First measurement of the ratio of branching fractions B(Λb0→Λc+μ-ν̅ μ)/B(Λb0→Λc+π-)

This article presents the first measurement of the ratio of branching fractions B(Λb0→Λc+μ-ν̅ μ)/B(Λb0→Λc+π-). Measurements in two control samples using the same technique B(B̅ 0→D+μ-ν̅ μ)/B(B̅ 0→D+π-) and B(B̅ 0→D*(2010)+μ-ν̅ μ)/B(B̅ 0→D*(2010)+π-) are also reported. The analysis uses data from an integrated luminosity of approximately 172  pb-1 of pp̅ collisions at √s=1.96  TeV, collected with the CDF II detector at the Fermilab Tevatron. The relative branching fractions are measured to be B(Λb0→Λc+μ-ν̅ μ)/B(Λb0→Λc+π-)=16.6±3.0(stat)±1.0(syst)+2.6/-3.4(PDG)±0.3(EBR), B(B̅ 0→D+μ-ν̅ μ)/B(B̅ 0→D+π-)= 9.9±1.0(stat)±0.6(syst)±0.4(PDG)±0.5(EBR), and B(B̅ 0→D*(2010)+μ-ν̅ μ)/B(B̅ 0→D*(2010)+π-)=16.5±2.3(stat)± 0.6(syst)±0.5(PDG)±0.8(EBR). The uncertainties are from statistics (stat), internal systematics (syst), world averages of measurements published by the Particle Data Group or subsidiary measurements in this analysis (PDG), and unmeasured branching fractions estimated from theory (EBR), respectively. This article also presents measurements of the branching fractions of four new Λb0 semileptonic decays: Λb0→Λc(2595)+μ-ν̅ μ, Λb0→Λc(2625)+μ-ν̅ μ, Λb0→Σc(2455)0π+μ-ν̅ μ, and Λb0→Σc(2455)++π-μ-ν̅ μ, relative to the branching fraction of the Λb0→Λc+μ-ν̅ μ decay. Finally, the transverse-momentum distribution of Λb0 baryons produced in pp̅ collisions is measured and found to be significantly different from that of B̅ 0 mesons, which results in a modification in the production cross-section ratio σΛb0/σB̅ 0 with respect to the CDF I measurement.

VEGF-C/VEGFR-3 and PDGF-B/PDGFR-b pathways in embryonic lymphangiogenesis

The circulatory system comprises the blood vascular system and the lymphatic vascular system. These two systems function in parallel. Blood vessels form a closed system that delivers oxygen and nutrients to the tissues and removes waste products from the tissues, while lymphatic vessels are blind-ended tubes that collect extravasated fluid and cells from the tissues and return them back to blood circulation. Development of blood and lymphatic vascular systems occurs in series. Blood vessels are formed via vasculogenesis and angiogenesis whereas lymphatic vessels develop via lymphangiogenesis, after the blood vascular system is already functional. Members of the vascular endothelial growth factor (VEGF) family are regulators of both angiogenesis and lymphangiogenesis, while members of the platelet-derived growth factor (PDGF) family are major mitogens for pericytes and smooth muscle cells and regulate formation of blood vessels. Vascular endothelial growth factor C (VEGF-C) is the major lymphatic growth factor and signaling through its receptor vascular endothelial growth factor receptor 3 (VEGFR-3) is sufficient for lymphangiogenesis in adults. We studied the role of VEGF-C in embryonic lymphangiogenesis and showed that VEGF-C is absolutely required for the formation of lymph sacs from embryonic veins. VEGFR-3 is also required for normal development of the blood vascular system during embryogenesis, as Vegfr3 knockout mice die at mid-gestation due to failure in remodeling of the blood vessels. We showed that sufficient VEGFR-3 signaling in the embryo proper is required for embryonic angiogenesis and in a dosage-sensitive manner for embryonic lymphangiogenesis. Importantly, mice deficient in both VEGFR-3 ligands, Vegfc and Vegfd, developed a normal blood vasculature, suggesting VEGF-C- and VEGF-D- independent functions for VEGFR-3 in the early embryo. Platelet-derived growth factor B (PDGF-B) signals via PDGFR-b and regulates formation of blood vessels by recruiting pericytes and smooth muscle cells around nascent endothelial tubes. We showed that PDGF-B fails to induce lymphangiogenesis when overexpressed in adult mouse skin using adenoviral vectors. However, mouse embryos lacking Pdgfb showed abnormal lymphatic vessels, suggesting that PDGF-B plays a role in lymphatic vessel maturation and separation from blood vessels during embryogenesis. Lymphatic vessels play a key role in immune surveillance, fat absorption and maintenance of fluid homeostasis in the body. However, lymphatic vessels are also involved in various diseases, such as lymphedema and tumor metastasis. These studies elucidate the basic mechanisms of embryonic lymphangiogenesis and add to the knowledge of lymphedema and tumor metastasis treatments by giving novel insights into how lymphatic vessel growth could be induced (in lymphedema) or inhibited (in tumor metastasis).

Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus C-tukialueella

Sika- ja siipikarjatilojen määrä Suomessa on vähentynyt koko EU-jäsenyyden ajan tuotannon keskittyessä yhä suurempiin yksiköihin. Tuotantomäärät ovat kasvaneet, mutta viljelijöiden tulotaso on alentunut, joten maatalouden ulkopuoliset ammatit houkuttelevat luopumaan eläinten pidosta tai maataloudesta kokonaan. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoksen taloudellisena kannustimena otettiin vuonna 2009 käyttöön sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus, jota maksetaan kompensaationa sika- ja siipikarjataloudesta luopuville viljelijöille. Tämän työn tarkastelukohteena on rakennemuutoskorvaus C-tukialueella, jossa yksinään on lähes yhtä paljon sika- ja siipikarjatiloja kuin A- ja B-alueilla yhteensä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset sika- ja siipikarjatilat sekä koko C-alueella että C-alueen eri osissa ovat hakeneet rakennemuutoskorvausta ja miten tilat ovat alueellisesti sijoittuneet. Maatalouden rakennepolitiikalla pyritään vaikuttamaan maatalouden yhteiskunnalliseen rakenteeseen. Rakennepoliittisilla toimilla pyritään vähentämään viljelijöiden ja tilojen määrää, jolloin maataloustulo jakaantuu pienemmälle viljelijämäärälle taaten heille suuremmat tulot. Maatalouden rakennemuutosta tapahtuu, kun maatalouden rakenteessa tapahtuu tietyllä aikavälillä muutos. Rakennemuutoksessa ja -kehityksessä on alueellisia eroja. Aluetaloustiede pyrkii selittämään, mistä alueelliset erot johtuvat ja miksi alueet erilaistuvat. Suomessa eri maakunnilla on eroja ja omia alueellisia ominaispiirteitään, joilla on suuri merkitys alueen työllisyyteen ja väestön sijoittumiseen alueella. Eri maakunnissa työllisyystilanne on vaihteleva, mutta joka maakunnassa on kuitenkin työvoimapulaa useissa sellaisissa ammateissa, joihin eläinten tai tilan pidon lopettavien viljelijöiden olisi mahdollista työllistyä. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus on kansallinen kotieläintuki, jota maksetaan tilakohtaisen viitemäärän perusteella tiloille, jotka ovat juuri lopettaneet sika- ja siipikarjatuotantonsa tai aikovat sen lopettaa. Korvausta on voitu maksaa tukiehdot täyttävälle tuenhakijalle joko vuosina 2009–2010 tai vuosina 2010–2011 ja sen maksimimäärä on tilaa kohden enintään 20000 euroa vuodessa. Kahden korvausvuoden jälkeen tilan viitemäärä lakkautetaan ja sen jälkeen tilalle ei enää makseta sika- ja siipikarjatalouden tukia. Tilan on kuitenkin edelleen mahdollista jatkaa sika- ja siipikarjatuotantoaan markkinaehtoisena. Tutkimuksen aineisto on 389 tilan tiedot sisältävä Tiken raportti tukityypin 1612 (sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus, pohjoinen) tukihakutiedoista vuodelta 2010. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja koska havaintoaineisto kattaa kaikki C-alueen korvauksenhakijat, tehtiin tutkimus kokonaistutkimuksena. Tutkimustulosten mukaan 63 % korvausta hakeneista tiloista sijoittuu C1-alueelle ja 54 % Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Kuntatasolla eniten rakennemuutoskorvaustiloja oli Närpiössä. C-alueella tuenhakijat olivat iältään 20–71-vuotiaita. Hakijoista 62 % harjoitti päätuotantosuuntanaan viljanviljelyä ja peltoalaa kaikilla hakijoilla oli hallinnassaan lähes 16000 ha. Rakennemuutoskorvausta maksettiin C-alueella yhteensä yli 2,3 miljoonaa euroa. Kun rakennemuutoskorvauksen viitemäärät kahden korvausvuoden jälkeen lakkautetaan, poistuu tuo-tannosta yli 9600 ey. Sekä C-alueella että kaikki ELY-keskukset huomioiden oli korvauksenhakijoita kaikkia ikäluokkia tarkasteltaessa eniten 50–59-vuotiaissa. Eniten hakijoita oli viitemääräluokassa 10,01–20 ey ja viljelyalaluokassa 25,01–40 ha, vähiten luokissa 40,01–50 ey ja 50,01 ey tai enemmän sekä 150,01 ha tai enemmän. Yleisin maksuluokka oli 3000,01–4500 euroa, harvinaisin 15000,01–20000 euroa. Rakennemuutoskorvauksella saavutettuja hyötyjä ja kustannuksia on toistaiseksi vaikea määritellä, koska vuoden 2011 maksatus on vielä kesken.