Biochemical and structural properties of Potato virus A VPg

The potato virus A (PVA) genome linked protein (VPg) is a multifunctional protein that takes part in vital infection cycle events such as replication and movement of the virus from cell to cell. VPg is attached to the 5´ end of the genome and is carried in the tip structure of the filamentous virus particle. VPg is also the last protein to be cleaved from the polyprotein. VPg interacts with several viral and host proteins and is phosphorylated at several positions. These features indicate a central role in virus epidemiology and a requirement for an efficient but flexible mechanism for switching between different functions. -- This study examines some of the key VPg functions in more detail. Mutations in the positively charged region from Ala38 to Lys44 affected the NTP binding, uridylylation, and in vitro translation inhibition activities of VPg, whereas in vivo translation inhibition was not affected. Some of the data generated in this study implicated the structural flexibility of the protein in functional activities. VPg lacks a rigid structure, which could allow it to adapt conformationally to different functions as needed. A major finding of this study is that PVA VPg belongs to the class of ´intrinsically disordered proteins´ (IDPs). IDPs are a novel protein class that has helped to explain the observed lack of structure. The existence of IDPs clearly shows that proteins can be functional and adapt a native fold without a rigid structure. Evidence for the intrinsic disorder of VPg was provided by CD spectroscopy, NMR, fluorescence spectroscopy, bioinformatic analysis, and limited proteolytic digestion. The structure of VPg resembles that of a molten globule-type protein and has a hydrophobic core domain. Approximately 50% of the protein is disordered and an α-helical stabilization of these regions has been hypothesized. Surprisingly, VPg structure was stabilized in the presence of anionic lipid vesicles. The stabilization was accompanied by a change in VPg structure and major morphological modifications of the vesicles, including a pronounced increase in the size and appearance of pore or plaque like formations on the vesicle surface. The most likely scenario seems to be an α-helical stabilization of VPg which induces formation of a pore or channel-like structure on the vesicle surface. The size increase is probably due to fusion or swelling of the vesicles. The latter hypothesis is supported by the evident disruption of the vesicles after prolonged incubation with VPg. A model describing the results is presented and discussed in relation to other known properties of the protein.

Political transition and structural politicisation : The long shadow of Taiwan's one-party legacy

Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan Taiwanin politiikkaa ensimmäisen vaalien kautta tapahtuneen vallanvaihdon jälkeen (2000) yhteiskunnan rakenteellisen politisoitumisen näkökulmasta. Koska Taiwanilla siirryttiin verettömästi autoritaarisesta yksipuoluejärjestelmästä monipuoluejärjestelmään sitä on pidetty poliittisen muodonmuutoksen mallioppilaana. Aiempi optimismi Taiwanin demokratisoitumisen suhteen on sittemmin vaihtunut pessimismiin, pitkälti yhteiskunnan voimakkaasta politisoitumisesta johtuen. Tutkimuksessa haetaan selitystä tälle politisoitumiselle. Yhteiskunnan rakenteellisella politisoitumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa ”poliittisen” alue kasvaa varsinaisia poliittisia instituutioita laajemmaksi. Rakenteellinen politisoituminen muuttuu helposti yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, koska siitä usein seuraa normaalin poliittisen toiminnan (esim. lainsäädännän) jähmettyminen, yhteiskunnan jyrkkä jakautuminen, alhainen kynnys poliittisille konflikteille ja yleisen yhteiskunnallisen luottamuksen alentuminen. Toisin kuin esimerkiksi Itä-Euroopassa, Taiwanissa entinen valtapuolue ei romahtanut poliittisen avautumisen myötä vaan säilytti vahvan rakenteellisen asemansa. Kun valta vaihtui ensimmäisen kerran vaalien kautta, vanha valtapuolue ei ollut valmis luovuttamaan poliittisen järjestelmän ohjaksia käsistään. Alkoi vuosia kestänyt taistelu järjestelmän hallinnasta vanhan ja uuden valtapuolueen välillä, jossa yhteiskunta politisoitui voimakkaasti. Tutkimuksessa Taiwanin yhteiskunnan politisoituminen selitetään useiden rakenteellisten piirteiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Tällaisia politisoitumista edistäviä rakentellisia piirteitä ovat hidas poliittinen muutos, joka säilytti vanhat poliittiset jakolinjat ja niihin liittyvät vahvat edut ja intressit; sopimaton perustuslaki; Taiwanin epäselvä kansainvälinen asema ja jakautunut identiteetti; sekä sosiaalinen rakenne, joka helpottaa ihmisten nopeaa mobilisointia poliittiisiin mielenilmauksiin. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota toistaiseksi vähän tutkittuun poliittiseen ilmiöön, joidenkin demokratisoituvien yhteiskuntien voimakkaaseen rakenteelliseen politisoitumiseen. Tutkimuksen pääasiallinen havainto on, että yksipuoluejärjestelmän demokratisoituminen kantaa sisällään rakenteellisen politisoitumisen siemenen, jos entinen valtapuolue ei romahda demokratisoitumisen myötä.