Corporate Governance in European Banks: Essays on Bank Ownership

Banks are important as they have a central role in the financial system, where funds are channelled either through financial intermediaries, such as banks, or through financial markets, hence promoting growth in any economy. Recently, we have been reminded of the drawbacks of the central role of banks. The current financial crisis, which started out as a sub-prime mortgage crisis in the US, has become a global financial crisis with substantial impact on the real economy in many countries. Some of the roots to the current financial crisis can be sought in the changing role of banks and in bank corporate governance. Moreover, the substantial revitalising measures taken have been justified by the central role of banks. Not only are banks important, they are also very special. The fact that banks are regulated in conjunction with greater opacity, make bank corporate governance different from corporate governance in non-bank companies. Surprisingly little is, however, known about bank corporate governance, in particularly, in a European setting. Hence, the objective of this doctoral thesis is to provide new insights in this research area by examining banks from 37 different European countries. Each of the three essays included in the doctoral thesis examines a particular aspect of bank corporate governance. In the first essay the interaction between the regulatory environment a bank operates in and its ownership structure is explored. Indicators of the severity of the moral hazard problem induced by the deposit insurance system and implicit too-big-to-fail government guarantee, particular features of deposit insurance systems as well as legal protection of shareholders, legal origin of a country and level of integration to the European community are used in the analysis. The empirical findings confirm previous findings on the link between legal protection of shareholders and ownership structure. Moreover, they show that differences in deposit insurance system features can explain some of the differences in ownership structure across European banks. In the second essay the impact of management and board ownership on the profitability of banks with different strategy is examined. The empirical findings suggest that the efficiency of these two particular corporate governance mechanisms varies with the characteristics of the agency problem faced by the bank. More specifically, management ownership is important in opaque non-traditional banks, whereas board ownership is important in traditional banks, where deposit insurance reduces the monitoring incentives of outsiders. The higher profitability does, however, go together with higher risk. In the third essay the profitability and risk of commercial, savings and cooperative banks are compared. The empirical findings suggest that distinct operational and ownership characteristics rather than only the mere fact that a bank is a commercial, savings or cooperative bank explain the profitability and risk differences. The main insight from the three essays is that a number of different aspects should be addressed simultaneously in order to give the complexity of bank corporate governance justice.

Whose ETSIP? National and local ownership of Namibia's education and training sector improvement programme

Tämä työ tarkastelee kansallista ja paikallista omistajuutta Namibian opetussektorin kehittämisohjelmassa. Opetussektorin kehittämisohjelma ETSIP on 15-vuotinen sektoriohjelma vuosille 2005-2015 ja sen tavoitteena on edesauttaa Namibian kehittymistä tietoyhteiskunnaksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten kansallinen ja paikallinen omistajuus on toteutunut ETSIP prosessin aikana. Erityisesti pyritään selvittämään paikallistason opetussektorin virkamiesten näkemyksiä ETSIP prosessista, heidän roolistaan siinä ja siitä millaisia vaikuttamisen ja hallinnan mahdollisuuksia heillä on ollut prosessin aikana. Tutkimuksen lähtökohta on laadullinen ja lähestymistapa konstruktionistinen: tutkimus tarkastelee todellisuutta ihmisten kokemusten, näkemysten ja toiminnan kautta. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, epävirallisista keskusteluista, lehtiartikkeleista ja ETSIP dokumenteista. Tutkimus osoittaa että kansallinen omistajuus on epämääräinen käsite sillä kansallisia toimijoita ja näkemyksiä on useita. Tutkimus vahvistaa Castel-Brancon huomion siitä, että omistajuutta on tarkasteltava kontekstissaan: muuttuvana ja kilpailtuna. ETSIPin rinnalle ollaan valmistelemassa uutta strategista ohjelmaa opetusministeriölle mikä saattaa muuttaa omistajuutta ETSIPiin. ETSIP dokumenttien omistajuusretoriikka myötäilee kansainvälisiä sitoumuksia avun vaikuttavuuden parantamiseksi mutta niistä puuttuu syvällisempi analyysi siitä, miten kansallinen ja paikallinen omistajuus toteutuisi käytännössä. Avunantajien näkemys omistajuudesta on suppea: omistajuus nähdään lähinnä sitoutumisena ennalta määrättyyn politiikkaohjelmaan. Haastatteluaineistosta nousee esiin Whitfieldin ja Frazerin jaottelu suppeista ja laajoista omistajuuskäsityksistä. Sitoutumista ETSIP ohjelmaan pidetään tärkeänä mutta riittämättömänä määritteenä omistajuudelle. Paikallisella tasolla sitoutuminen ETSIP ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin on toteutunut melko hyvin mutta jos omistajuutta tarkastellaan laajemmin vaikutusvallan ja hallinnan käsitteiden kautta voidaan todeta että omistajuus on ollut heikkoa. Paikallisella tasolla ei ole ollut juurikaan vaikutusvaltaa ETSIP ohjelman sisältöön eikä mahdollisuutta hallita ohjelman toteutusta ja päättää siitä mitä hankkeita ohjelman kautta rahoitetaan. Tujanin demokraattisen omistajuuden käsite kuvaa tarvetta muuttaa ja laajentaa omistajuusajattelua huomioiden paikallisen tason paremmin. Tämä tutkimus viittaa siihen että omistajuuden toteutuminen paikallisella tasolla edellyttäisi institutionaalisen kulttuurin muutosta ja institutionaalisen legitimiteetin vahvistamista. Omistajuuden mahdollistamiseksi paikallisella tasolla tarvittaisiin poliittista johtajuutta, luottamusta, vastuullisuuden kulttuurin kehittämistä, tehokkaampaa tiedonjakoa, laajaa osallistumista, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Ennen kaikkea tarvittaisiin paikallisen tason vaikutusvaltaa päätöksenteossa ja kontrollia resurssien käytöstä. Tälle muutokselle on selvä tarve ja tilaus.