Koulutuksellisen syrjäytymisriskin ennustettavuus yhteishakuvalintojen kautta tarkasteltuna : koulupudokkuusriskin yhteys oppilaan kognitiiviseen kompetenssiin, koulumenestykseen sekä itseä ja vanhempia koskeviin uskomuksiin

The objective of this study was to find factors that could predict educational dropout. Dropout risk was assessed against pupil’s cognitive competence, success in school, and personal beliefs regarding self and parents, while taking into account the pupil’s background and gender. Based on earlier research, an assumption was made that a pupil’s gender, success in school, and parent’s education would be related with dropping out. This study is part of a project funded by the Academy of Finland and led by Professor Jarkko Hautamäki. The project aims to use longitudinal study to assess the development of pupils’ skills in learning to learn. The target group of this study consisted all Finnish speaking ninth graders of a municipality in Southern Finland. There were in total 1534 pupils, of which 809 were girls and 725 boys. The assessment of learning to learn skills was performed about ninth graders in spring 2004. “Opiopi” test material was used in the assessment, consisting of cognitive tests and questions measuring beliefs. At the same time, pupils’ background information was collected together with their self-reported average grade of all school subjects. During spring 2009, the pupils’ joint application data from years 2004 and 2005 was collected from the Finnish joint application registers. The data were analyzed using quantitative methods assisted by the SPSS for Windows computer software. Analysis was conducted through statistical indices, differences in grade averages, multilevel model, multivariate analysis of variance, and logistic regression analysis. Based on earlier research, dropouts were defined as pupils that had not been admitted to or had not applied to second degree education under the joint application system. Using this definition, 157 students in the target group were classified as dropouts (10 % of the target group): 88 girls and 69 boys. The study showed that the school does not affect the drop-out risk but the school class explains 7,5 % of variation in dropout risk. Among girls, dropping out is predicted by a poor average grade, a lack of beliefs supporting learning, and an unrealistic primary choice in joint application system compared to one’s success in school. Among boys, a poor average grade, unrealistic choices in joint application system, and the belief of parent’s low appreciation of education were related to dropout risk. Keywords educational exclusion, school dropout, success in school, comprehensive school, learning to learn

Studies on the Effects of Property Taxation, Rent Control and Housing Allowances

Tämä väitöskirja koostuu asuntomarkkinoiden taloustieteellistä analyysia esittelevästä johdantoluvusta ja kolmesta tutkimuksesta, joissa analysoidaan asuntomarkkinoihin vaikuttavia politiikkatoimenpiteitä. Luvussa 2 tutkitaan Suomen kiinteistöverojärjestelmän vaikutusta asuntorakentamiseen. Vuonna 2001 tehtiin uudistus, jonka myötä kunnat voivat verottaa rakentamatonta asuintonttia korkeammalla veroasteella kuin rakennettua tonttia. Maanomistajan rakentamispäätöksen teoreettisen mallin mukaan rakentamattoman tontin korotettu kiinteistöveron pitäisi nopeuttaa rakentamista, mutta toisaalta myös rakentamiseen investoitu rahamäärä saattaa muuttua. Asuintonttien kiinteistöverojen yleinen taso ei vaikuta maanomistajan käyttäytymiseen, sillä tontin verotusarvo ei riipu rakentamispäätöksestä. Vain rakentamattoman ja rakennetun tontin veroasteiden erolla on merkitystä. Empiiriset tulokset ovat sopusoinnussa teorian kanssa. Tulosten mukaan prosenttiyksikön nousu rakentamattoman ja rakennetun tontin veroasteiden erossa lisää omakotialoitusten määrää viidellä prosentilla lyhyellä aikavälillä. Luvussa 3 analysoidaan vuokrasääntelystä vuokralaisille aiheutuvia hyötyjä ja haittoja. Vuokrasäännellyissä asunnoissa asuvat kotitaloudet hyötyvät vuokrasääntelystä alhaisen vuokran muodossa. Heille saattaa kuitenkin koitua myös haittaa siitä, että toiveita vastaavan asunnon löytäminen on vuokrasääntelytilanteessa vaikeaa, koska vapaille asunnoille on suuri määrä ottajia. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan vuokrien sääntely purettiin Suomessa asteittain vuosina 1992–1995. Tutkimuksen empiiriset tulokset viittaavat siihen, että vuokrasääntelyn aiheuttamista suurista eroista halutun ja todellisen asuntokulutuksen välillä koituvat hyvinvointitappiot kumosivat merkittävän osan matalien vuokrien hyödyistä vuokralaisille. Luvussa 4 tutkitaan Suomen asumistukijärjestelmän kannustinvaikutuksia. Asumistuen määrää rajoittavat asunnon pinta-alalle ja neliövuokralle asetetut ylärajat. Neliövuokrarajoite voidaan tulkita asumisen laatua rajoittavana tekijänä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa osoitetaan, että asumistukijärjestelmä luo vahvat kannustimet muuttaa asuntoihin, joissa pinta-ala- ja laaturajoitteet purevat. Empiiristen tulosten mukaan asumistukeen oikeutetut kotitaloudet eivät näytä reagoivan kannusteisiin. Tukeen oikeutettujen kotitalouksien asumisvalinnat suhteessa pinta-ala ja laaturajoitteisiin vastaavat muiden kotitalouksien valintoja ja asunnonvaihdon mahdollistama potentiaalinen asumistuen lisäys ei nosta muuttotodennäköisyyttä. Muuttamiseen liittyvät kustannukset ja vajavaiset tiedot tukijärjestelmästä saattavat selittää heikkoa reagointia asumistuen luomiin kannustimiin. Toinen mahdollinen selitys on asumistuen vajaakäyttö. Tutkimuksen mukaan vain 70–80 prosenttia asumistukeen oikeutetuista kotitalouksista nostaa tukea. Asumistuen hyödyntämisen todennäköisyys riippuu koulutustasosta, tuen määrästä ja tulo-odotuksista.

Surveillance of Surgical Site Infections following Major Hip and Knee Surgery in Finland

Background and aims. Since 1999, hospitals in the Finnish Hospital Infection Program (SIRO) have reported data on surgical site infections (SSI) following major hip and knee surgery. The purpose of this study was to obtain detailed information to support prevention efforts by analyzing SIRO data on SSIs, to evaluate possible factors affecting the surveillance results, and to assess the disease burden of postoperative prosthetic joint infections in Finland. Methods. Procedures under surveillance included total hip (THA) and total knee arthroplasties (TKA), and the open reduction and internal fixation (ORIF) of femur fractures. Hospitals prospectively collected data using common definitions and written protocol, and also performed postdischarge surveillance. In the validation study, a blinded retrospective chart review was performed and infection control nurses were interviewed. Patient charts of deep incisional and organ/space SSIs were reviewed, and data from three sources (SIRO, the Finnish Arthroplasty Register, and the Finnish Patient Insurance Centre) were linked for capture-recapture analyses. Results. During 1999-2002, the overall SSI rate was 3.3% after 11,812 orthopedic procedures (median length of stay, eight days). Of all SSIs, 56% were detected after discharge. The majority of deep incisional and organ/space SSIs (65/108, 60%) were detected on readmission. Positive and negative predictive values, sensitivity, and specificity for SIRO surveillance were 94% (95% CI, 89-99%), 99% (99-100%), 75% (56-93%), and 100% (97-100%), respectively. Of the 9,831 total joint replacements performed during 2001-2004, 7.2% (THA 5.2% and TKA 9.9%) of the implants were inserted in a simultaneous bilateral operation. Patients who underwent bilateral operations were younger, healthier, and more often males than those who underwent unilateral procedures. The rates of deep SSIs or mortality did not differ between bi- and uni-lateral THAs or TKAs. Four deep SSIs were reported following bilateral operations (antimicrobial prophylaxis administered 48-218 minutes before incision). In the three registers, altogether 129 prosthetic joint infections were identified after 13,482 THA and TKA during 1999-2004. After correction with the positive predictive value of SIRO (91%), a log-linear model provided an estimated overall prosthetic joint infection rate of 1.6% after THA and 1.3% after TKA. The sensitivity of the SIRO surveillance ranged from 36% to 57%. According to the estimation, nearly 200 prosthetic joint infections could occur in Finland each year (the average from 1999 to 2004) after THA and TKA. Conclusions. Postdischarge surveillance had a major impact on SSI rates after major hip and knee surgery. A minority of deep incisional and organ/space SSIs would be missed, however, if postdischarge surveillance by questionnaire was not performed. According to the validation study, most SSIs reported to SIRO were true infections. Some SSIs were missed, revealing some weakness in case finding. Variation in diagnostic practices may also affect SSI rates. No differences were found in deep SSI rates or mortality between bi- and unilateral THA and TKA. However, patient materials between these two groups differed. Bilateral operations require specific attention paid to their antimicrobial prophylaxis as well as to data management in the surveillance database. The true disease burden of prosthetic joint infections may be heavier than the rates from national nosocomial surveillance systems usually suggest.

Hirsitaloteollisuuden kehityshaasteet

Pientalobarometri 2/2008 ennustaa omakotitalorakentamisen jatkavan laskuaan rakentamiskustannusten kasvamisesta, kaavoituksesta, tonttitarjonnasta ja talouden tilasta johtuen. Kustannusten odotetaan edelleen nousevan mm. energia­tehokkuuden kohentumisen myötä. Työ- ja elinkeinoministeriön Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus –toimialaraportissa 2008 oletetaan myös, että lämmöneristysvaatimukset ovat saattaneet lisätä massiivihirsitalojen kysyntää, koska uusien määräysten voimaantulon jälkeen niitä ei mahdollisesti enää tehdä. Kehityksen voidaan olettaa johtavan rakennusten koon ja varustetason järkevöittämiseen. Oma­koti­talorakentamisen tarpeeksi pientalobarometri laskee 20 000 asuntoaloitusta, mutta toimialaraportissa määrän arvioidaan vuonna 2008 jäävän 12 500 oma­kotitalon aloitukseen. Avaimet käteen –rakentaminen on kasvusuunnassa ja talo­paketit ovat kehittymässä selvemmiksi rakennusosakokonaisuuksiksi. Pientalobarometri kertoo suomalaisten toivovan yksilöllisyyttä. Talotehtaiden toimituksista yksilöllisiä suunnitteluratkaisuja on kolmannes ja tyyppimuunnoksia puolet. Valmisosatalojen osuus asunnoista on noin 68 % ja teollisen hirren osuus valmisosatalojen markkinoista on nyt kutakuinkin samoissa 10 % lukemissa kuin 20 vuotta sitten. Korkeimmillaan teollisen hirren osuus valmisosataloista kävi 17 % tasolla kymmenen vuotta sitten, vuosina 1995 ja 1996. Siporex-, betoni,- tiili- ja harkkotalojen osuus on noussut kahdessakymmenessä vuodessa 4 %:sta 12 %:iin ja precut-talojen osuus 2 %:sta 16 %:iin, kun taas puuelementtien osuus on laskenut 85 %:sta 62 %:iin. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta on Toimialaraportin mukaan noin 83 000 euroa ja niitä valmistuu vuodessa alle 10 000. Talopakettimarkkinat ovat Pientalobarometrin mukaan vuonna 2008 hieman laskeneet vuosien 2006 ja 2007 huippulukemista alle 800 miljoonan euron. Teollisten hirsivalmistajien liikevaihto laski myös vuodesta 2007 alle 350 miljoonan. Toimialaraportin mukaan puutalojen valmistus työllistää vajaa 4000 henkeä 251 toimipaikassa (2006). Alan liikevaihto vuonna 2006 oli 812 miljoonaa euroa ja viennin arvo 178 miljoonaa euroa. Viennin kasvun todettiin riippuvan hirsitaloteollisuudesta. Viennin kannalta tärkeitä alueita ovat Keski-Eurooppa, Venäjä, Japani ja Pohjoismaat. Puutalojen vienti on Toimialaraportin mukaan kohonnut 90-luvun alun noin 30 miljoonasta yli 200 miljoonaan euroon, josta hirsitalojen viennin arvo ylittää 160 miljoonaa. Tutkimus- ja kehittämiskuluiksi arvioidaan puutalon valmistajilla 0–2 % tuotannon arvosta. Puutalojen mediaanikäyttökate oli Toimialaraportin mukaan vuonna 2006 noin 6 % kun teollisuuden vastaava luku on 10 %. Finnveran tilastointi hirsitalojen kustannusrakenteesta ja kannattavuudesta ei poikkea tästä, vaan hirsitalojen käyttökatteeksi ilmoitetaan 6,4 % ja kokonaistulokseksi 3,4 % vuonna 2007. Toimialaraportin mukaan teollisuuden omavaraisuusaste on noin 43 % kun taas puutaloteollisuuden omavaraisuusaste jää 26,5 %:iin ja hirsitalojen Finnveran mukaan 27,7 %:iin. Hirsitaloja valmistaa Toimialaraportin mukaan noin 150 yritystä. Alan kahden suurimman yrityksen osuus on lähes puolet koko alan liikevaihdosta.

When sharing becomes a liability: An intellectual capital approach to describing the dichotomy of knowledge protection versus sharing in intra- and interorganizational relationships

The tension created when companies are collaborating with competitors – sometimes termed co-opetition - has been subject of research within the network approach. As companies are collaborating with competitors, they need to simultaneously share and protect knowledge. The opportunistic behavior and learning intent of the partner may be underestimated, and collaboration may involve significant risks of loss of competitive edge. Contrastingly, the central tenet within the Intellectual Capital approach is that knowledge grows as it flows. The person sharing does not lose the knowledge and therefore knowledge has doubled from a company’s point of view. Value is created through the interplay of knowledge flows between and within three forms of intellectual capital: human, structural and relational capital. These are the points of departure for the research conducted in this thesis. The thesis investigates the tension between collaboration and competition through an Intellectual Capital lens, by identifying the actions taken to share and protect knowledge in interorganizational collaborative relationships. More specifically, it explores the tension in knowledge flows aimed at protecting and sharing knowledge, and their effect on the value creation of a company. It is assumed, that as two companies work closely together, the collaborative relationship becomes intertwined between the two partners and the intellectual capital flows of both companies are affected. The research finds that companies commonly protect knowledge also in close and long-term collaborative relationships. The knowledge flows identified are both collaborative and protective, with the result that they sometimes are counteracting and neutralize each other. The thesis contributes to the intellectual capital approach by expanding the understanding of knowledge protection in interorganizational relationships in three ways. First, departing from the research on co-opetition it shifts the focus from the internal view of the company as a repository of intellectual capital onto the collaborative relationships between competing companies. Second, instead of the traditional collaborative and sharing point of departure, it takes a competitive and protective perspective. Third, it identifies the intellectual capital flows as assets or liabilities depending on their effect on the value creation of the company. The actions taken to protect knowledge in an interorganizational relationship may decrease the value created in the company, which would make them liabilities.

Panel Cointegration of Chinese A and B Shares

This paper uses panel unit root and cointegration methods to test the stationarity of the premium on domestic investors’ A shares over foreign investors’ B shares and cointegration between the A and B share prices on the Chinese stock exchanges. We find that the A share price premium is nonstationary until 2001, when the A and B share markets were partially merged, and that the A and B share prices are cointegrated in the panel.Cointegration is more likely to be found for firms in the service sector and for firms that issued B shares recently.