Smoking from Adolescence to Adulthood : A 15-year Follow-up of the North Karelia Youth Project

The aim of the study was to examine the effects of a smoking prevention program and smoking from early adolescence to early adulthood by using longitudinal data. In addition, predictors of smoking, smoking cessation, and associations of smoking with socio-economic factors and other health behaviours were assessed. The data was gathered in connection with the North Karelia Youth Project follow-up study during 15 years. A two-year cardiovascular disease risk factor prevention program was carried out among students from grades seven to nine in four schools in North Karelia. Two schools were selected from Kuopio province for the control schools. The North Karelia Project, a community-based cardiovascular disease prevention program, was implemented in the same area. At the baseline in 1978 the subjects were 13-year-olds (n=903) and in the following surveys 15-, 16-, 17-, 21- and 28-year-olds. The parents of the subjects were studied twice, in 1978 and 1980. A two-year intervention based on social influence approach prevented the onset of smoking for several years. The continuity of smoking from adolescence to adulthood was strong: most adolescent smokers were still smoking in adulthood. Moreover, approximately half of the 28-year-old smokers had started smoking after the age of 15. Previous smoking status and smoking by friends were the most important predictors of smoking. One third of all adolescent smokers had stopped smoking before the age of 28, averaging at 2.3 % annual decline. The socioeconomic status of the subject and, especially, education were strongly related to smoking, the lower socioeconomic groups smoking the most. Parental socioeconomic status and intergenerational social mobility were not significantly related to the smoking of the subject in adolescence or adulthood. Smoking was associated positively with the use of alcohol and negatively with physical activity from adolescence to adulthood. The results support the feasibility of a school-based social influence program with a community-based program in smoking prevention among adolescents. Strong continuity of smoking from adolescence to adulthood supports the importance of preventing the onset of smoking in adolescence. It would be useful to continue prevention programs also after the comprehensive school, since so many young start smoking after that. It would likewise be important to develop cessation programs tailor-made for adolescents and young adults. Additionally, the results support the importance of using methods based on social influence in smoking prevention and cessation programs, targeting especially such risk groups as those with low socioeconomic status as well as those with other unhealthy behaviours.

Rekonnektio Maan magnetosfäärissä

Tässä väitöskirjassa perehdytään magneettisen rekonnektion ilmenemismuotoihin ja vaikutuksiin Maan magnetosfäärissä. Keskeisenä tutkimusvälineenä käytetään magnetohydrodynaamista (MHD) Gumics-magnetosfäärisimulaatiota. Työssä kehitetään myös uusia menetelmiä simulaatiossa ilmenevän rekonnektion tunnistamiseksi ja mittaamiseksi. MHD-simulaatio sopii suuren mittakaavan ilmiöiden tarkasteluun, joten kuvaa rekonnektiosta täydennetään pienen mittakaavan piirteiden osalta Cluster-satelliittien avulla. Tärkein tutkimuksen tuoma edistysaskel menetelmien saralla on rekonnektioviivan paikallistaminen topologisesti erityyppisten magneettikenttäviivojen alueiden liitoskohdassa olevana erottajaviivana neljän kentän tienoon menetelmää käyttäen. Tämä topologinen lähestymistapa on hyödyllinen erityisesti magnetopausilla, jonka monimutkainen geometria tekee magneettikentän paikalliseen käyttäytymiseen perustuvien rekonnektioviivan etsintätapojen soveltamisen hankalaksi. Topologisesti määritelty rekonnektioviiva on myös helppo tunnistaa magnetosfäärin globaalin konvektion solmukohdaksi. Magnetopausin rekonnektioviivan käyttäytyminen Gumicsissa noudattaa komponenttirekonnektio-olettamaan pohjautuvia teoreettisia ennusteita. Rekonnektion kvantitatiivinen tarkastelu Gumics-simulaatiossa perustuu energian muuntumiseen, joka lasketaan Poyntingin vektorin divergenssinä tai Poyntingin vuona valitun umpinaisen pinnan läpi. Rekonnektioon liittyvän energian muuntumisen jakautumista magnetopausilla tarkastellaan energian muuntumisen pintatiheyden avulla ja rekonnektion kokonaismäärää rekonnektiotehon avulla. Magnetopausin ja pyrstön rekonnektiotehot ovat simulaatiossa samaa suuruusluokkaa. Tärkeimmät magnetopausin rekonnektiotehoa säätelevät parametrit ovat aurinkotuulen nopeus ja aurinkotuulen magneettikentän suunta. Magnetopausin rekonnektio puolestaan säätelee energian ja aineen pääsyä magnetosfääriin, joskaan magnetopausin läpäisevät vuot eivät ole aivan suoraan verrannollisia rekonnektiotehoon. Pyrstön rekonnektioteho sen sijaan on suoraan verrannollinen magnetopausilta tulevaan energiavuohon; pyrstörekonnektio Gumicsissa on siis ulkoista pakotetta seuraava passiivinen energian käsittelijä. Simulaation tuottama rekonnektio on realistinen magnetosfäärin globaalissa mittakaavassa tarkasteltuna, mutta satelliittihavainnot paljastavat rekonnektiosta simulaation erottelukykyä pienimittakaavaisempia piirteitä. Havaintopuolella tämän väitöstutkimuksen tärkein löytö on protonien diffuusioalueen rakenteeseen kuuluvien Hallin kenttien kääntyminen pyrstön virtalevyn aaltoilun mukana.

Search for narrow resonances lighter than ϒ mesons

We report a search for narrow resonances, produced in $p\bar{p}$ collisions at $\sqrt{s}=1.96$ TeV, that decay into muon pairs with invariant mass between 6.3 and 9.0 GeV/c^2. The data, collected with the CDF~II detector at the Fermilab Tevatron collider, correspond to an integrated luminosity of 630 pb$^{-1}$. We use the dimuon invariant mass distribution to set 90% upper credible limits of about 1% to the ratio of the production cross section times muonic branching fraction of possible narrow resonances to that of the $\Upsilon(1{\rm S})$ meson.

Exploring Customer Value Formation: A Customer Dominant Logic Perspective

This paper extends current discussions about value creation and proposes a customer dominant value perspective. A customer-dominant marketing logic positions the customer in the center, rather than the service provider/producer or the interaction or the system. The focus is shifted from the company´s service processes involving the customer, to the customer´s multi-contextual value formation, involving the company. It is argued that value is not always an active process of creation; instead value is embedded and formed in the highly dynamic and multi-contextual reality and life of the customer. This leads to a need to look beyond the current line of visibility where visible customer-company interactions are focused to the invisible and mental life of the customer. From this follows a need to extend the temporal scope, from exchange and use even further to accumulated experiences in the customer´s life. The aim of this paper is to explore value formation from a customer dominant logic perspective. This is done in three steps: first, value formation is contrasted to earlier views on the company’s role in value creation by using a broad ontologically driven framework discussing what, how, when, where and who. Next, implications of the proposed characteristics of value formation compared to earlier approaches are put forward. Finally, some tentative suggestions of how this perspective would affect marketing in service companies are presented. As value formation in a CDL perspective has a different focus and scope than earlier views on value it leads to posing questions about the customer that reveals earlier hidden aspects of the role of a service for the customer. This insight might be used in service development and innovation.

Kundklubbar och lojalitetsprogram i ett relationsmarknadsföringsperspektiv

Kundklubbar och lojalitetsprogram, marknadsföringsåtgärder som snabbt anammats inom de flesta branscher, utgör strategiska och taktiska åtaganden som direkt stöder en relationsmarknadsföringsansats i företag. Turistbranschen är inget undantag och idag ser vi hur även researrangörer utvecklat egna kundklubbar. Den frekvens med vilken finländska turister köper paketresor till "södern" per år ligger långt från den frekvens med vilken affärsresenärerna utnyttjar flygbolagens lojalitetsprogram. Trots det finns det ingen diskussion som belyser frågan hur väl relationsmarknadsföringsteorier utvecklade för marknader med hög köpfrekvens (flygbolagens lojalitetsprogram) är användbara på marknader där köpfrekvensen är lägre (t.ex. researrangörsbranschen). I denna artikel sammankopplas relationsmarknadsföringsteorier med teorier om lojalitetsprogram och kundklubbar. Artikeln syftar till att fördjupa förståelsen för lojalitetsprogrammens och kundklubbarnas relevans i en relationsmarknadsföringsansats. Ur diskussionen härleds forskningsfrågor som kan användas för att identifiera nya centrala forskningsområden. Artikeln fokuserar på den forskning som finner sin empiriska förankring i turistbranschen.