Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

Profligate Descent : The Cultural Transformations of Evolutionary Narrative

This dissertation traces a set of historical transformations the Darwinian evolutionary narrative has undergone toward the end of the twentieth century, especially as reflected in Anglo-American popular science books and novels. The study has three objectives. First, it seeks to understand the organizing logic of evolutionary narratives and the role that assumptions about gender and sexuality play in that logic. Second, it asks what kinds of cultural anxieties evolutionary theory raises and how evolutionary narratives negotiate them. Third, it examines the possibilities and limits of narrative transformation both as a historical phenomenon and as a theoretical question. This interdisciplinary dissertation is situated at the intersection of science studies, cultural studies, literary studies, and gender studies. Its understanding of science as a cultural practice that both emerges from and contributes to cultural expectations and institutional structures follows the tradition of science studies. Its focus on the question of popular appeal and the mechanisms of cultural change arises from cultural studies. Its view of narrative as a structural phenomenon is grounded in literary studies in general and feminist narrative theory in particular. Its understanding of gender and sexuality as implicated in discourses of epistemic authority builds on the view of gender and sexuality as contingent cultural categories central to gender studies. The primary material consists of over 25 British and American popular science books and novels, published roughly between 1990 and 2005. In order to highlight historical transformations, these texts are read in the context of Darwin s The Origin of Species and The Descent of Man, on the one hand, and such sociobiological classics as E. O. Wilson s On Human Nature and Richard Dawkins s The Selfish Gene, on the other. The research method combines feminist narrative analysis with cultural and historical contextualization, emphasizing discursive abruptions, recurrent narrative patterns, and underlying continuities. The dissertation demonstrates that the relationship between Darwin s evolutionary narrative and late twentieth-century evolutionary narratives is characterized by reemphasis, omissions, and continuous rewriting. In particular, contemporary evolutionary discourse extends the role assigned to reproduction both sexual and narrative in Darwin s writing, generating a narrative logic that imagines the desire to reproduce as the driving force of evolution and posits the reproductive sex act as the endlessly repeated narrative event that keeps the story going. The study argues that the popular appeal of evolutionary accounts of gender, sexuality, and human nature may arise, to an extent, from this reproductive narrative dynamic. This narrative dynamic, however, is not logically invulnerable. Since the continuation of the evolutionary narrative relies on successful reproduction, the possibility of reproductive failure poses a constant risk to narrative futurity, arousing cultural anxieties that evolutionary narratives need to address. The study argues that evolutionary narratives appease such anxieties by evoking a range of cultural narratives, especially romantic, religious, and national narratives. Furthermore, the study shows that the event-based logic of evolutionary narratives privileges observable acts over emotions, pleasures, identities, and desires, thus engendering a set of conceptual exclusions that limits the imaginative scope of evolution as a cultural narrative.