Lukeminen ja kirjallisuus modernissa opiskeluympäristössä : Tapaustutkimus kuuden peruskoulun 4.-6. luokan telemaattinen kirjallisuuspiiri Matilda -hankkeesta

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää modernia opiskeluympäristöä hyödyntävää kirjallisuuspiiritoimintaa ja sitä kautta edistää oppilaiden mahdollisuuksia osallistua elämyksellistä lukemista painottavaan kirjallisuuspiiriin sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin lukuvuonna 1997 1998 kyselyin ja haastatteluin sekä observoimalla lähiopetustilanteita ja virtuaaliryhmien sähköpostiviestintää. Lisäksi käytettiin valmiita dokumentteja ja asiakirjoja. Tutkimusjoukkona oli Matildaan osallistuneet 4.-6. luokan oppilaat kuudelta Espoon ala-asteelta sekä neljä tutoria, koordinaattori ja joitakin luokanopettajia Matilda-kouluista. Tutkimusongelmat suuntautuivat pääasiassa matildalaisten kokemuksiin opiskelusta modernissa opiskeluympäristössä, suhteesta tieto- ja viestintätekniikkaan sekä siihen, mitä uutta lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvää he kertoivat oppineensa ja kokeneensa. Koska tutkimuskohteen kaltaisia kokeiluita, joissa yhdistyy kirjallisuuspiiritoiminta ja moderni tieto- ja viestintätekniikka, ei ainakaan Suomessa ole aikaisemmin ollut, päädyttiin tutkimusmetodologian valinnassa kvalitatiiviseen otteeseen. Tutkimusote noudatti tapaustutkimuksen ja kehittämistutkimuksen periaatteita. Vaikka tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen, aineistoa käsiteltiin myös kvantifioiden, mutta yleistyksiä tehtiin ainoastaan tapauksen suuntaan. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelu oli oppilaille positiivinen kokemus. He pitivät erityisesti etäopiskelun itsenäisestä työskentelystä ja lähiopetuspäivistä. Heidän suhtautumisensa tieto- ja viestintätekniikkaan muuttui positiivisemmaksi ja heidän taitonsa tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä kehittyivät. Oppilaat saivat positiivisia lukukokemuksia, heidän lukualueensa laajeni ja osa heistä kertoi lukutyylinsä muutoksista ja syvenemisestä. Oppilaat kokivat ongelmallisimmaksi hankkeen sekavan tutorointi-systeemin, kiireisen aikataulun sekä tietokoneisiin ja -verkkoon liittyvät ongelmat. kirjallisuuspiiri, kolmilukutaito, lukutaito, kirjallisuus, lukeminen, elämyksellinenlukeminen, kirjallisuudenopetus, moderni opiskeluympäristö, avoin ja joustava opiskeluympäristö, telematiikka, tieto- ja viestintätekniikka reading circle, teaching of literature, tri-literacy, literacy, reading, literature, aestheticreading, modern learning enviroment, open anf flexible learning enviroment, telematics, modern information technology

Preadolescents and Their Mothers as Oral Health-Promoting Actors : Non-biologic Determinants of Oral Health among Turkish and Finnish Preadolescents

Is oral health becoming a part of the global health culture? Oral health seems to turn out to be part of the global health culture, according to the findings of a thesis-research, Institute of Dentistry, University of Helsinki. The thesis is entitled as “Preadolescents and Their Mothers as Oral Health-Promoting Actors: Non-biologic Determinants of Oral Health among Turkish and Finnish Preadolescents.” The research was supervised by Prof.Murtomaa and led by Dr.A.Basak Cinar. It was conducted as a cross-sectional study of 611 Turkish and 223 Finnish school preadolescents in Istanbul and Helsinki, from the fourth, fifth, and sixth grades, aged 10 to 12, based on self-administered and pre-tested health behavior questionnaires for them and their mothers as well as the youth’s oral health records. Clinically assessed dental status (DMFT) and self-reported oral health of Turkish preadolescents was significantly poorer than the Finns`. A similar association occurred for well-being measures (height and weight, self-esteem), but not for school performance. Turkish preadolescents were more dentally anxious and reported lower mean values of toothbrushing self-efficacy and dietary self-efficacy than did Finns. The Turks less frequently reported recommended oral health behaviors (twice daily or more toothbrushing, sweet consumption on 2 days or less/week, decreased between-meal sweet consumption) than did the Finns. Turkish mothers reported less frequently dental health as being above average and recommended oral health behaviors as well as regular dental visits. Their mean values for dental anxiety was higher and self-efficacy on implementation of twice-daily toothbrushing were lower than those of the Finnish. Despite these differences between the Turks and Finns, the associations found in common for all preadolescents, regardless of cultural differences and different oral health care systems, assessed for the first time in a holistic framework, were as follows: There seems to be interrelation between oral health and general-well being (body height-weight measures, school performance, and self-esteem) among preadolescents: • The body height was an explanatory factor for dental health, underlining the possible common life-course factors for dental health and general well-being. • Better school performance, high levels of self-esteem and self-efficacy were interrelated and they contributed to good oral health. • Good school performance was a common predictor for twice-daily toothbrushing. Self-efficacy and maternal modelling have significant role for maintenance and improvement of both oral- and general health- related behaviors. In addition, there is need for integration of self-efficacy based approaches to promote better oral health. • All preadolescents with high levels of self-efficacy were more likely to report more frequent twice-daily toothbrushing and less frequent sweet consumption. • All preadolescents were likely to imitate toothbrushing and sweet consumption behaviors of their mothers. • High levels of self-efficacy contributed to low dental anxiety in various patterns in both groups. As a conclusion: • Many health-detrimental behaviors arise from the school age years and are unlikely to change later. Schools have powerful influences on children’s development and well-being. Therefore, oral health promotion in schools should be integrated into general health promotion, school curricula, and other activities. • Health promotion messages should be reinforced in schools, enabling children and their families to develop lifelong sustainable positive health-related skills (self-esteem, self-efficacy) and behaviors. • Placing more emphasis on behavioral sciences, preventive approaches, and community-based education during undergraduate studies should encourage social responsibility and health-promoting roles among dentists. Attempts to increase general well-being and to reduce oral health inequalities among preadolescents will remain unsuccessful if the individual factors, as well as maternal and societal influences, are not considered by psycho-social holistic approaches.