Perspectives on prescribing in nursing homes in Helsinki

Prescribing for older patients is challenging. The prevalence of diseases increases with advancing age and causes extensive drug use. Impairments in cognitive, sensory, social and physical functioning, multimorbidity and comorbidities, as well as age-related changes in pharmacokinetics and pharmacodynamics all add to the complexity of prescribing. This study is a cross-sectional assessment of all long-term residents aged ≥ 65 years in all nursing homes in Helsinki, Finland. The residents’ health status was assessed and data on their demographic factors, health and medications were collected from their medical records in February 2003. This study assesses some essential issues in prescribing for older people: psychotropic drugs (Paper I), laxatives (Paper II), vitamin D and calcium supplements (Paper III), potentially inappropriate drugs for older adults (PIDs) and drug-drug interactions (DDIs)(Paper IV), as well as prescribing in public and private nursing homes. A resident was classified as a medication user if his or her medication record indicated a regular sequence for its dosage. Others were classified as non-users. Mini Nutritional Assessment (MNA) was used to assess residents’ nutritional status, Beers 2003 criteria to assess the use of PIDs, and the Swedish, Finnish, INteraction X-referencing database (SFINX) to evaluate their exposure to DDIs. Of all nursing home residents in Helsinki, 82% (n=1987) participated in studies I, II, and IV and 87% (n=2114) participated in the study III. The residents’ mean age was 84 years, 81% were female, and 70% were diagnosed with dementia. The mean number of drugs was 7.9 per resident; 40% of the residents used ≥ 9 drugs per day, and were thus exposed to polypharmacy. Eighty percent of the residents received psychotropics; 43% received antipsychotics, and 45% used antidepressants. Anxiolytics were prescribed to 26%, and hypnotics to 28% of the residents. Of those residents diagnosed with dementia, 11% received antidementia drugs. Fifty five percent of the residents used laxatives regularly. In multivariate analysis, those factors associated with regular laxative use were advanced age, immobility, poor nutritional status, chewing problems, Parkinson’s disease, and a high number of drugs. Eating snacks between meals was associated with lower risk for laxative use. Of all participants, 33% received vitamin D supplementation, 28% received calcium supplementation, and 20% received both vitamin D and calcium. The dosage of vitamin D was rather low: 21% received vitamin D 400 IU (10 µg) or more, and only 4% received 800 IU (20 µg) or more. In multivariate analysis, residents who received vitamin D supplementation enjoyed better nutritional status, ate snacks between meals, suffered no constipation, and received regular weight monitoring. Those residents receiving PIDs (34% of all residents) more often used psychotropic medication and were more often exposed to polypharmacy than residents receiving no PIDs. Residents receiving PIDs were less often diagnosed with dementia than were residents receiving no PIDs. The three most prevalent PIDs were short-acting benzodiazepine in greater dosages than recommended, hydroxyzine, and nitrofurantoin. These three drugs accounted for nearly 77% of all PID use. Of all residents, less than 5% were susceptible to a clinically significant DDI. The most common DDIs were related to the use of potassium-sparing diuretics, carbamazepine, and codeine. Residents exposed to potential DDIs were younger, had more often suffered a previous stroke, more often used psychotropics, and were more often exposed to PIDs and polypharmacy than were residents not exposed to DDIs. Residents in private nursing homes were less often exposed to polypharmacy than were residents in public nursing homes. Long-term residents in nursing homes in Helsinki use, on average, nearly eight drugs daily. The use of psychotropic drugs in our study was notably more common than in international studies. The prevalence of laxatives equaled other prior international studies. Regardless of the known benefit and recommendation of vitamin D supplementation for elderly residing mostly indoors, the proportion of nursing home residents receiving vitamin D and calcium was surprisingly low. The use of PIDs was common among nursing home residents. PIDs increased the likelihood of DDIs. However, DDIs did not seem a major concern among the nursing home population. Monitoring PIDs and potential drug interactions could improve the quality of prescribing.

Tablettien soveltuvuus annosjakeluun

Koneellinen annosjakelu on kasvava lääkehuollon osa-alue, jossa lääkkeet pakataan koneellisesti pieniin annoskertakohtaisiin pusseihin kahden viikon erissä. Aikaisemmin lääkevalmisteiden soveltuvuutta koneelliseen annosjakeluun ei ole systemaattisesti tutkittu. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Espoonlahden apteekin annosjakeluyksikön kanssa ja sen tavoitteena oli määrittää annosjakeluprosessin kannalta optimaaliset ominaisuudet annosjaeltavalle tabletille rikkoutumisten ja siirtymien vähentämiseksi. Rikkoutuminen on lääkevalmisteen murentumista, puolittumista tai muuta rikkoutumista annosjakelun aikana. Siirtymä on lääkevalmisteen jakelu väärään annospussiin. Prosentuaalisesti rikkoutumisia ja siirtymiä on jakelumäärästä hyvin vähän, mutta määrällisesti paljon ja koko ajan enemmän koneellisen annosjakelun yleistyessä. Rikkoutumiset ja siirtymät aiheuttavat paljon lisätyötä pussien korjaamisen takia, joten niiden määrää on pyrittävä vähentämään. Lisäksi tavoitteena oli selvittää lääkkeiden valmistajilta kysyttävissä olevat asiat lääkevalmisteiden ominaisuuksista ja säilyvyydestä, jotta voitaisiin päätellä valmisteen soveltuvuus koneelliseen annosjakeluun kirjallisen tiedon perusteella. Tutkimuksen tulosten perusteella rikkoutumisten ja siirtymien vähentämiseksi optimaalinen tablettivalmiste annosjakeluun on pienehkö tai keskisuuri, päällystetty, luja ja jakouurteeton ja optimaalinen ilman suhteellinen kosteustaso annosjakeluyksikön tuotantotiloissa olisi noin 30 – 40 %. Lääkkeiden valmistajilta kysyttäviä seikkoja ovat koon, päällysteen, murtolujuuden ja jakouurteen lisäksi valmisteen säilyvyys alkuperäispakkauksen ulkopuolella sekä valmisteen valo-, lämpö- ja kosteusherkkyys. Rikkoutumisten ja siirtymien lisäksi tutkittiin myös kosteusherkän asetyylisalisyylihappovalmisteen (Disperin 100 mg) säilyvyyttä 25 °C ja 60 % RH olosuhteissa, koska tuotantotilojen ilman kosteustasoa ei ole säädelty. Säilyvyystutkimuksen kesto oli neljä viikkoa. Se on riittävä, koska se on enimmäisaika, jonka tabletit ovat annosjakeluprosessin yhteydessä pois alkuperäispakkauksestaan ennen käyttöä. Tabletteja säilytettiin avoimessa alkuperäispakkauksessa (purkki), suljetussa alkuperäispakkauksessa, annosjakelukoneen kasetissa ja kahdessa erilaisessa annospussissa (uusi ja käytössä oleva materiaali). Tulosten mukaan annosjakelukoneen kasetti suojaa kosteudelta yhtä huonosti kuin avoin purkki. Uusi pussimateriaali sen sijaan suojaa kosteudelta paremmin kuin tällä hetkellä käytössä oleva materiaali. Raman -spektroskopiamittausten perusteella asetyylisalisyylihappotableteissa ei ehdi neljän viikon seurannan aikana tapahtua asetyylisalisyylihapon hajoamista salisyylihapoksi. Kosteus heikentää tablettien murtolujuutta, mikä saattaa aiheuttaa enemmän rikkoutumisia. Kosteustaso olisi hyvä olla säädettävissä vakioksi tuotantotiloissa tai purkaa tabletit kasetteihin mahdollisimman lähellä jakelua rikkoutumisten ehkäisemiseksi, etenkin ilman kosteustason ollessa korkea. Lisäksi tutkittiin lääkevalmisteen lämpöherkkyyttä koska annosjakelukoneen saumauslaite altistaa annospussit noin 75 °C lämmölle, jos annosjakelukone pysäytetään kesken työn. Tutkimus tehtiin XRPD:llä, jolla voidaan säätää näytteen lämpötilaa. Lämpöherkkyystutkimusten perusteella 75 °C lämpö ei ehdi tunnin aikana aiheuttaa muutoksia karbamatsepiinitabletissa (Neurotol 200 mg). Tuloksista selvisi, että tutkitun valmisteen sisältämä karbamatsepiini ei kuitenkaan ole lämpöherkin muoto, joten muita lämpöherkkiä lääkevalmisteita tulisi tutkia lisätiedon saamiseksi lämmön vaikutuksista.