2 resultados para Behavioreal Sciences
em Helda - Digital Repository of University of Helsinki
Resumo:
Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.
Resumo:
The aim of this dissertation is to provide conceptual tools for the social scientist for clarifying, evaluating and comparing explanations of social phenomena based on formal mathematical models. The focus is on relatively simple theoretical models and simulations, not statistical models. These studies apply a theory of explanation according to which explanation is about tracing objective relations of dependence, knowledge of which enables answers to contrastive why and how-questions. This theory is developed further by delineating criteria for evaluating competing explanations and by applying the theory to social scientific modelling practices and to the key concepts of equilibrium and mechanism. The dissertation is comprised of an introductory essay and six published original research articles. The main theses about model-based explanations in the social sciences argued for in the articles are the following. 1) The concept of explanatory power, often used to argue for the superiority of one explanation over another, compasses five dimensions which are partially independent and involve some systematic trade-offs. 2) All equilibrium explanations do not causally explain the obtaining of the end equilibrium state with the multiple possible initial states. Instead, they often constitutively explain the macro property of the system with the micro properties of the parts (together with their organization). 3) There is an important ambivalence in the concept mechanism used in many model-based explanations and this difference corresponds to a difference between two alternative research heuristics. 4) Whether unrealistic assumptions in a model (such as a rational choice model) are detrimental to an explanation provided by the model depends on whether the representation of the explanatory dependency in the model is itself dependent on the particular unrealistic assumptions. Thus evaluating whether a literally false assumption in a model is problematic requires specifying exactly what is supposed to be explained and by what. 5) The question of whether an explanatory relationship depends on particular false assumptions can be explored with the process of derivational robustness analysis and the importance of robustness analysis accounts for some of the puzzling features of the tradition of model-building in economics. 6) The fact that economists have been relatively reluctant to use true agent-based simulations to formulate explanations can partially be explained by the specific ideal of scientific understanding implicit in the practise of orthodox economics.