Serum uric acid and metabolic risk factors in three ethnic groups: Asian Indians and Creoles in Mauritius and Chinese in Qingdao, China

In humans with a loss of uricase the final oxidation product of purine catabolism is uric acid (UA). The prevalence of hyperuricemia has been increasing around the world accompanied by a rapid increase in obesity and diabetes. Since hyperuricemia was first described as being associated with hyperglycemia and hypertension by Kylin in 1923, there has been a growing interest in the association between elevated UA and other metabolic abnormalities of hyperglycemia, abdominal obesity, dyslipidemia, and hypertension. The direction of causality between hyperuricemia and metabolic disorders, however, is unceartain. The association of UA with metabolic abnormalities still needs to be delineated in population samples. Our overall aims were to study the prevalence of hyperuricemia and the metabolic factors clustering with hyperuricemia, to explore the dynamical changes in blood UA levels with the deterioration in glucose metabolism and to estimate the predictive capability of UA in the development of diabetes. Four population-based surveys for diabetes and other non-communicable diseases were conducted in 1987, 1992, and 1998 in Mauritius, and in 2001-2002 in Qingdao, China. The Qingdao study comprised 1 288 Chinese men and 2 344 women between 20-74, and the Mauritius study consisted of 3 784 Mauritian Indian and Mauritian Creole men and 4 442 women between 25-74. In Mauritius, re-exams were made in 1992 and/or 1998 for 1 941 men (1 409 Indians and 532 Creoles) and 2 318 non pregnant women (1 645 Indians and 673 Creoles), free of diabetes, cardiovascular diseases, and gout at baseline examinations in 1987 or 1992, using the same study protocol. The questionnaire was designed to collect demographic details, physical examinations and standard 75g oral glucose tolerance tests were performed in all cohorts. Fasting blood UA and lipid profiles were also determined. The age-standardized prevalence in Chinese living in Qingdao was 25.3% for hyperuricemia (defined as fasting serum UA > 420 μmol/l in men and > 360 μmol/l in women) and 0.36% for gout in adults between 20-74. Hyperuricemia was more prevalent in men than in women. One standard deviation increase in UA concentration was associated with the clustering of metabolic risk factors for both men and women in three ethnic groups. Waist circumference, body mass index, and serum triglycerides appeared to be independently associated with hyperuricemia in both sexes and in all ethnic groups except in Chinese women, in whom triglycerides, high-density lipoprotein cholesterol, and total cholesterol were associated with hyperuricemia. Serum UA increased with increasing fasting plasma glucose levels up to a value of 7.0 mmol/l, but significantly decreased thereafter in mainland Chinese. An inverse relationship occurred between 2-h plasma glucose and serum UA when 2-h plasma glucose higher than 8.0 mmol/l. In the prospective study in Mauritius, 337 (17.4%) men and 379 (16.4%) women developed diabetes during the follow-up. Elevated UA levels at baseline increased 1.14-fold in risk of incident diabetes in Indian men and 1.37-fold in Creole men, but no significant risk was observed in women. In conclusion, the prevalence of hyperuricemia was high in Chinese in Qingdao, blood UA was associated with the clustering of metabolic risk factors in Mauritian Indian, Mauritian Creole, and Chinese living in Qingdao, and a high baseline UA level independently predicted the development of diabetes in Mauritian men. The clinical use of UA as a marker of hyperglycemia and other metabolic disorders needs to be further studied. Keywords: Uric acid, Hyperuricemia, Risk factors, Type 2 Diabetes, Incidence, Mauritius, Chinese

Constructing Fair Tourism in Ecuador: The Case of Asoguabo

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus on tutkia, miten reilun kaupan banaania tuottavan El Guabon pienten banaaninviljelijöiden järjestön Asoguabon reilun turismin projekti on rakennettu. Projektin muotoutumista tutkitaan tässä työssä kahdesta eri näkökulmasta: siitä, miksi ja miten Asoguabo on monipuolistanut viljelystä turismiin, sekä siitä, millainen kuva projektista on rakennettu markkinoinnin kautta ja miten reilun kaupan mainonnasta tuttuja ilmiöitä on hyödynnetty reilun turismin rakentamisessa. Tutkielman teoreettisena taustana on maaseudun muutoksia tarkasteleva uuden ruraliteetin käsite. Turismi on viime vuosikymmenten aikana muuttunut, ja matkailijat etsivät yhä enemmän aitoja ja autenttisia matkailukokemuksia. Samanaikaisesti turismia on tuotteistettu korostamalla sen tiettyjä, kestävän kehityksen mukaisia piirteitä, ja erityisesti kehittyvissä maissa turismia markkinoidaan usein vaihtoehtoisena, yhteisöpohjaisena tai ekoturismina. Reilu turismi on uutena käsitteenä tullut mukaan tähän laajaan kirjoon, ja tämä tutkielma käsitteleekin Asoguabon projektia nimenomaan reilun turismin näkökulmasta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus Asoguabon turismiprojektista, ja pohjautuu kuukauden pituiseen kenttätyöhön Ecuadorissa tammikussa 2010 sekä kirjoittajan aiempiin kokemuksiin Asoguabosta. Aineisto koostuu 21 puoli-strukturoidusta laadullisesta haastattelusta kuudentoista informantin kanssa, joista suurin osa oli hyvin läheisesti tekemisissä projektin kanssa. Tämän lisäksi aineistonkeruussa on käytetty havainnointia sekä projektin markkinointimateriaalien sisällönanalyysia. Tutkielma osoittaa reilun turismin projektin sisältävän monia haasteita ennen kuin se voi saavuttaa tavoitteensa tuottaa lisätuloja Asoguabon toimintaan. Tutkimushetkellä projekti hyödytti suoraan pääasiassa muutamia järjestön viljelijöitä, lähinnä niitä, jotka toimivat projektissa oppaina. Nämä oppaat hyötyvät projektista saamalla pieniä lisätuloja, kasvattamalla sosiaalista pääomaansa, sekä saamalla mahdollisuuden oppia muun muassa osallistumalla kursseille. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat myös, kuinka vuorovaikutus-ongelmat projektin eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tiedonkulkua ja täten reilun turismin toimintaa. Nämä ongelmat myös lisäävät epätietoisuutta Asoguabon muiden viljelijöiden parissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka reilun turismin projektin mainonnassa käytetään osittain samoja keinoja kuin reilun kaupan tuotteiden mainonnassa, joskin tuottajia on kuvattu mainosmateriaaleissa yllättävän vähän ja pääosassa ovat usein eurooppalaiset turistit.

Constructing Fair Tourism in Ecuador: The Case of Asoguabo

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus on tutkia, miten reilun kaupan banaania tuottavan El Guabon pienten banaaninviljelijöiden järjestön Asoguabon reilun turismin projekti on rakennettu. Projektin muotoutumista tutkitaan tässä työssä kahdesta eri näkökulmasta: siitä, miksi ja miten Asoguabo on monipuolistanut viljelystä turismiin, sekä siitä, millainen kuva projektista on rakennettu markkinoinnin kautta ja miten reilun kaupan mainonnasta tuttuja ilmiöitä on hyödynnetty reilun turismin rakentamisessa. Tutkielman teoreettisena taustana on maaseudun muutoksia tarkasteleva uuden ruraliteetin käsite. Turismi on viime vuosikymmenten aikana muuttunut, ja matkailijat etsivät yhä enemmän aitoja ja autenttisia matkailukokemuksia. Samanaikaisesti turismia on tuotteistettu korostamalla sen tiettyjä, kestävän kehityksen mukaisia piirteitä, ja erityisesti kehittyvissä maissa turismia markkinoidaan usein vaihtoehtoisena, yhteisöpohjaisena tai ekoturismina. Reilu turismi on uutena käsitteenä tullut mukaan tähän laajaan kirjoon, ja tämä tutkielma käsitteleekin Asoguabon projektia nimenomaan reilun turismin näkökulmasta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus Asoguabon turismiprojektista, ja pohjautuu kuukauden pituiseen kenttätyöhön Ecuadorissa tammikussa 2010 sekä kirjoittajan aiempiin kokemuksiin Asoguabosta. Aineisto koostuu 21 puoli-strukturoidusta laadullisesta haastattelusta kuudentoista informantin kanssa, joista suurin osa oli hyvin läheisesti tekemisissä projektin kanssa. Tämän lisäksi aineistonkeruussa on käytetty havainnointia sekä projektin markkinointimateriaalien sisällönanalyysia. Tutkielma osoittaa reilun turismin projektin sisältävän monia haasteita ennen kuin se voi saavuttaa tavoitteensa tuottaa lisätuloja Asoguabon toimintaan. Tutkimushetkellä projekti hyödytti suoraan pääasiassa muutamia järjestön viljelijöitä, lähinnä niitä, jotka toimivat projektissa oppaina. Nämä oppaat hyötyvät projektista saamalla pieniä lisätuloja, kasvattamalla sosiaalista pääomaansa, sekä saamalla mahdollisuuden oppia muun muassa osallistumalla kursseille. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat myös, kuinka vuorovaikutus-ongelmat projektin eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tiedonkulkua ja täten reilun turismin toimintaa. Nämä ongelmat myös lisäävät epätietoisuutta Asoguabon muiden viljelijöiden parissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka reilun turismin projektin mainonnassa käytetään osittain samoja keinoja kuin reilun kaupan tuotteiden mainonnassa, joskin tuottajia on kuvattu mainosmateriaaleissa yllättävän vähän ja pääosassa ovat usein eurooppalaiset turistit.

Bear Shields of Plains Indians : Motifs and Meanings

The study is the outcome of two research projects on the North American Indian traditions: the role of the shields within the Plains Indians traditional culture and religion, and the bear ceremonialism of the Native North America, especially the significance of the bear among the Plains Indians. This article-based dissertation includes seven separately published scholar papers, forming Chapters 6 12. The introduction formulates the objectives and frame of reference of the study and the conclusions pulls together its results. The study reconsiders the role of the Plains Indian shields with bear motifs. Such shields are found in rock art, in the Plains Indian s paintings and drawings, and in various collections, the main source material being the shields in European and North American museums. The aim is not only to study shields with bear power motifs and the meanings of the bear, but also to discuss appropriate methods for studying these subjects. There are three major aims of the study: to consider methodical questions in studying Plains Indian shields, to examine the complexity of the Plains Indian shields with the bear power motifs, and to offer new interpretations for the basic meanings of the bear among the Plains Indians and the interrelationship between individualism and collectivism in the Plains Indians visionary art that show bear power motifs on the shields. The study constructs a view on the bear shields taking account of all sources of information available and analysing the shields both as physical artefacts and religious objects from different perspectives, studying them as a part of the ensemble of Plains culture and religious traditions. The bear motifs represented the superhuman power that medicine men and warriors could exploit through visions. For the Plains Indians, the bear was a wise animal from which medicine men could get power for healing but also a dangerous animal from which warriors could get power for warfare. The shields with bear motifs represented the bear powers of the owners of the shields. The bear shield was made to represent the vision, and the principal interpretation of the symbolism was based on the individual experience of spiritual world and its powers. The study argues that the bear shield as personal medicine object is based on wider tribal traditions, and the basic meaning is derived from the collective tradition. This means that the bear seen in vision represented particular affairs and it was represented on the shield surface using conventional ways of traditional artistry. In consequence of this, the bear shields reflect not only the individual experiences of bear power but whole field of tribal traditions that legitimated the experiences and offered acceptable interpretations and conventional modes for the bear symbols.