Kummisetien katolinen kirkko : Kummisetä-trilogian ja Sopranos-televisiosarjan välittämä kuva roomalaiskatolisesta kirkosta

Tässä tutkielmassa tutkin millaisen kuvan Francis Ford Coppolan ohjaamat kolme Kummisetä-elokuvaa ja David Chasen luoman Sopranos-televisiosarjan kaksi ensimmäistä tuotantokautta antavat roomalaiskatolisesta kirkosta ja erityisesti Amerikassa toimivasta roomalaiskatolisesta kirkosta. Kummisetä-elokuvat valmistuivat vuosina 1972, 1974 ja 1990, Sopranos-sarjan kaksi ensimmäistä tuotantokautta taas esitettiin HBO-kanavalla ensimmäisen kerran vuosina 1999 ja 2000. Lähteet kattavat Amerikan katolisen kirkon historian 1900-luvun alusta aina 2000-luvun alkuun asti. Pyrin vastaamaan tutkielmassani siihen, millaisena lähteet kuvaavat katolisen ja onko kuvaukselle löydettävissä jotain syitä. Kummisetä-elokuvien kohdalla on paradoksaalista se, että ne kaikki kuvaavat menneisyyden eivätkä tekohetkensä tapahtumia, mikä mahdollisesti näkyy myös niiden tavassa kuvata katolista kirkkoa. Vaikuttaisi siltä, että varsinkin kahden ensimmäisen Kummisetä-elokuvan tapa kuvata Amerikan katolista kirkkoa pohjautuu pitkälti elokuvan tekohetken tunnelmiin. Elokuvien ohjaaja Francis Ford Coppola on myöntänyt käyttäneensä Kummisetä-elokuvien päähenkilöinä olevaa Corleone-perhettä Amerikan vertauskuvana. Elokuvien yksi kattava teema on eräänlainen maallistumiskehitys, jossa vanhan polven edustajan, don Vito Corleonen, arvot syrjäytyvät ja tilalle nousee uusi johtajapolvi Viton nuorimman pojan don Michael Corleonen hahmossa. Michael Corleone edustaa huomattavasti armottomampaa polvea kuin Vito eikä uskonto ja katolinen kirkko näy hänen elämässään juuri lainkaan. Michaelin kyyninen ja kylmäkin hahmo on mitä todennäköisemmin vertauskuva elokuvien tekohetken yleisistä tunnelmia, jolloin Watergate-skandaali kansallisella tasolla ja Vatikaanin II konsiili ja paavin kiertokirje Humanae Vitae muokkasivat rajusti perinteisen katolisuuden ja amerikkalaisuuden identiteettiä. Kolmas Kummisetä-elokuva käsittelee lähes kokonaan paavi Johannes Paavali I:n lyhyeksi jäänyttä paaviuskautta vuodelta 1978 osittain fiktioin keinoin. Elokuvan yhtäläisyydet rikoskirjailija David Yallopin menestyskirjaan In Gods Name. An Investigation into the Murder of Pope John Paul I, jossa kirjailija esittää paavin tulleen kuurian virkamiesten ja mafiosoiden murhaamaksi, ovat selkeät. Kirkosta luodaan kuva toisaalta armottomona valtakoneistona, mutta toisaalta myös hengellisenä yhteisönä, josta katuvan ihmisen on mahdollisuus löytää apua. Sopranos-televisiosarja jatkaa kahdella ensimmäisellä tuotantokaudellaan saman maallistumiskehityksen kulkua kuin kaksi ensimmäistä Kummisetä-elokuvaakin. Päähenkilö Tony Soprano perheineen on lähes täysin irrallaan katolisesta perinteestä eivätkä he enää tunne sen oppejakaan kunnolla. Silti he mieltävät itsensä katolilaisiksi. Tämä vastaa joiltain osin tutkimustuloksia todellisista amerikkalaisista katolilaisista. Kaiken kaikkiaan Kummisetä-elokuvatrilogia ja Sopranos-televisiosarja antavat katolisesta kirkosta hyvin monipuolisen ja joissain asioissa totuudenmukaisenkin kuvan, joskin tekijöiden oma henkilöhistoria ja ajan skandaalit ovat väistämättä värittäneet kirkkokuvausta. Siten ne muodostavat värikkään läpileikkauksen Amerikan katolisen kirkon kehityksestä amerikanitalialaisessa yhteisössä 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun.

Viemärilaitokset 31.12.1972

Water works and sewage plants 31.12.1974.

Vesilaitokset 31.12.1972

Water utilities 31.12.1972

Vesilaitosten veden laatu vuonna 1972

Water quality in water utilities in 1972.

Naiset ja naisten puheet kirkolliskokouksen naispappeuskeskusteluissa vuosina 1974-1987

Women and women s words in discussions about the ordination of women in the General Synod between 1974 and 1987. In 1986, the General Synod of the Evangelical Lutheran Church in Finland approved the ordination of women. Prior to that decision, a considerable amount of discussion and debate took place about this renewal in both the Synod and the general public. The different points of view had divided the church and the people, and had placed the church under pressure to resolve the issue as soon as possible. At the same time, the changing climate in people s attitudes toward the church and the changing position of women in society clearly weighed in on this matter. The research material consists of the speeches about the ordination of women given by the women representatives in the General Synod of the Evangelical Lutheran Church in Finland between the years 1974 and 1987. The aim is to determine why these representatives wanted to ordain women as pastors, what kind of women pastors they wanted to have in the congregations, and what they wanted to change in the church through this renewal. The basic methods of the analysis include discourse analysis as well as the new rhetorics and some concepts used by Pierre Bourdieu. A framework, which I named rhetoric patterning, was developed to interpret the results. This framework has facilitated the identification of three effective discourses in the studied argumentation: the folk church discourse, the pastor image discourse and the church image discourse. According to the opinions of the women representatives, the concept of change turned out to be a very decisive factor as the church sought a way to reach its members. To maintain a good and modern image seemed very important for the church to be able to perform its task in the modern era. The women representatives presented the situation of the church in terms of contextual theology and took seriously the membership of all those baptized into the church. They were therefore ready to take into account the opinion of all church members. The problem was that even though the ordination of women was established, the fixed mental schemes of the people and the strong power structures of the church remained untouched. Women were allowed into a new area of church life, but with certain publicly pronounced and unconsciously recognized conditions. Did this change really mean greater equality between women and men, as was intended? Key words: ordination of women, General Synod, contextualization, discourse analysis.

Visual Impairment in Finnish Children : Prevalence, causes and morbidity of full-term and preterm children with visual impairment born from 1972 through 1989

The prevalence and the causes of childhood visual impairment in Finland during the 1970s and the 1980s were investigated, with special attention to risk factors and further prevention of visual impairment in children. The primary data on children with visual impairment were obtained from the Finnish Register of Visual Impairment, one of the patient registers kept up by the National Research and Development Centre for Welfare and Health (Stakes). The data were supplemented from other registers in Stakes and from patient records of the children in Finnish central hospitals. Visual impairment had been registered in 556 children from a population of 1,138,326 children between ages 0-17, born from 1972 through 1989. The age-specific prevalence of registered visual impairment was 49/100,000 in total. Of them, 23/100,000 were blind children and 11/100,000 were children born prematurely. Boys were impaired more often and more severely than girls. Congenital malformations (52%), systemic diseases (48%), and multiple impairments (50%) were common. The main ophthalmic groups of visual impairment were retinal diseases (35%), ocular malformations (29%), and neuro-ophthalmological disorders (29%). Optic nerve atrophy was the most common diagnosis of visual impairment (22%), followed by congenital cataract (11%), retinopathy of prematurity (10%), and cerebral visual impairment (8%). Genetic factors (42%) were the most common etiologies of visual impairment, followed by prenatal (30%) and perinatal (21%) factors. The highest rates of blindness were seen in cerebral visual impairment (83%) and retinopathy of prematurity (82%). Retinopathy of prematurity had developed in the children born at a gestational age of 32 weeks or earlier. Significant risks for visual impairment were found in the association with preterm births, prenatal infections, birth asphyxia, neonatal respiratory difficulties, mechanical ventilation lasting over two weeks, and hyperbilirubinemia. A rise in blind and multi-impaired children was seen during the study period, associating with increases in the survival of preterm infants with extremely low birth weight. The incidence of visual impairment in children born prematurely was seven times higher than in children born at full term. A reliable profile of childhood visual impairment was obtained. The importance of highly qualified antenatal, neonatal, and ophthalmological care was clearly proved. The risks associated with pre- and perinatal disorders during pregnancy must be emphasized, e.g. the risks associated with maternal infections and the use of tobacco, alcohol, and drugs during pregnancy. Obvious needs for gene therapies and other new treatments for hereditary diseases were also proved.

Veneliikenteen määrä Suomessa vuosina 1971 ja 1972

Sammandrag: Båttrafikmängder i Finland under åren 1971 och 1972

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien tilan kehittymisestä vuosina 1971-1974

Engl. summary: Data on the water quality in Lokka and Porttipahta reservoirs during the years 1971-1974

Öljypitoisuuksien kartoitustutkimus Suomea ympäröivillä merialueilla vuosina 1971 ja 1972

The study of the occurance of non-polar hydrocarbons in the Finnish coastal waters in 1971-1972.