Aivojen jännitevasteiden rekisteröinti useaan äänen piirteeseen yhdellä mittauskerralla terveillä musiikkileikkikoulua käyvillä kaksivuotiailla

The early detection of hearing deficits is important to a child's development. However, examining small children with behavioural methods is often difficult. Research with ERPs (event-related potentials), recorded with EEG (electroencephalography), does not require attention or action from the child. Especially in children's ERP research, it is essential that the duration of a recording session is not too long. A new, faster optimum paradigm has been developed to record MMN (mismatch negativity), where ERPs to several sound features can be recorded in one recording session. This substantially shortens the time required for the experiment. So far, the new paradigm has been used in adult and school-aged children research. This study examines if MMN, LDN (late discriminative negativity) and P3a components can be recorded in two-year-olds with the new paradigm. The standard stimulus (p=0.50) was an 80 dB harmonic tone consisting of three harmonic frequencies (500 Hz, 1000 Hz and 1500 Hz) with a duration of 200 ms. The loudness deviants (p=0.067) were at a level of +6 dB or -6 dB compared to the standards. The frequency deviants (p=0.112) had a fundamental frequency of 550 or 454.4 Hz (small deviation), 625 or 400 Hz (medium deviation) or 750 or 333.3 Hz (large deviation). The duration deviants (p=0.112) had a duration of 175 ms (small deviation), 150 ms (medium deviation) or 100 ms (large deviation). The direction deviants (p=0.067) were presented from the left or right loudspeaker only. The gap deviant (p=0.067) included a 5-ms silent gap in the middle of the sound. Altogether 17 children participated in the experiment, of whom the data of 12 children was used in the analysis. ERP components were observed for all deviant types. The MMN was significant for duration and gap deviants. The LDN was significant for the large duration deviant and all other deviant types. No significant P3a was observed. These results indicate that the optimum paradigm can be used with two-year-olds. With this paradigm, data on several sound features can be recorded in a shorter time than with the previous paradigms used in ERP research.

Self-reported bruxism : Associated factors among media personnel with or without irregular shift work

Tutkimuksen kohderyhmänä oli mediatyöntekijöitä, joiden toimenkuva on viime vuosina muuttunut yhä kuormittavammaksi epäsäännöllisen vuorotyön sekä jatkuvien teknisten, organisatoristen ja taloudellisten tekijöiden ristipaineessa. Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, joka suunniteltiin selvittämään epäsäännöllisen vuorotyön mahdollisia haittoja. Tutkimusta tukivat taloudellisesti Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia sekä resurssipanostuksin Hammaslääketieteen laitos (HY), Työterveyslaitos ja Yleisradio Oy. Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Hampaiden narskuttelu on rytmistä jaksoittain toistuvaa puremalihasten toimintaa, joka esiintyy nukkuessa -tavallisimmin kevyen unen ja havahtumisjaksojen yhteydessä. Valveilla ollessa bruksismi on terveillä ihmisillä lähinnä hampaiden yhteenpuristamista. Yleisen käsityksen mukaan toistuvaa unibruksismia esiintyy noin 10 %:lla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 %:lla. Aiemmin bruksismi kuului kansainvälisen unihäiriöluokituksen (ICSD 1997) mukaan unen erityishäiriöihin, mutta tuorein luokitus (ICSD 2005) listaa sen unen liikehäiriöihin. Väitöstutkimuksen yleisenä tavoitteena oli kartoittaa koetun bruksismin ja uni- valvehäiriöiden yhteyttä. Tutkimus oli poikittainen vertailututkimus epäsäännöllistä vuorotyötä ja säännöllisiä päivävuoroja tekevien välillä. Mielenkiinto kohdistui myös bruksismin ja kasvojen alueen kivun mahdolliseen yhteyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin joidenkin tunnetusti unen laatua huonontavien psykososiaalisten, neurologisten ja fysiologisten tekijöiden yhteyttä koettuun bruksismiin. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 750 Yleisradion epäsäännöllistä vuorotyötä tekevää työntekijää. Vertailuryhmänä käytettiin samansuuruista satunnaistetusti valittua kaltaistettua Yleisradion työntekijäjoukkoa, joka tekee samankaltaista työtä, mutta säännöllisenä päivätyönä. Kohderyhmälle lähetettiin kyselylomakkeet, jotka kartoittivat koetun bruksismin lisäksi mm. tutkittavien taustatiedot, yleisen terveydentilan, yleisiä koettuja stressioireita ja tuntemuksia, kipuoireita, sekä unen laatua. Lisäksi esitettiin jaksamista ja työympäristöä koskevia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 874 henkilöä. Kokonaisvastausprosentti oli 58,3 % (53,7 % miehiä). Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien vastausprosentti oli 82,3 % ja säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmässä 34,3 %. Työtehtävät sisälsivät ohjelmien toimitus- ja tuottamistyötä, teknistä tuotanto- ja tukityötä, sekä esimies- ja hallintotyötä. Miesten keski-ikä vuorotyöryhmässä oli 45,0 (± 10,6) vuotta ja naisten keski-ikä 42,6 (± 10,7) vuotta, vastaavat luvut päivätyötä tekeville olivat 47,4 (± 9,7) ja 45,5 (± 10,1) vuotta. Vuorotyötä tekevistä oli miehiä 56,6 %, päivätyöryhmässä miehien osuus oli 46,7 %. Usein koettua bruksismia havaittiin koko tutkimusjoukossa 10,6 %:lla. Bruksismin esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä. Kun bruksismia ja stressiä arvioitiin suhteessa tyytyväisyyteen nykyiseen työaikamuotoon, molemmat olivat merkitsevästi vallitsevimpia niillä, jotka halusivat vaihtaa nykyistä työaikamuotoaan. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät lisäksi ilmoittivat kokevansa enemmän stressiä kuin päivätyötä tekevät sekä olivat tyytymättömämpiä työaikamuotoonsa. Tutkittavista henkilöistä katkonaista unta esiintyi 43,6 %:lla sekä 36,2 % koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi 19,6 %:lla. Usein toistuva bruksaus sekä tyytymättömyys työaikamuotoon olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä unihäiriöiden sekä riittämättömän unen oireiden kanssa. Bruksismi ja katkonainen uni osoittautuivat myös kasvokivun taustatekijöiksi. Tutkimus osoitti, että koetulla bruksismilla oli merkitsevä yhteys unihäiriöihin, kasvokipuun, koettuun stressiin ja ahdistuneisuuteen, nuorempaan ikään, runsaampiin hammaslääkäri- ja lääkärikäynteihin sekä siihen että oli tyytymätön työaikamuotoonsa (itse työaikamuoto ei ollut merkitsevä tekijä). Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että koettu bruksismi voi terveillä työikäisillä henkilöillä olla osa stressaavaa tilannetta ja siihen liittyvää käyttäytymistä. Tämän tiedostaminen terveydenhuollossa voisi olla hyödyllistä.

Paleomagnetic and rock magnetic study with emphasis on the Precambrian intrusions and impact structures in Fennoscandia and South Africa

The importance of supercontinents in our understanding of the geological evolution of the planet Earth has been recently emphasized. The role of paleomagnetism in reconstructing lithospheric blocks in their ancient paleopositions is vital. Paleomagnetism is the only quantitative tool for providing ancient latitudes and azimuthal orientations of continents. It also yields information of content of the geomagnetic field in the past. In order to obtain a continuous record on the positions of continents, dated intrusive rocks are required in temporal progression. This is not always possible due to pulse-like occurrences of dykes. In this work we demonstrate that studies of meteorite impact-related rocks may fill some gaps in the paleomagnetic record. This dissertation is based on paleomagnetic and rock magnetic data obtained from samples of the Jänisjärvi impact structure (Russian Karelia, most recent 40Ar-39Ar age of 682 Ma), the Salla diabase dyke (North Finland, U-Pb 1122 Ma), the Valaam monzodioritic sill (Russian Karelia, U-Pb 1458 Ma), and the Vredefort impact structure (South Africa, 2023 Ma). The paleomagnetic study of Jänisjärvi samples was made in order to obtain a pole for Baltica, which lacks paleomagnetic data from 750 to ca. 600 Ma. The position of Baltica at ca. 700 Ma is relevant in order to verify whether the supercontinent Rodinia was already fragmented. The paleomagnetic study of the Salla dyke was conducted to examine the position of Baltica at the onset of supercontinent Rodinia's formation. The virtual geomagnetic pole (VGP) from Salla dyke provides hints that the Mesoproterozoic Baltica - Laurentia unity in the Hudsonland (Columbia, Nuna) supercontinent assembly may have lasted until 1.12 Ga. Moreover, the new VGP of Salla dyke provides new constraint on the timing of the rotation of Baltica relative to Laurentia (e.g. Gower et al., 1990). A paleomagnetic study of the Valaam sill was carried out in order to shed light into the question of existence of Baltica-Laurentia unity in the supercontinent Hudsonland. Combined with results from dyke complex of the Lake Ladoga region (Schehrbakova et al., 2008) a new robust paleomagnetic pole for Baltica is obtained. This pole places Baltica on a latitude of 10°. This low latitude location is supported also by Mesoproterozoic 1.5 1.3 Ga red-bed sedimentation (for example the Satakunta sandstone). The Vredefort impactite samples provide a well dated (2.02 Ga) pole for the Kaapvaal Craton. Rock magnetic data reveal unusually high Koenigsberger ratios (Q values) in all studied lithologies of the Vredefort dome. The high Q values are now first time also seen in samples from the Johannesburg Dome (ca. 120 km away) where there is no impact evidence. Thus, a direct causative link of high Q values to the Vredefort impact event can be ruled out.

Tuomari virkamiehenä : Tuomarin asemaa koskevat valtiosääntöoikeudelliset periaatteet ja niiden virkamiesoikeudelliset takeet

Keskeisin tuomarin asemaa koskeva valtiosääntöoikeudellinen periaate on tuomiovallan riippumattomuuden periaate PL 3 §:n 3 momentissa. Tuomarin riippumattomuudella tavoitellaan erityisesti päätöksenteon riippumattomuutta nimenomaan yksilöiden ja yhteisöjen oikeusturvan takaamiseksi. Riippumattomuusvaatimuksen on todettu kattavan erityisesti yksittäisiin lainkäyttöasioihin puuttumisen ja normien tulkinnan. Tuomiovallan riippumattomuuden periaate valtiosääntöperiaatteena suojaa toisaalta tuomioistuinten ratkaisutoimintaa suhteessa toimeenpano- ja lainsäädäntövaltaan, mutta vastaavasti asettaa rajoituksia myös tuomiovallan puuttumiselle lainsäädäntö- ja hallintotehtäviin. Tuomiovallan riippumattomuus on periaatteena melko abstrakti; samoin kuin sitä koskeva perussäännös PL 3 §:n 3 momentissa, mutta periaatetta täsmentävät erityisesti PL 21 §:ssä säädetty perusoikeus sekä useat PL 9 luvun säännökset (PL 98–103 §). Tuomioistuinten riippumattomuus on liitettävissä erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksiin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja niitä koskevaan tulkintakäytäntöön. Kysymys on tällöin erityisesti luottamuksesta tuomioistuinten puolueettomuuteen eikä merkitystä ole annettu esimerkiksi vallanjaon periaatteelle sinänsä. YK:n ihmisoikeuskomitea on myös todennut, että riippumattomuuden vaatimus on pakottava. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan PL 3 §:n 3 momenttia koskevissa tulkintakannanotoissa on todettu, että riippumattomuuden kannalta ongelmallista oli mm. veroviranomaisen mahdollisuus korvata tuomioistuimen ratkaisu omalla päätöksellään ja siten välillisesti muuttaa tuomioistuimen ratkaisua. Toisaalta PL 3 §:n kanssa ristiriidassa oli sääntely, jossa viranomaisen toimivallassa oli päättää, onko ylemmän oikeusasteen myöhemmällä ratkaisulla prejudikaattiarvoa suhteessa alemman tuomioistuimen päätökseen. Tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta ei ole asianmukaista myöskään määritellä tuomioistuimelle menettelyllisiä vaatimuksia tai rajoituksia, jotka puuttuisivat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiin. Myös tuomarin asemaa turvaavat muut perustuslaintasoiset järjestelyt (tuomarin erityistä virassapysymisoikeutta koskeva säännös PL 103 §:ssä ja erityinen nimittämisjärjestelmä PL 58 §:ssä ja 102 §:ssä) johtuvat ennen muuta tuomiovallan riippumattomuuden periaatteesta. Tuomarin asema virkamiehenä on muita virkamiehiä turvatumpi PL 103 §:n säännöksen johdosta ja virkasuhteen pysyvyyden vaatimuksella voidaan perustella myös tuomareita koskevia virkamiesoikeudellisia erityisjärjestelyitä. Yksittäinen tuomari on tuomitsemistehtävässään riippumaton myös päällikkötuomarista. Häneen voidaan kuitenkin kohdistaa työnjohdollisia toimenpiteitä. Riippumattomuus ei myöskään suojaa tuomarin henkilökohtaisia näkemyksiä viranhoidon vaatimuksista esimerkiksi virkatehtävien toimittamisen tapaa, järjestystä ja niihin käytettävää aikaa koskevissa kysymyksissä. Valtion virkamieslakiin (750/1994) tulossa olevan muutoksen jälkeen (HE 33/2008 vp.) tuomarille voitaisiin antaa myös virkamieslain 24 §:n mukainen kirjallinen varoitus. Varoituksen antaminen ei kuitenkaan voi perustua näkemyseroihin laintulkinnasta vaan että sen perusteena tulee olla yksinomaan virkavelvollisuuksien laiminlyöminen tai muu niiden vastainen toiminta. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Valtiosääntöoikeus, virkamiesoikeus, perustuslaki, valtion virkamieslaki, tuomioistuinlaitos, tuomioistuimet, tuomarit, riippumattomuus, virassapysymisoikeus Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information

Depression, Anxiety, Psychiatric Comorbidity and Dimensions of Temperament and Personality

This study is part of the Mood Disorders Project conducted by the Department of Mental Health and Alcohol Research, National Public Health Institute, and consists of a general population survey sample and a major depressive disorder (MDD) patient cohort from Vantaa Depression Study (VDS). The general population survey study was conducted in 2003 in the cities of Espoo and Vantaa. The VDS is a collaborative depression research project between the Department of Mental Health and Alcohol Research of the National Public Health Institute and the Department of Psychiatry of the Peijas Medical Care District (PMCD) beginning in 1997. It is a prospective, naturalistic cohort study of 269 secondary-level care psychiatric out- and inpatients with a new episode of Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, 4th edition (DSM-IV) MDD. In the general population survey study, a total of 900 participants (300 from Espoo, 600 from Vantaa) aged 20 70 years were randomly drawn from the Population Register Centre in Finland. A self-report booklet, including the Eysenck Personality Inventory (EPI), the Temperament and Character Inventory Revised (TCI-R), the Beck Depression Inventory and the Beck Anxiety Inventory was mailed to all subjects. Altogether 441 participants responded (94 returned only the shortened version without TCI-R) and gave their informed consent. VDS involved screening all patients aged 20-60 years (n=806) in the PMCD for a possible new episode of DSM-IV MDD. 542 consenting patients were interviewed with a semi-structured interview (the WHO Schedules for Clinical Assessment in Neuropsychiatry, version 2.0). 269 patients with a current DSM-IV MDD were included in the study and further interviewed with semi-structured interviews to assess all other axis I and II psychiatric diagnoses. Exclusion criteria were DSM-IV bipolar I and II, schizoaffective disorder, schizophrenia or another psychosis, organic and substance-induced mood disorders. In the present study are included those 193 (139 females, 54 males) individuals who could be followed up at both 6 and 18 months, and their depression had remained unipolar. Personality was investigated with the EPI. Personality dimensions associated not only to the symptoms of depression, but also to the symptoms of anxiety among general population and in depressive patients, as well as to comorbid disorders in MDD patients, supporting the dimensional view of depression and anxiety. Among the general population High Harm Avoidance and low Self-Directedness associated moderately, whereas low extraversion and high neuroticism strongly with the depressive and anxiety symptoms. The personality dimensions, especially high Harm Avoidance, low Self-Directedness and high neuroticism were also somewhat predictive of self-reported use of health care services for psychiatric reasons, and lifetime mental disorder. Moreover, high Harm Avoidance associated with a family history of mental disorder. In depressive patients, neuroticism scores were found to decline markedly and extraversion scores to increase somewhat with recovery. The predictive value of the changes in symptoms of depression and anxiety in explaining follow-up neuroticism was about 1/3 of that of baseline neuroticism. In contrast to neuroticism, the scores of extraversion showed no dependence on the symptoms of anxiety, and the change in the symptoms of depression explained only 1/20 of the follow-up extraversion compared with baseline extraversion. No evidence was found of the scar effect during a one-year follow-up period. Finally, even after controlling for symptoms of both depression and anxiety, depressive patients had a somewhat higher level of neuroticism (odds ratio 1.11, p=0.001) and a slightly lower level of extraversion (odds ratio 0.92, p=0.003) than subjects in the general population. Among MDD patients, a positive dose-exposure relationship appeared to exist between neuroticism and prevalence and number of comorbid axis I and II disorders. A negative relationship existed between level of extraversion and prevalence of comorbid social phobia and cluster C personality disorders. Personality dimensions are associated with the symptoms of depression and anxiety. Futhermore these findings support the hypothesis that high neuroticism and somewhat low extraversion might be vulnerability factors for MDD, and that high neuroticism and low extraversion predispose to comorbid axis I and II disorders among patients with MDD.

The Effect of Intrauterine Growth Restriction on Long-Term Outcome in Very or Extremely Low Birth Weight Infants

The project consisted of two long-term follow-up studies of preterm children addressing the question whether intrauterine growth restriction affects the outcome. Assessment at 5 years of age of 203 children with a birth weight less than 1000 g born in Finland in 1996-1997 showed that 9% of the children had cognitive impairment, 14% cerebral palsy, and 4% needed a hearing aid. The intelligence quotient was lower (p<0.05) than the reference value. Thus, 20% exhibited major, 19% minor disabilities, and 61% had no functional abnormalities. Being small for gestational age (SGA) was associated with sub-optimal growth later. In children born before 27 gestational weeks, the SGA had more neuropsychological disabilities than those appropriate for gestational age (AGA). In another cohort with birth weight less than 1500 g assessed at 5 years of age, echocardiography showed a thickened interventricular septum and a decreased left ventricular end-diastolic diameter in both SGA and AGA born children. They also had a higher systolic blood pressure than the reference. Laser-Doppler flowmetry showed different endothelium-dependent and -independent vasodilation responses in the AGA children compared to those of the controls. SGA was not associated with cardio-vascular abnormalities. Auditory event-related potentials (AERPs) were recorded using an oddball paradigm with frequency deviants (standard tone 500 Hz and deviant 750-Hz with 10% probability). At term, the P350 was smaller in SGA and AGA infants than in controls. At 12 months, the automatic change detection peak (mismatch negativity, MMN) was observed in the controls. However, the pre-term infants had a difference positivity that correlated with their neurodevelopment scores. At 5 years of age, the P1-deflection, which reflects primary auditory processing, was smaller, and the MMN larger in the preterm than in the control children. Even with a challenging paradigm or a distraction paradigm, P1 was smaller in the preterm than in the control children. The SGA and AGA children showed similar AERP responses. Prematurity is a major risk factor for abnormal brain development. Preterm children showed signs of cardiovascular abnormality suggesting that prematurity per se may carry a risk for later morbidity. The small positive amplitudes in AERPs suggest persisting altered auditory processing in the preterm in-fants.

Search for the Production of Narrow tb̅ Resonances in 1.9 fb-1 of pp̅ Collisions at √s=1.96 TeV

We present new limits on resonant tb production in proton-antiproton collisions at 1.96 TeV, using 1.9 fb^-1 of data recorded with the CDF II detector at the Fermilab Tevatron. We reconstruct a candidate mass in events with a lepton, neutrino candidate, and two or three jets, and search for anomalous tb production as modeled by W'->tb. We set a new limit on a right-handed W' with standard model-like coupling, excluding any mass below 800 GeV at 95% C.L. The cross-section for any narrow, resonant tb production between 750 and 950 GeV is found to be less than 0.28 pb at 95% C.L. We also present an exclusion of the W' coupling strength versus W' mass over the range 300 to 950 GeV.

Jatkuuko yrittäminen? Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo ry. on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Sen toimesta on perustettu n. 750 uutta yritystä ja luotu liki 900 uutta työpaikkaa (tieto 30.6.2009). Dynamon toiminta on ollut seudun kannalta myönteistä ja merkittävää. Uusyrityskeskus Dynamon hallitus päätti syksyllä 2008 selvittää, mitä vuosina 2002–2006 perustetuille yrityksille ja yrittäjille kuuluu. Selvityksen on laatinut ja nyt julkaistavan raportin kirjoittanut YTM Riitta Kaipainen. Tutkijan tukena toimi ryhmä Ruralia-instituutin asiantuntijoita: tutkimusjohtaja, HT Torsti Hyyryläinen, tutkimusjohtaja, professori Tapani Köppä, kehittämispäällikkö FM Manu Rantanen ja Uusyrityskeskus Dynamon toimitusjohtaja, projektipäällikkö Pekka Teittinen. Tutkimusavustajina toimivat Saila Ukkonen, Sirpa Hämäläinen, Mirja Marttinen ja Raija Alatalo, kaikki Ruraliainstituutin henkilöstöä. Ruralia-instituutin puolesta kiitän tutkijaa perusteellisesta työstä, asiantuntijaryhmää hyvästä tuesta ja haastattelijoita ahkeruudesta. Tutkimus kuuluu osana Etelä-Savon TE-keskuksen Euroopan unionin sosiaalirahastosta rahoittamaan ja Ruralia-instituutin toteuttamaan Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa -hankkeeseen, joka on samalla Uusyrityskeskus Dynamon päärahoittaja. Tutkimuksen tulokset palvelevat Dynamon toiminnan edelleen kehittämistä. Uskon, että nyt julkaistava raportti sisältää hyödyllistä tietoa kaikille yritystoiminnan kehittäjille.