Molecular Genetics of Lactase Deficiencies

Congenital lactase deficiency (CLD) (MIM 223000) is a rare autosomal recessive gastrointestinal disorder characterized by watery diarrhea in infants fed with breast milk or other lactose-containing formulas. The CLD locus was previously assigned by linkage and linkage disequilibrium analyses on 2q21 in 19 Finnish families. In this study, the molecular background of this disorder is reported. The CLD locus was refined in 32 CLD patients in 24 families by using microsatellite and single nucleotide polymorphism (SNP) haplotypes. Mutation analyses were performed by direct sequencing. We identified 5 distinct mutations in the lactase (LCT) gene, encoding the enzyme that hydrolyzes lactose in the intestinal lumen. These findings facilitate genetic testing of CLD in clinical practice and enable genetic counseling. The present data also provide the basis for detailed characterization of the molecular pathogenesis of this disorder. Adult-type hypolactasia (MIM 223100) (lactase non-persistence, lactose intolerance) is an autosomal recessive gastrointestinal condition that is a result of a decline in the activity of lactase in the intestinal lumen after weaning. Adult-type hypolactasia is considered to be a normal phenomenon among mammals and symptoms are remarkably milder than experienced in CLD. Recently, a variant C/T-13910 was shown to associate with the adult-type hypolactasia trait, locating 13.9 kb upstream of the LCT gene. In this study, the functional significance of the C/T-13910 variant was determined by studying the LCT mRNA levels in intestinal biopsy samples in children and adults with different genotypes. RT-PCR followed by solid-phase minisequencing was applied to determine the relative expression levels of the LCT alleles using an informative SNP located in exon 1. In children, the C-13910 allele was observed to be downregulated after five years of age in parallel with lactase enzyme activity. The expression of the LCT mRNA in the intestinal mucosa in individuals with the T-13910 A-22018 alleles was 11.5 times higher than that found in individuals with the C-13910, G-22018 alleles. These findings suggest that the C/T-13910 associated with adult-type hypolactasia is associated with the transcriptional regulation of the LCT gene. The presence of the T-13910 A-22018 allele also showed significant elevation lactase activity. Galactose, the hydrolysing product of the milk sugar lactose, has been hypothesized to be poisonous to ovarian epithelial cells. Hence, consumption of dairy products and lactase persistence has been proposed to be a risk factor for ovarian carcinoma. To investigate whether lactase persistence is related to the risk of ovarian carcinoma the C/T-13910 genotype was determined in a cohort of 782 women with ovarian carcinoma 1331 individuals serving as controls. Lactase persistence did not associate significantly with the risk for ovarian carcinoma in the Finnish, in the Polish or in the Swedish populations. The findings do not support the hypothesis that lactase persistence increases the risk for ovarian carcinoma.

Development of biogenic VOC emission inventories for the boreal forest

Luonnosta haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joita pääsee ilmaan etenkin metsistä, voivat vaikuttaa paikalliseen ja alueelliseen ilmanlaatuun, koska ne reagoivat ilmakehässä. Niiden reaktiotuotteet voivat myös osallistua uusien hiukkasten muodostumiseen ja kasvuun, millä voi olla vaikutusta ilmakehän säteilytaseeseen ja tätä kautta myös ilmastoon. Hiukkaset absorboivat ja sirottavat auringon säteilyä ja maapallon lämpösäteilyä minkä lisäksi ne vaikuttavat pilvien säteilyominaisuuksiin, määrään ja elinikään. Koko maapallon mittakaavassa luonnosta tulevat hiilivetypäästöt ylittävät ihmistoiminnan aiheuttamat päästöt moninkertaisesti. Tämän vuoksi luonnon päästöjen arviointi on tärkeää kun halutaan kehittää tehokkaita ilmanlaatu- ja ilmastostrategioita. Tämä tutkimus käsittelee boreaalisen metsän hiilivetypäästöjä. Boreaalinen metsä eli pohjoinen havumetsä on suurin maanpäällinen ekosysteemi, ja se ulottuu lähes yhtenäisenä nauhana koko pohjoisen pallonpuoliskon ympäri. Sille on tyypillistä puulajien suhteellisen pieni kirjo sekä olosuhteiden ja kasvun voimakkaat vuodenaikaisvaihtelut. Työssä on tutkittu Suomen yleisimmän boreaalisen puun eli männyn hiilivetypäästöjen vuodenaikaisvaihtelua sekä päästöjen riippuvuutta lämpötilasta ja valosta. Saatuja tuloksia on käytetty yhdessä muiden boreaalisilla puilla tehtyjen päästömittaustulosten kanssa Suomen metsiä varten kehitetyssä päästömallissa. Malli perustuu lisäksi maankäyttötietoihin, suomen metsille kehitettyyn luokitukseen ja meteorologisiin tietoihin, joiden avulla se laskee metsien hiilivetypäästöt kasvukauden aikana. Suomen metsien päästöt koostuvat koko kasvukauden ajan suurelta osin alfa- ja beta-pineenistä sekä delta-kareenista. Kesällä ja syksyllä päästöissä on myös paljon sabineenia, jota tulee etenkin lehtipuista. Päästöt seuraavat lämpötilan keskimääräistä vaihtelua, ovat suurimmillaan maan eteläosissa ja laskevat tasaisesti pohjoiseen siirryttäessä. Metsän isopreenipäästö on suhteellisen pieni – Suomessa tärkein isopreeniä päästävä puu on vähäpäästöinen kuusi, koska runsaspäästöisten pajun ja haavan osuus metsän lehtimassasta on hyvin pieni. Tässä työssä on myös laskettu ensimmäinen arvio metsän seskviterpeenipäästöistä. Seskviterpeenipäästöt alkavat Juhannuksen jälkeen ja ovat kasvukauden aikana samaa suuruusluokkaa kuin isopreenipäästöt. Vuositasolla Suomen metsien hiilivetypäästöt ovat noin kaksinkertaiset ihmistoiminnasta aiheutuviin päästöihin verrattuna.

Real Estate Investment and Uncertainty: Econometric Modelling using Finnish Data

The purpose of this paper is to test for the effect of uncertainty in a model of real estate investment in Finland during the hihhly cyclical period of 1975 to 1998. We use two alternative measures of uncertainty. The first measure is the volatility of stock market returns and the second measure is the heterogeneity in the answers of the quarterly business survey of the Confederation of Finnish Industry and Employers. The econometric analysis is based on the autoregressive distributed lag (ADL) model and the paper applies a 'general-to-specific' modelling approach. We find that the measure of heterogeneity is significant in the model, but the volatility of stock market returns is not. The empirical results give some evidence of an uncertainty-induced threshold slowing down real estate investment in Finland.