Consumer Evaluation of Hybrid Innovations (summary section only)

Hybrid innovations, or new products that combine two existing product categories into one, are increasingly popular in today’s marketplace. Despite this proliferation, few studies address them. The purpose of this thesis is to examine consumer evaluation of hybrid innovations by focusing on consumer categorization of such innovations and on factors contributing positively and negatively to their evaluation. This issue is examined by means of three studies. The first study addresses the proportion of consumers categorizing hybrid products as single- versus dual-purpose, what contributes to such a categorization, what differences can be found between the two groups, and if categorization can and should be included in models of innovation adoption. The second study expands on the scope by including motivation as a predictor of consumer evaluation and examines two cognitive and affective factors and their differential impact on innovation evaluation. Finally, the third study examines the product comparisons single- versus dual-purpose categorization induce. These three essays together build up a broader understanding of hybrid innovation evaluation. The thesis uses theories from both psychology and marketing to examine the issues at hand. Conceptual combination and analogical learning theories from psychology are used to comprehend categorization and knowledge transfer. From marketing, consumer behavior and innovation adoption studies are addressed to better understand the link between categorization and product evaluation and the factors contributing to product evaluation. The main results of the current thesis are that (1) most consumers categorize hybrid products as single- and not as dual-purpose products, (2) consumers that categorize them as dual-purpose find them more attractive (3) motivation has a significant effect on consumer evaluation of innovations; cognitive factors promote an emphasis on product net benefits, whereas affective factors induce consumers to consider product meaning in the form of categorization and perceived product complexity, (4) categorization constrains subsequent product evaluation, and (5) categorization can and should be included to models of innovation adoption. Maria Sääksjärvi is associated with CERS, the Center for Relationship Marketing and Service Management at the Swedish School of Economics and Business Administration

“Aivan sama vaikkei ne olis edes pelannut” – Jalkapallo elämyskulutuksen kohteena

Tutkielmassa tarkastellaan jalkapallon seuraamista elämyskuluttamisen näkökulmasta. Elämyskulutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä tapahtumia ja hetkiä, jolloin ihminen kokee tavallisuudesta poikkeavan ja mieleenpainuvan tunnetilan. Elämyksiä tarjoavat palvelut ovat lisänneet jatkuvasti suosiotaan, kun arjessa rationaalisuus ylikorostuu ja sille halutaan vastapainoa. Aihetta taustoitetaan elämysyhteiskunnan, yhteisöllisyyden ja kuluttajaheimojen käsitteiden avulla. Erityishuomion saavat kulttuuritapahtumat elämystuotteina, penkkiurheilu yhteiskunnallisena ilmiönä sekä erilaiset jalkapalloon liittyvät kulutustavat. Tutkielma on luonteeltaan fenomenologis-etnografinen kuvaileva tutkimus. Tutkimusmenetelminä on käytetty osallistuvaa havainnointia ja haastatteluita. Tutkimusperinteen mukaisesti ilmiön ymmärtäminen, kuvaaminen ja kirjoittaminen ovat tärkeässä osassa. Havainnointiaineisto on kerätty kolmessa eri tapahtumassa seuraamalla katsojien käyttäytymistä ja tunnelman syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Haastateltavat on valittu harkinnanvaraisesti jalkapalloa aktiivisesti seuraavista henkilöistä ja menetelmänä on käytetty avoimia teemahaastatteluita. Urheilun vetovoima ajanvietteenä perustuu vahvojen tunteiden herättämiseen, joten penkkiurheilu on elämyskulutusta puhtaimmillaan. Urheilu elämystuotteena on oivallinen, sillä sen lukuisten kulutustapojen lisäksi tapahtumat muodostavat päättymättömän jatkumon. Myös oman aineistoni perusteella osoittautui, että menneiden tapahtumien avulla ankkuroidutaan yhteisöön ja tulevien tapahtumien avulla pidetään innostusta yllä. Pettymysten hetkelläkään koukusta ei haluta irti, sillä jokainen kokemus lisää tunteita omaa urheilulajia ja yhteisöä kohtaan. Urheilutapahtumissa katsojan elämys syntyy subjektiivisen kokemuksen kautta, mutta yhteisö luo elämyksen toteutumisen välttämättömät edellytykset. Jalkapalloyleisöön kuuluvissa henkilöissä yhdistyvät halu kuulua ryhmään ja olla samaan aikaan sen ulkopuolella. Peliä voidaan tarkkailla itsekseen ja keskittyneesti suuren joukon keskellä tai hurrata muiden mukana. Aineistoni perusteella jalkapallofanin innostus pulppuaa kahdesta lähteestä: yhteisöllisyydestä ja kiinnostuksesta lajiin. Yhteisöllisyyden tunne syntyy kuulumisesta globaaliin jalkapalloyhteisöön, oman suosikkijoukkueen kannattajiin ja samaa lajia seuraavien kaverien muodostamaan lähipiiriin. Urheilullinen puoli innostuksesta syntyy kiinnostuksesta jalkapalloa kohtaan lajina, aktiivisesti seuratuista säännöllisistä tapahtumista ja oman joukkueen kannattamisesta. Jalkapallon seuraajiin teoria jatkuvasti muuttuvista uusyhteisöistä pätee melko huonosti, sillä lajille ja seuralle ollaan hyvin uskollisia. Faneille on tärkeää sitoutua pieneen lähiyhteisöön, jonka kanssa heillä on yhteinen historia ja mahdollisuus jakaa kokemuksia keskustelemalla ja muistelemalla.