Functional and cellular analysis of autoimmune regulator (AIRE) protein

Autoimmune diseases are a major health problem. Usually autoimmune disorders are multifactorial and their pathogenesis involves a combination of predisposing variations in the genome and other factors such as environmental triggers. APECED (autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy) is a rare, recessively inherited, autoimmune disease caused by mutations in a single gene. Patients with APECED suffer from several organ-specific autoimmune disorders, often affecting the endocrine glands. The defective gene, AIRE, codes for a transcriptional regulator. The AIRE (autoimmune regulator) protein controls the expression of hundreds of genes, representing a substantial subset of tissue-specific antigens which are presented to developing T cells in the thymus and has proven to be a key molecule in the establishment of immunological tolerance. However, the molecular mechanisms by which AIRE mediates its functions are still largely obscure. The aim of this thesis has been to elucidate the functions of AIRE by studying the molecular interactions it is involved in by utilizing different cultured cell models. A potential molecular mechanism for exceptional, dominant, inheritance of APECED in one family, carrying a glycine 228 to tryptophan (G228W) mutation, was described in this thesis. It was shown that the AIRE polypeptide with G228W mutation has a dominant negative effect by binding the wild type AIRE and inhibiting its transactivation capacity in vitro. The data also emphasizes the importance of homomultimerization of AIRE in vivo. Furthermore, two novel protein families interacting with AIRE were identified. The importin alpha molecules regulate the nuclear import of AIRE by binding to the nuclear localization signal of AIRE, delineated as a classical monopartite signal sequence. The interaction of AIRE with PIAS E3 SUMO ligases, indicates a link to the sumoylation pathway, which plays an important role in the regulation of nuclear architecture. It was shown that AIRE is not a target for SUMO modification but enhances the localization of SUMO1 and PIAS1 proteins to nuclear bodies. Additional support for the suggestion that AIRE would preferably up-regulate genes with tissue-specific expression pattern and down-regulate housekeeping genes was obtained from transactivation studies performed with two models: human insulin and cystatin B promoters. Furthermore, AIRE and PIAS activate the insulin promoter concurrently in a transactivation assay, indicating that their interaction is biologically relevant. Identification of novel interaction partners for AIRE provides us information about the molecular pathways involved in the establishment of immunological tolerance and deepens our understanding of the role played by AIRE not only in APECED but possibly also in several other autoimmune diseases.

Eläke- ja vammaisetuuksien, maahanmuuttajan erityistuen ja eläkkeensaajan asumistuen muutokset 1.1.2011

Kansaneläkeindeksi 1 508, elinkustannusindeksi 1 749 (pistelukujen keskiarvo heinäsyyskuulta 2010) Vuoden 2011 alusta kansaneläkkeisiin, perhe-eläkkeisiin, lapsikorotuksiin, rintamalisiin, vammaisetuuksiin (pl. ruokavaliokorvaukset) ja maahanmuuttajan erityistukiin tehtiin 0,4 prosentin indeksitarkistus. Eläke-etuusmenot kasvoivat 9,7 milj. euroa (0,4 %), vammaisetuusmenot 1,9 milj. euroa (0,4 %) ja maahanmuuttajan erityistukimenot 0,1 milj. euroa (0,3 %). Laskelmat perustuvat joulukuun 2010 etuuskantaan.

Where to Submit? Journal Choice by Construction Management Authors

Publishers of academic journals can be seen as service providers to authors, in addition to the traditional role of providers of research results to readers. The purpose of this study was to analyse how author choices of journal in construction management are affected by quality and service perceptions. Seven journals were identified and for each 2006 article, one author e-mail address was extracted. A web based questionnaire was sent to 397 authors and 35% responded. It was found that there were three journals regularly followed by at least half the respondents. Most of the other four journals have scopes broader than construction management and receive lower scores for characteristics such as impact on researchers. No open access journals were included, and authors in the field of construction management rarely post openly accessible copies of their manuscripts or publications on the web. Author ranking of journals for their next submission is found to be related to general criteria such as academic status, circulation figures and ISI indexation.

Inference on Cointegration in Vector Autoregressive Models (summary section only)

In the thesis we consider inference for cointegration in vector autoregressive (VAR) models. The thesis consists of an introduction and four papers. The first paper proposes a new test for cointegration in VAR models that is directly based on the eigenvalues of the least squares (LS) estimate of the autoregressive matrix. In the second paper we compare a small sample correction for the likelihood ratio (LR) test of cointegrating rank and the bootstrap. The simulation experiments show that the bootstrap works very well in practice and dominates the correction factor. The tests are applied to international stock prices data, and the .nite sample performance of the tests are investigated by simulating the data. The third paper studies the demand for money in Sweden 1970—2000 using the I(2) model. In the fourth paper we re-examine the evidence of cointegration between international stock prices. The paper shows that some of the previous empirical results can be explained by the small-sample bias and size distortion of Johansen’s LR tests for cointegration. In all papers we work with two data sets. The first data set is a Swedish money demand data set with observations on the money stock, the consumer price index, gross domestic product (GDP), the short-term interest rate and the long-term interest rate. The data are quarterly and the sample period is 1970(1)—2000(1). The second data set consists of month-end stock market index observations for Finland, France, Germany, Sweden, the United Kingdom and the United States from 1980(1) to 1997(2). Both data sets are typical of the sample sizes encountered in economic data, and the applications illustrate the usefulness of the models and tests discussed in the thesis.

Lumettoman maan routaolojen mallintaminen ja ennustettavuus muuttuvassa ilmastossa

Raportissa on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta Suomen maaperän talviaikaiseen jäätymiseen lämpösummien perusteella. Laskelmat kuvaavat roudan paksuutta nimenomaisesti lumettomilla alueilla, esimerkiksi teillä, joilta satanut lumi aurataan pois. Luonnossa lämpöä eristävän lumipeitteen alla routaa on ohuemmin kuin tällaisilla lumettomilla alueilla. Toisaalta luonnollisessa ympäristössä paikalliset erot korostuvat johtuen mm. maalajeista ja kasvillisuudesta. Roudan paksuudet laskettiin ensin perusjakson 1971–2000 ilmasto-oloissa talviaikaisten säähavaintotietoihin pohjautuvien lämpötilojen perusteella. Sen jälkeen laskelmat toistettiin kolmelle tulevalle ajanjaksolle (2010–2039, 2040–2069 ja 2070–2099) kohottamalla lämpötiloja ilmastonmuutosmallien ennustamalla tavalla. Laskelman pohjana käytettiin 19 ilmastomallin A1B-skenaarioajojen keskimäärin simuloimaa lämpötilan muutosta. Tulosten herkkyyden arvioimiseksi joitakin laskelmia tehtiin myös tätä selvästi heikompaa ja voimakkaampaa lämpenemisarviota käyttäen. A1B-skenaarion mukaisen lämpötilan nousun toteutuessa nykyisiä mallituloksia vastaavasti routakerros ohenee sadan vuoden aikana Pohjois-Suomessa 30–40 %, suuressa osassa maan keski- ja eteläosissa 50–70 %. Jo lähivuosikymmeninä roudan ennustetaan ohentuvan 10–30 %, saaristossa enemmän. Mikäli lämpeneminen toteutuisi voimakkaimman tarkastellun vaihtoehdon mukaisesti, roudan syvyys pienenisi tätäkin enemmän. Roudan paksuuden vuosienvälistä vaihtelua ja sen muuttumista tulevaisuudessa pyrittiin myös arvioimaan. Leutoina talvina routa ohenee enemmän kuin normaaleina tai ankarina pakkastalvina. Päivittäistä sään vaihtelua simuloineen säägeneraattorin tuottamassa aineistoissa esiintyi kuitenkin liian vähän hyvin alhaisia ja hyvin korkeita lämpötiloja. Siksi näitten lämpötilatietojen pohjalta laskettu roudan paksuuskin ilmeisesti vaihtelee liian vähän vuodesta toiseen. Kelirikkotilanteita voi esiintyä myös kesken routakauden, jos useamman päivän suojasää ja samanaikainen runsas vesisade pääsevät sulattamaan maata. Tällaiset routakauden aikana sattuvat säätilat näyttävätkin yleistyvän lähivuosikymmeninä. Vuosisadan loppua kohti ne sen sijaan maan eteläosissa jälleen vähenevät, koska routakausi lyhenee oleellisesti. Tulevia vuosikymmeniä koskevien ilmastonmuutosennusteiden ohella routaa ja kelirikon esiintymistä on periaatteessa mahdollista ennustaa myös lähiaikojen sääennusteita hyödyntäen. Pitkät, viikkojen tai kuukausien mittaiset sääennusteet eivät tosin ole ainakaan vielä erityisen luotettavia, mutta myös lyhyemmistä ennusteista voisi olla hyötyä mm. tienpitoa suunniteltaessa.