Valikoivan metsästyksen vaikutus hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten alueilla

Suomen hirvenmetsästykseen omaksuttiin 1970-luvun alussa valikoivan metsästyksen periaatteet, joiden tavoitteena oli maksimoida vasatuotto hirvikannan ikärakennetta muuttamalla. Metsästysstrategiassa tapahtui huomattava muutos, kun hirvisaaliin vasaosuutta lisättiin selvästi. Tämän seurauksena naarashirvien keski-ikä ja vasatuotto kohosivat. Vasojen suuri osuus saaliissa oli keskeinen tekijä hirvikannan rajuun kasvuun. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää saaliin vasaosuuden vaikutusta hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten alueilla. Tutkimusalueet valittiin hyvin erilaisten hirvisaaliin vasaosuuksien perusteella, sillä Savonrannan vuosien 1994-2003 saaliin vasaosuuden keskiarvo oli 50,1 % ja Sodankylän 19,6 %. Tutkimuksen ennakko-olettamuksena oli, että erilaisten saaliin vasaosuuksien pitäisi vaikuttaa aikuistuvan ikäluokan suhteellisen osuuden kautta hirvipopulaation keski-ikään ja sitä kautta vasatuottoon. Ikärakenteen osalta tutkittiin naaraiden, valtasonnien eli 6,5-9,5-vuotiaiden uroshirvien ja vähintään 8-piikkisten urosten ikärakennetta. Tutkimus rakentui hirven iänmääritysaineiston ympärille, joka kerättiin Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten hirvenmetsästäjien avustuksella vuosina 2003 ja 2004. Iänmääritysaineistossa oli yhteensä 244 hirveä. Näistä oli naaraita 152 ja uroksia 92 kpl. Hirven ikärakennetietojen saamiseksi suoritti tutkimuksen tekijä iänmäärityksen hammasnäytteistä. Iänmääritys tehtiin hammassementtikerroksiin perustuvaa menetelmää käyttäen, jota varten sahattiin poikittaisia hammasleikkeitä hirven ensimmäisestä etuhampaasta (I1). Tutkimuksen aineistoon kuuluivat myös Savonrannan ja Sodankylän hirvihavaintokorttien perusteella saadut vasatuottotiedot vuosilta 1995- 2004 ja Riistawebin saalistiedot vuosilta 1994-2003. Tutkimuksen perusteella hirvisaaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten naaraiden ikärakenteeseen. Kaksivuotisesta aineistosta saatiin Savonrannan naaraiden keski-iäksi 6,40 vuotta. Sodankylän naaraiden keski-ikä oli 5,09 vuotta. Myös naaraiden ikäjakaumat olivat hyvin erilaiset. Hirvisaaliin vasaosuus ei sen sijaan vaikuta Savonrannan ja Sodankylän valtasonnien ja vähintään 8-piikkisten urosten ikärakenteeseen. Savonrannan valtasonnien keski-ikä oli 7,21 vuotta ja Sodankylän 7,07 vuotta. Savonrannan vähintään 8-piikkisten urosten keski-ikä oli 5,82 vuotta ja Sodankylän 5,91 vuotta. Tutkimuksella saatiin selville saaliin ikärakenne, elävän hirvikannan ikärakenteen tutkiminen vaatii laajempia tutkimuksia. Hirvisaaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten vasatuottoon. Naaraiden ikärakenteen erot näkyivät osaltaan hirvihavaintokorttien ja näytenaaraiden perusteella lasketuissa vasatuottotiedoissa. Saaliin vasaosuus vaikuttaa välillisesti hirven vasatuottoon, sillä se vaikuttaa ensin naaraiden ikärakenteeseen, joka vaikuttaa edelleen vasatuottoon.

Primary Fallopian tube carcinoma:occurrence, risk and prognostic factors

The aim of the study was to clarify the occurrence, and etiological and prognostic factors of primary fallopian tube carcinoma (PFTC). We studied the sociodemographic determinants of the incidence of PFTC in Finland and the role of chlamydial infections and human papillomavirus infections as risk factors for PFTC. Serum tumor markers were studied as prognostic factors for PFTC. We also evaluated selected reproductive factors (parity, sterilization and hysterectomy) as risk or protective factors of PFTC. The risks of second primary cancers after PFTC were also studied. The age-adjusted incidence of PFTC in Finland increased to 5.4 / 1,000,000 in 1993 97. The incidence rate was higher in the cities, but the relative rise was higher in rural areas. Women in the two highest social classes showed a 1.8 fold incidence compared with those in the lowest. Women in agriculture and those not working outside the home showed only half the PFTC incidence of those in higher socioeconomic occupations. Pretreatment serum concentrations of hCGβ, CA125 and TATI were evaluated as prognostic markers for PFTC. Elevated hCGβ values (above the 75th percentile, 3.5 pmol/L; OR 2.49, 95% CI 1.22 5.09), stage and histology were strong independent prognostic factors for PFTC. The effects of parity, sterilization and hysterectomy on the risk of PFTC were studied in a case control-study with 573 PFTC cases from the Finnish Cancer Registry. In multivariate analysis parity was the only significant protective factor as regards PFTC, with increasing protection associated with increasing number of deliveries. In univariate analysis sterilization gave borderline protection against PFTC and the protective effect increased with time since the operation. In multivariate analysis the protection did not reach statistical significance. Chlamydial and human papillomavirus (HPV) infections were studied in two separate seroepidemiological case-control studies with 78 PFTC patients. The incidence of women with positive HPV or chlamydial serology was the same in PFTC patients and in the control group and was not found to be a risk factor for PFTC. Finally, the possible risk of a second primary cancer after diagnosis and treatment of PFTC in a cohort of 2084 cases from 13 cancer registries followed for second primary cancers within the period 1943 2000 was studied. In PFTC patients, second primary cancers were 36% more common than expected (SIR 1.36, 95% CI 1.13 1.63). In conclusion, the incidence of PFTC has increased in Finland, especially in higher social classes and among those in certain occupations. Elevated serum hCGβ reflect a worsened prognosis. Parity is a clear protective factor, as is previous sterilization. After PFTC there is a risk of second primary cancers, especially colorectal, breast, lung and bladder cancers and non-lymphoid leukemia. The excess of colorectal and breast cancers after PFTC may indicate common effects of earlier treatments, or they could reflect common effects of lifestyle or genetic, immunological or environmental background.