Exposure-related human cancer: Molecular changes in sinonasal cancer and lung cancer, with focus on TP53 mutations

Cancer is a leading cause of death worldwide and the total number of cancer cases continues to increase. Many cancers, for example sinonasal cancer and lung cancer, have clear external risk factors and so are potentially preventable. The occurrence of sinonasal cancer is strongly associated with wood dust exposure and the main risk factor for lung cancer is tobacco smoking. Although the molecular mechanisms involved in lung carcinogenesis have been widely studied, very little is known about the molecular changes leading to sinonasal cancer. In this work, mutations in the tumour suppressor TP53 gene in cases of sinonasal cancer and lung cancer and the associations of these mutations with exposure factors were studied. In addition, another important mechanism in many cancers, inflammation, was explored by analyzing the expression of the inflammation related enzyme, COX-2, in sinonasal cancer. The results demonstrate that TP53 mutations are frequent in sinonasal cancer and lung cancer and in both cancers they are associated with exposure. In sinonasal cancer, the occurrence of TP53 mutation significantly increased in relation to long duration and high level of exposure to wood dust. Smoking was not associated with the overall occurrence of the TP53 mutation in sinonasal cancer, but was associated with multiple TP53 mutations. Furthermore, inflammation appears to play a part in sinonasal carcinogenesis as indicated by our results showing that the expression of COX-2 was associated with adenocarcinoma type of tumours, wood dust exposure and non-smoking. In lung cancer, we detected statistically significant associations between TP53 mutations and duration of smoking, gender and histology. We also found that patients with a tumour carrying a G to T transversion, a mutation commonly found in association with tobacco smoking, had a high level of smoking-related bulky DNA adducts in their non-tumorous lung tissue. Altogether, the information on molecular changes in exposure induced cancers adds to the observations from epidemiological studies and helps to understand the role and impact of different etiological factors, which in turn can be beneficial for risk assessment and prevention.

Customer Needing - Conceptualising Industrial Service from a Customer Perspective

Views on industrial service have conceptually progressed from the output of the provider’s production process to the result of an interaction process in which the customer also is involved. Although there are attempts to be customer-oriented, especially when the focus is on solutions, an industrial company’s offering combining goods and services is inherently seller-oriented. There is, however, a need to go beyond the current literature and company practices. We propose that what is needed is a genuinely customer-based parallel concept to offering that takes the customer’s view and put forward a new concept labelled customer needing. A needing is based on the customer’s mental model of their business and strategies which will affect priorities, decisions, and actions. A needing can be modelled as a configuration of three dimensions containing six functions that create realised value for the customer. These dimensions and functions can be used to describe needings which represent starting points for sellers’ creation of successful offerings. When offerings match needings over time the seller should have the potential to form and sustain successful buyer relationships.

Helsingin kävelykeskustan suunnittelu ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjien näkökulmasta

Aiempien tutkimusten mukaan keskustayrittäjien kielteinen asenne on olennaisesti vaikeuttanut kävelykatujen toteuttamista kaupunkikeskustoissa. Yrittäjät pelkäävät ostokykyisten asiakkaiden kaikkoavan ja liikevaihtonsa pienenevän kävelykeskustauudistusten myötä. Yrittäjien kielteiset asenteet ovat usein myös painottuneet suuriin kaupunkeihin. Etenkin ydinkeskustassa sijaitsevat kadunvarsiliikeyrittäjät ovat kokeneet kävelykadut ongelmiksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjien näkemys Helsingin kävelykeskustan suunnittelusta, millaisena ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjät näkevät sijaintikatunsa kävelykeskustan suunnittelupäämäärien kautta tarkasteltuna, ja onko kävelykatuyrittäjien ja kävelykatujen ulkopuolella sijaitsevien yrittäjien näkemysten välillä eroja. Taustana tälle tarkastellaan Helsingin kävelykeskustaa pohjoismaisessa kontekstissa, ja käydään läpi Helsingin kävelykeskustan suunnittelun ja rakentumisen historiaa ja päämääriä. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjille tehdystä kyselystä, kävelykeskustoihin liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä, kaupunkisuunnitteluun ja -tutkimukseen liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta, sanomalehtiartikkeleista, ydinkeskustassa tehdystä empiirisestä havainnoinnista ja kahdesta asiantuntijahaastattelusta. Kyselyaineistoa analysoidaan tutkimuksessa tilastollisten menetelmien avulla. Helsingin kävelykeskustan suunnittelu ja rakentuminen on ollut pitkällinen prosessi. Vuoden 1 989 kävelykeskustan periaatesuunnitelmasta on konkretisoitunut Kluuvikatu ja Mikonkatu. Keskustatunnelihanke on vaakalaudalla, minkä vuoksi kävelykeskustan uuden periaatesuunnitelman toteutuminen on epävarmaa. Kävelykeskustan rakentuminen kuitenkin etenee. Keskuskatu ja Kalevankadun itäpää muutetaan kävelykaduiksi ja ydinkeskustan jalankulkuympäristöä parannetaan ja kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä kävelykeskustan suunnittelun painopiste on Aleksanterinkadun kortteleiden ympäristössä, ja suunnittelun tärkeimpiä päämääriä ovat viihtyisyyden, turvallisuuden, kaupallisen vetovoimaisuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien mielestä kävelykeskustaa tulisi laajentaa, sillä laajemman kävelykeskustan nähdään kasvattavan liikevaihtoa ja lisäävän yleisesti ydinkeskustan vetovoimaa. Kävelykatuyrittäjien näkemykset kävelykeskustan suunnittelusta ja kehittämisestä olivat kävelykatujen ulkopuolisia yrittäjiä kielteisempiä. Em. yrittäjien asenteisiin vaikuttavat oletettavasti tutkituilla kävelykaduilla ilmenneet ongelmat. Kyse voi myös olla siitä, että uusien kävelykatujen rakentaminen haittaa kävelykatujen saavutettavuutta. Kadunvarsiliikeyrittäjien yleinen suhtautuminen kävelykeskustan kehittämiseen ja suunnittelupäämääriin on kuitenkin pääosin positiivista. Jatkotutkimuksen kannalta olisi kiinnostavaa selvittää, onko muiden ydinkeskustassa toimivien yritysten, kuten esimerkiksi tavaratalojen ja kauppakeskusten johdon ja kiinteistösijoittajien ja -omistajien suhtautuminen kävelykeskustan kehittämiseen myös positiivista. Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää keskustan käyttäjien ja keskustassa asuvien asenteita kävelykeskustan suunnitteluun, ja verrata tuloksia tässä tutkimuksessa selvitettyihin kadunvarsiliikeyrittäjien näkemyksiin.