Given and News : Media discourse and the construction of community on national days

National anniversaries such as independence days demand precise coordination in order to make citizens change their routines to forego work and spend the day at rest or at festivities that provide social focus and spectacle. The complex social construction of national days is taken for granted and operates as a given in the news media, which are the main agents responsible for coordinating these planned disruptions of normal routines. This study examines the language used in the news to construct the rather unnatural idea of national days and to align people in observing them. The data for the study consist of news stories about the Fourth of July in the New York Times, sampled over 150 years and are supplemented by material from other sources and other countries. The study is multidimensional, applying concepts from pragmatics (speech acts, politeness, information structure), systemic functional linguistics (the interpersonal metafunction and the Appraisal framework) and cognitive linguistics (frames, metaphor) as well as journalism and communications to arrive at an interdisciplinary understanding of how resources for meaning are used by writers and readers of the news stories. The analysis shows that on national anniversaries, nations tend to be metaphorized as persons having birthdays, to whom politeness should be shown. The face of the nation is to be respected in the sense of identifying the nation's interests as one's own (positive face) and speaking of citizen responsibilities rather than rights (negative face). Resources are available for both positive and negative evaluations of events and participants and the newspaper deftly changes footings (Goffman 1981) to demonstrate the required politeness while also heteroglossically allowing for a certain amount of disattention and even protest - within limits, for state holidays are almost never construed as Bakhtinian festivals, as they tend to reaffirm the hierarchy rather than invert it. Celebrations are evaluated mainly for impressiveness, and for the essentially contested quality of appropriateness, which covers norms of predictability, size, audience response, aesthetics, and explicit reference to the past. Events may also be negatively evaluated as dull ("banal") or inauthentic ("hoopla"). Audiences are evaluated chiefly in terms of their enthusiasm, or production of appropriate displays for emotional response, for national days are supposed to be occasions of flooding-out of nationalistic feeling. By making these evaluations, the newspaper reinforces its powerful position as an independent critic, while at the same time playing an active role in the construction and reproduction of emotional order embodied in "the nation's birthday." As an occasion for mobilization and demonstrations of power, national days may be seen to stand to war in the relation of play to fighting (Bateson 1955). Evidence from the newspaper's coverage of recent conflicts is adduced to support this analysis. In the course of the investigation, methods are developed for analyzing large collections of newspaper content, particularly topical soft news and feature materials that have hitherto been considered less influential and worthy of study than so-called hard news. In his work on evaluation in newspaper stories, White (1998) proposed that the classic hard news story is focused on an event that threatens the social order, but news of holidays and celebrations in general does not fit this pattern, in fact its central event is a reproduction of the social order. Thus in the system of news values (Galtung and Ruge 1965), national holiday news draws on "ground" news values such as continuity and predictability rather than "figure" news values such as negativity and surprise. It is argued that this ground helps form a necessary space for hard news to be seen as important, similar to the way in which the information structure of language is seen to rely on the regular alternation of given and new information (Chafe 1994).

Lähi-itä - mielikuvat, media ja konflikti : Tutkimuskohteena opettajaopiskelijat

This study examines Finnish student teachers' images of The Middle East conflict and its parties and medias' influence on these images. The research problems are 1) how student teachers understand the Middle East as a geographical and a cultural area 2) what kind of conceptions they have of the Middle East conflict and its parties; Israelis, Palestinians and Arabs and societies and religions closely connected to them and 3) how the media has influenced on these conceptions. Theoretical background of this study concerns with different mental images, their construction and meaning, stereotypes, intercultural competence, media and its influence as well as media literacy. The methods used in this study were survey and theme interview. Also headlines of the news were analysed. The survey was directed at student teachers of the University of Helsinki (n = 75). Six of them were interviewed. The survey was conducted in February and interviews were made in the turn of May and June 2003. The headlines analysed dealt with the Middle East conflict in the newspaper "Helsingin Sanomat" in January, April and July 2003. Main results: Images of the Middle East area differed largely from respondent to another. Student teachers didn't know much about the Middle East conflict. Stereotypes occurred in the conceptions connected to the parties of the conflict. Stereotypes appeared especially in the negative conceptions of islam and muslims and one-sided conceptions of Arabs. The influence of the conflict was noticeable in conceptions related to Israelis, Israel and Palestinians. Palestinians were sympathized. Attitudes towards Israelis, Palestinians and Arabs were negative to some extend and their societies were not valued very equal, open or modern. On the basis of the research, student teachers' intercultural competence was not good enough. Media had influence on the conceptions. Also skills in critical use of media varied largely. Some trusted strongly in the objectivity of a picture and the news. It can be argued, on the grounds of the results, that teacher education should concentrate more on themes of intercultural competence and media literacy. These two are interrelated and are both needed in understanding and conceptualising the world.

Self-reported bruxism : Associated factors among media personnel with or without irregular shift work

Tutkimuksen kohderyhmänä oli mediatyöntekijöitä, joiden toimenkuva on viime vuosina muuttunut yhä kuormittavammaksi epäsäännöllisen vuorotyön sekä jatkuvien teknisten, organisatoristen ja taloudellisten tekijöiden ristipaineessa. Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, joka suunniteltiin selvittämään epäsäännöllisen vuorotyön mahdollisia haittoja. Tutkimusta tukivat taloudellisesti Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia sekä resurssipanostuksin Hammaslääketieteen laitos (HY), Työterveyslaitos ja Yleisradio Oy. Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Hampaiden narskuttelu on rytmistä jaksoittain toistuvaa puremalihasten toimintaa, joka esiintyy nukkuessa -tavallisimmin kevyen unen ja havahtumisjaksojen yhteydessä. Valveilla ollessa bruksismi on terveillä ihmisillä lähinnä hampaiden yhteenpuristamista. Yleisen käsityksen mukaan toistuvaa unibruksismia esiintyy noin 10 %:lla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 %:lla. Aiemmin bruksismi kuului kansainvälisen unihäiriöluokituksen (ICSD 1997) mukaan unen erityishäiriöihin, mutta tuorein luokitus (ICSD 2005) listaa sen unen liikehäiriöihin. Väitöstutkimuksen yleisenä tavoitteena oli kartoittaa koetun bruksismin ja uni- valvehäiriöiden yhteyttä. Tutkimus oli poikittainen vertailututkimus epäsäännöllistä vuorotyötä ja säännöllisiä päivävuoroja tekevien välillä. Mielenkiinto kohdistui myös bruksismin ja kasvojen alueen kivun mahdolliseen yhteyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin joidenkin tunnetusti unen laatua huonontavien psykososiaalisten, neurologisten ja fysiologisten tekijöiden yhteyttä koettuun bruksismiin. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 750 Yleisradion epäsäännöllistä vuorotyötä tekevää työntekijää. Vertailuryhmänä käytettiin samansuuruista satunnaistetusti valittua kaltaistettua Yleisradion työntekijäjoukkoa, joka tekee samankaltaista työtä, mutta säännöllisenä päivätyönä. Kohderyhmälle lähetettiin kyselylomakkeet, jotka kartoittivat koetun bruksismin lisäksi mm. tutkittavien taustatiedot, yleisen terveydentilan, yleisiä koettuja stressioireita ja tuntemuksia, kipuoireita, sekä unen laatua. Lisäksi esitettiin jaksamista ja työympäristöä koskevia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 874 henkilöä. Kokonaisvastausprosentti oli 58,3 % (53,7 % miehiä). Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien vastausprosentti oli 82,3 % ja säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmässä 34,3 %. Työtehtävät sisälsivät ohjelmien toimitus- ja tuottamistyötä, teknistä tuotanto- ja tukityötä, sekä esimies- ja hallintotyötä. Miesten keski-ikä vuorotyöryhmässä oli 45,0 (± 10,6) vuotta ja naisten keski-ikä 42,6 (± 10,7) vuotta, vastaavat luvut päivätyötä tekeville olivat 47,4 (± 9,7) ja 45,5 (± 10,1) vuotta. Vuorotyötä tekevistä oli miehiä 56,6 %, päivätyöryhmässä miehien osuus oli 46,7 %. Usein koettua bruksismia havaittiin koko tutkimusjoukossa 10,6 %:lla. Bruksismin esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä. Kun bruksismia ja stressiä arvioitiin suhteessa tyytyväisyyteen nykyiseen työaikamuotoon, molemmat olivat merkitsevästi vallitsevimpia niillä, jotka halusivat vaihtaa nykyistä työaikamuotoaan. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät lisäksi ilmoittivat kokevansa enemmän stressiä kuin päivätyötä tekevät sekä olivat tyytymättömämpiä työaikamuotoonsa. Tutkittavista henkilöistä katkonaista unta esiintyi 43,6 %:lla sekä 36,2 % koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi 19,6 %:lla. Usein toistuva bruksaus sekä tyytymättömyys työaikamuotoon olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä unihäiriöiden sekä riittämättömän unen oireiden kanssa. Bruksismi ja katkonainen uni osoittautuivat myös kasvokivun taustatekijöiksi. Tutkimus osoitti, että koetulla bruksismilla oli merkitsevä yhteys unihäiriöihin, kasvokipuun, koettuun stressiin ja ahdistuneisuuteen, nuorempaan ikään, runsaampiin hammaslääkäri- ja lääkärikäynteihin sekä siihen että oli tyytymätön työaikamuotoonsa (itse työaikamuoto ei ollut merkitsevä tekijä). Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että koettu bruksismi voi terveillä työikäisillä henkilöillä olla osa stressaavaa tilannetta ja siihen liittyvää käyttäytymistä. Tämän tiedostaminen terveydenhuollossa voisi olla hyödyllistä.