Herätys kylässä ja tuvissa : Rääkkylän Oravisalon kylä ja renqvistiläinen herätys 1820-luvulla

A Revival in a Village and its Households. The Village of Oravisalo in Rääkkylä Parish and the Renqvistist Revivalism in the 1820s. My purpose is to apply the science of religion and the study of past communities to the study of religious revivalism. Revivalism will be considered a religious phenomenon as well as a cultural and social phenomenon. What makes this study unique is the possibility to reconstruct a list of participating revivalists based on entries in the communion book of the time. The conflict between the revivalists and the chaplain of Rääkkylä also generated other documentary material. The community in Oravisalo was relatively stratified. People lived in complex and varying forms of households. They also had plentiful contacts both with unrelated inhabitants of Oravisalo and with the neighbouring villages. Through these contacts the inhabitants of Oravisalo were introduced to revivalism. In Oravisalo, the revival for the most part fell into a certain social stratum and did not severely damage existing relationships within families or among acquaintances. The revivalists formed a new community within the village but the community was neither very tightly-knit nor was it closed. The revival was an individual phenomenon affected by general factors. First, there were factors that brought about a quest for an applicable system of meanings. These factors included at least three important issues: the Great Partition of land, the crisis of slash-and-burn cultivation, and a population growth that increased the proportion of the landless in the village. As a result, many of the revivalists had low status and poor expectations for the future. Second, there were factors that appealed to the people in the message and character of the preacher, Henrik Renqvist. Third, the proximity of the village to Liperi, where the revival got its start, was crucial to revivalism s spread to Oravisalo. Culturally, the revival meant a change in the system of symbols or meanings, so it was not solely a matter of intensified religious fervour. For instance, Communion, prayer, reading, and perhaps baptism symbolised different things to the revivalists than to other villagers. However, the revivalists do not seem to have started any moral revolution in their village. The religious aspect defined the limits of the protest and the resistance towards authorities. The revivalists wanted only to have the right to follow their conscience. The freedom granted the female members was limited to the religious sphere. No social or economic claims were made. The revival altered the situation of its members only on a symbolic level, yet it also offered them status within their own group.

Ulkomaisen kirjallisuuden tuonti Suomeen 1800-luvun alkupuolella : Waseniuksen kirjakaupan kansainväliset yhteydet 1823-1836

Opinnäytetyöni tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin kannalta keskeistä kommunikaatiovälinettä, painettua kirjaa, ja sen kansainvälistä luonnetta ja liikkumista. Teemaan perehdytään helsinkiläisen Gustaf Otto Waseniuksen (1789-1852) kirjakaupan toiminnan avulla keskittyen tarkastelemaan ulkomaisen kirjallisuuden tuomista Suomeen 1800-luvun alkupuolella. Tutkielma käsittelee ensisijaisesti itse kauppiastoimintaa: mitä kirjakauppayhteyksiä Waseniuksella oli sekä miten ja keiden ehdoilla ne toimivat. Näiden kysymysten ohessa pohdin myös itse kirjojen välityksellä tapahtunutta tiedonvälitystä. Työn tavoitteena on paljastaa, minkälaisia suomalaisten kirjakauppiaiden ja lukijoiden kirjallisuudenhankinnan sekä lukemisen kontekstit ja resurssit olivat 1800-luvun alkupuolella. Tutkielman lähteinä on käytetty Waseniuksen kirjakaupan kirjeitä ja kuitteja sekä sensuuriviranomaisten arkistoja. Tutkielmani jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi paneudun Waseniuksen kauppaverkoston syntyyn ja sen esittelyyn: Waseniuksen kansainväliset yhteydet keskittyivät kolmelle kulttuurialueelle. Ruotsista hän sai kirjoja kaikilta merkittäviltä kustantajilta, kauppiailta sekä itsenäisesti toimivilta kirjailijoilta. Saksankielisen kulttuurin tarjontaa Wasenius pystyi hankkimaan Leipzigin kansainvälisten kirjakauppiaiden avulla. Ranskalaisen kirjallisuuden osalta Wasenius omasi toimivat yhteydet Pariisin kirjakauppiaisiin. Sen sijaan Brittein saaret jäivät vielä Waseniuksen kontaktiverkoston ulkopuolelle, samoin myös Pietarin huomattava kulttuurikeskus. Tämän jälkeen keskityn yhteyksien toimintaan. Wasenius solmi kauppakumppaniensa kanssa yleiseurooppalaisen komissionääri-sopimuksen, jonka valtuuttamana hän sai myydä kunkin ulkomaisen kauppiaan tuotteita liikkeessään. Ensiksi tarkastelen kauppiaiden välisten etäisyyksien ylittämistä. Aikakauden kuljetustavat huomioonottaen suuret etäisyydet eivät Waseniuksen kirjojen hankintaa juuri haitanneet, vaan suurkauppiaana hän pystyi käyttämään aikansa parhaat resurssit lähetystensä kuljettamiseen. Toiseksi pohdin aikakauden kauppiastoimintojen ja kulttuuripiirteiden vaikutusta kirjakauppaan. Waseniuksen toiminta kirjakauppiaana perustui taloudellisen voiton tavoittelulle, mikä tarkoitti mm. sitä, että lähetysten sisältö määrättiin etukäteen hyvin tarkasti. Ennen Suomeen saapumistaan kirjoilla piti olla varma ostaja, minkä Wasenius useimmiten varmisti ennakkotilausluetteloin ja etumaksuin. Kolmanneksi esiin nousevat 1800-luvun alun poliittiset tapahtumat, jotka osaltaan, kauppiaan silmiin kaikkein näkyvimmin, vaikuttivat kirjojen tuontiin. Sensuurin piti periaatteessa estää useiden satojen vaarallisena pidetyn kirjan levittäminen ja lukeminen Suomessa, mutta Wasenius ei suinkaan lopettanut kiellettyjen kirjojen tuontia, vaan salakuljetti sensuroitavia teoksia jatkuvasti liikkeeseensä myytäväksi. Suomalaiset viranomaiset hyväksyivät usein tämänkaltaisen toiminnan, joten venäläistä sensuuriasetusta tai hallintoa ei juuri kunnioitettu. Vertailu eurooppalaiseen kirjakauppatoimintaan osoittaa Waseniuksen omanneen erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Tämä kuitenkin johtui niin kirjakauppatoiminnan keskittymisestä harvojen kauppiaiden käsiin kuin myös oman kustannustoiminnan vähyydestä. Tiedonvälityksen kehityksen ja kulttuurihistorian kannalta Waseniuksen kansainvälinen toiminta osoittautuu noudattelevan vielä vanhan eliittikulttuurin muotoja, mutta kirjakauppainstituution kehittyminen aivan uudenlaiseen kukoistukseen valmisteli jo kansallisen kulttuurin nousemista lähivuosikymmeninä.