisen suunnittelun ja johtamisen väline, mutta sillä on monia käytännöllisempia käyttötarkoituksia esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisessä. Kansallinen digitaalinen kirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on varmistaa kulttuurin ja tieteen digitaalisten tietovarantojen tehokas ja laadukas hallinta, jakelu ja pitkäaikaissäilytys. Lisäksi hankkeessa edistetään kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistojen digitointia.