Microeconometric Studies on Unemployment and Business Cycles

Väitöskirja koostuu neljästä esseestä, joissa tutkitaan empiirisen työntaloustieteen kysymyksiä. Ensimmäinen essee tarkastelee työttömyysturvan tason vaikutusta työllistymiseen Suomessa. Vuonna 2003 ansiosidonnaista työttömyysturvaa korotettiin työntekijöille, joilla on pitkä työhistoria. Korotus oli keskimäärin 15 % ja se koski ensimmäistä 150 työttömyyspäivää. Tutkimuksessa arvioidaan korotuksen vaikutus vertailemalla työllistymisen todennäköisyyksiä korotuksen saaneen ryhmän ja vertailuryhmän välillä ennen uudistusta ja sen jälkeen. Tuloksien perusteella työttömyysturvan korotus laski työllistymisen todennäköisyyttä merkittävästi, keskimäärin noin 16 %. Korotuksen vaikutus on suurin työttömyyden alussa ja se katoaa kun oikeus korotettuun ansiosidonnaiseen päättyy. Toinen essee tutkii työttömyyden pitkän aikavälin kustannuksia Suomessa keskittyen vuosien 1991 – 1993 syvään lamaan. Laman aikana toimipaikkojen sulkeminen lisääntyi paljon ja työttömyysaste nousi yli 13 prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa verrataan laman aikana toimipaikan sulkemisen vuoksi työttömäksi jääneitä parhaassa työiässä olevia miehiä työllisinä pysyneisiin. Työttömyyden vaikutusta tarkastellaan kuuden vuoden seurantajaksolla. Vuonna 1999 työttömyyttä laman aikana kokeneen ryhmän vuosiansiot olivat keskimäärin 25 % alemmat kuin vertailuryhmässä. Tulojen menetys johtui sekä alhaisemmasta työllisyydestä että palkkatasosta. Kolmannessa esseessä tarkastellaan Suomen 1990-luvun alun laman aiheuttamaa työttömyysongelmaa tutkimalla työttömyyden kestoon vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Kiinnostuksen kohteena on työttömyyden rakenteen ja työn kysynnän muutoksien vaikutus keskimääräiseen kestoon. Usein oletetaan, että laman seurauksena työttömäksi jää keskimääräistä huonommin työllistyviä henkilöitä, jolloin se itsessään pidentäisi keskimääräistä työttömyyden kestoa. Tuloksien perusteella makrotason kysyntävaikutus oli keskeinen työttömyyden keston kannalta ja rakenteen muutoksilla oli vain pieni kestoa lisäävä vaikutus laman aikana. Viimeisessä esseessä tutkitaan suhdannevaihtelun vaikutusta työpaikkaonnettomuuksien esiintymiseen. Tutkimuksessa käytetään ruotsalaista yksilötason sairaalahoitoaineistoa, joka on yhdistetty populaatiotietokantaan. Aineiston avulla voidaan tutkia vaihtoehtoisia selityksiä onnettomuuksien lisääntymiselle noususuhdanteessa, minkä on esitetty johtuvan esim. stressin tai kiireen vaikutuksesta. Tuloksien perusteella työpaikkaonnettomuudet ovat syklisiä, mutta vain tiettyjen ryhmien kohdalla. Työvoiman rakenteen vaihtelu saattaa selittää osan naisten onnettomuuksien syklisyydestä. Miesten kohdalla vain vähemmän vakavat onnettomuudet ovat syklisiä, mikä saattaa johtua strategisesta käyttäytymisestä.

Sulkeuman ja neuvottelun ehdoilla : asiantuntija-aseman rakentuminen työelämässä

Closure and negotiation constructing professional position in working life The aim of the thesis is to analyse how professional positions are constructed in working life. A professional position refers to a formal professional membership, but also to a position at a work site. Formal jurisdiction provides resources for supporting a position, but the relations, practices and processes at the work site strongly shape it as well. Professional membership includes two gates: obtaining a professional diploma and access to a professional post. The concept of a professional position is based on two sub-concepts: legitimation and authority. Legitimation is society-level jurisdiction over professioning. Legitimation can be claimed in legislation, in the public space and the media, and at the work site. Authority requires constructing professional work territories and practicing authority in work-related decision making processes. The thesis is based on five articles which deal with the following topics: gendered professional careers; organising professional work; the impact of the social and cultural backgrounds when striving for professional positions; and models of research work. The articles represent two types of sociological research: the structural approach with quantitative methodology and the approach of micro-social analysis with qualitative methodology. The first approach was suitable for analyzing professional career formation and its social and ethnic conditions. The second approach has been applied in the articles dealing with the organization of professional work and models of research work. I have combined and analysed the results of these studies under the theoretical frame of the professional position in working life. Legislation is the most powerful form of legitimation. Professional membership is strongly regulated in disciplines where a degree requirement is defined by law. In addition, closures related to social conditions still affect professional positions, but their character is loose and changing. The closures related to social conditions are based on many mutually overlapping principles: social, cultural and ethnic backgrounds and gender. Despite the closures, professional experts have to negotiate their positions, particularly when the situation in the work sites and society changes. Professional authority is reinforced at the organizational level by legislation; when the institutional status of a public sector professional organization is defined by law, it reinforces the professional position of the employees. In the business line of new media, the employees need to negotiate with the management, other professional groups and clients when striving for reinforce their professional position.

Struggles over legitimacy in global organizational restructuring: A rhetorical perspective on legitimation strategies and dynamics in a shutdown case

Critical organization scholars have focused increasing attention on industrial and organizational restructurings such as shutdown decisions. However, we know little about the rhetorical strategies used to legitimate or resist plant closures in organizational negotiations. In this paper, we draw from New Rhetoric to analyze rhetorical struggles, strategies and dynamics in unfolding organizational negotiations. We focus on the shutdown of the bus body unit of the Swedish company Volvo in Finland. We distinguish five types of rhetorical legitimation strategies and dynamics. These include the three classical dynamics of logos (rational arguments), pathos (emotional moral arguments), and ethos (authority-based arguments), but also autopoiesis (autopoietic narratives), and cosmos (cosmological constructions). Our analysis adds to the previous studies explaining how organizational restructuring as a phenomenon is legitimated, how this legitimation has changed over time, and how contemporary industrial closures are legitimated in the media. This study also increases our theoretical understanding of the role of rhetoric in legitimation more generally.

Struggles Over Legitimacy in Global Organizational Restructuring: A Rhetorical Perspective on Legitimation Strategies and Dynamics in a Shutdown Case

Critical organization scholars have focused increasing attention on industrial and organizational restructurings such as shutdown decisions. However, little is known about the rhetorical strategies used to legitimate or resist plant closures in organizational negotiations. In this article, we draw from New Rhetoric to analyze rhetorical struggles, strategies and dynamics in unfolding organizational negotiations. We focus on the shutdown of the bus body unit of the Sweden-based Volvo Bus Corporation in Finland. We distinguish five types of rhetorical legitimation strategies and dynamics. These include the three classical dynamics of logos (rational arguments), pathos (emotional moral arguments), and ethos (authority-based arguments), but also autopoiesis (autopoietic narratives), and cosmos (cosmological constructions). Our analysis contributes to previous studies on organizational restructuring by providing a more nuanced understanding of how contemporary industrial closures are legitimated and resisted in organizational negotiations. This study also increases theoretical understanding of the role of rhetoric in legitimation more generally.