Vedestä vai Hengestä? : Uuras Saarnivaaran kasteteologia

Of water or the Spirit? Uuras Saarnivaara s theology of baptism The aim of the study was to investigate PhD and ThD Uuras Saarnivaara s views on baptism as well as their possible changes and the reasons for them. Dr Saarnivaara said himself that he searched for the truth about the relationship between baptism and faith for decades, and had faltered in his views. The method of this research is systematic analysis. A close study of the source material shows that Dr Saarnivaara s views on baptism have most likely changed several times. Therefore, special attention was paid to the time periods defined by when his literary works were published. This resulted in revealing the different perspectives he had on baptism. The fact that Dr Saarnivaara worked on two continents Europe and North America added a challenge to the research process. At the beginning of the research, I described Dr Saarnivaara s phases of life and mapped out his vast literary production as well as presented his theological basis. Saarnivaara s theological view on the means of grace and their interrelation in the church was influenced by the Laestadian movement, which caused him to adopt the view that the Holy Spirit does not dwell in the means of grace, but in the believers. Thus the real presence of Christ in the means of grace is denied. God s word is divided into Biblical revelation and proclamation by believers through the means of grace. Also, the sacraments are overshadowed by the preached word. Because grace is received through the word of the gospel preached publicly or privately by a believer, the preacher s status gains importance at the expense of the actual means of grace. Saarnivaara was intrigued by the content of baptism from the time he was a student until the end of his life. As a young theologian, he would adopt the opinions of his teachers as well as the view of the Evangelical Lutheran Church of Finland, which at the time was dominated by the pietistic movement and the teachings of J. T. Beck. After Saarnivaara had converted to the Laestadian movement, moved to the United States and started his Luther research, he adopted a view on baptism which was to a great extent in accordance with Luther and the Lutheran Symbolical Books. Saarnivaara considered his former views on baptism unbiblical and publicly apologised for them. In the 1950s, after starting his ministry within the Finnish neopietistic movements, Saarnivaara adopted a Laestadian-neopietistic doctrine of baptism. During his Beckian-pietistic era, Saarnivaara based his baptism theology on the event of the disciples of Jesus being baptised by John the Baptist, the revival of Samaria in the Book of Acts and the conversion of Cornelius and his family, all cases where the receiving of the Holy Spirit and the baptism were two separate events in time. In order to defend the theological unity of the Bible, Saarnivaara had to interpret Jesus teachings on baptism in the Gospels and the teachings of the Apostles in the New Testament letters from a viewpoint based on the three events mentioned above. During his Beckian-pietistic era, the abovementioned basic hermeneutic choice caused Saarnivaara to separate baptism by water and baptism by the Holy Spirit in his salvation theology. Simultaneously, the faith of a small child is denied, and rebirth is divided into two parts, the objective and the subjective, the latter being moved from the moment of baptism to a possible spiritual break-through at an age when the person possesses a more mature understanding. During his Laestadian-Lutheran era, Saarnivaara s theology of baptism was biblically consistent and the same for all people regardless of the person s age. Small children receive faith in baptism through the presence of Christ. The task of other people s faith is limited to the act of bringing the child to the baptism so that the child may receive his/her own faith from Christ and be born again as a child of God. The doctrine of baptism during Saarnivaara s Laestadian-neopietistic era represents in many aspects the emphases he presented during his first era, although they were now partly more radical. Baptism offers grace; it is not a means of grace. Justification, rebirth and salvation would take place later on when a person had reached an age with a more mature understanding through the word of God. A small child cannot be born again in baptism because being born again requires personal faith, which is received through hearing and understanding the law and the gospel. Saarnivaara s views on baptism during his first and third era are, unlike during his second era, quite controversial. The question of the salvation of a small child goes unanswered, or it is even denied. The central question during both eras is the demand of conversion and personal faith at a mature age. The background for this demand is in Saarnivaara s anthropology, which accentuates man s relationship to God as an intellectual and mental matter requiring understanding, and which needs no material instruments. The two first theological eras regarding Saarnivaara s doctrine of baptism lasted around ten years. The third era lasted over 40 years until his death.

Electronic Document Management in Construction – Research Issue and Results

Electronic document management (EDM) technology has the potential to enhance the information management in construction projects considerably, without radical changes to current practice. Over the past fifteen years this topic has been overshadowed by building product modelling in the construction IT research world, but at present EDM is quickly being introduced in practice, in particular in bigger projects. Often this is done in the form of third party services available over the World Wide Web. In the paper, a typology of research questions and methods is presented, which can be used to position the individual research efforts which are surveyed in the paper. Questions dealt with include: What features should EMD systems have? How much are they used? Are there benefits from use and how should these be measured? What are the barriers to wide-spread adoption? Which technical questions need to be solved? Is there scope for standardisation? How will the market for such systems evolve?

Integration or disintegration? Human resource implications of a common corporate language decision in a crossborder merger

The primary purpose of introducing a common corporate language in crossborder mergers is to integrate two previously separate organizations and facilitate communication. However, the present case study of a cross-border merger between two Nordic banks shows that the common corporate language decision may have disintegrating effects, particularly at organizational levels below top management. We identify such effects on performance appraisal, language training and management development, career paths, promotion and key personnel. Our findings show that top management needs to work through the consequences of the language decision upon those who are expected to make such a decision work.

Vapautta vai eriarvoisuutta? Vuokratyö työelämän muutoksen kentällä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa vuosina 2005-2009.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen vuokratyöhön liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Aineistona olen käyttänyt Helsingin Sanomissa vuosina 2005-2009 julkaistuja vuokratyötä käsitteleviä artikkeleita (N=114) sekä internetin Suomi24 - sivuston keskustelupalstan vuokratyötä käsitteleviä kirjoituksia (N=392). Tutkimuksen taustalla on työelämänsosiologinen tutkimus, jossa on käsitelty muun muassa työelämän joustoja, työn yksilöllistymistä, epävarmuuden lisääntymistä ja kollektiivisten suojien heikkenemistä työelämässä. Nykypäivänä koettu epävarmuus ja työehtojen joustavuus eivät kuitenkaan ole täysin uusia ilmiöitä, vaan työn jäsrjestämisen tavat ovat aikaisemminkin aiheuttaneet eriarvoisuutta. Tutkielmassani kysyn, miten vuokratyötä käsittelevässä yhteiskunnallisessa keskustelussa tulkitaan työhön liittyvää joustavuutta, epävarmuutta ja eriarvoisuutta sekä työmarkkinoiden työntekijää yksilöivää ja luokittelevaa dynamiikkaa. Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysia, jonka avulla selvitän vuokratyöilmiöön liittyviä merkityksellistämisen tapoja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Diskurssianalyysi metodisena viitekehyksenä antaa mahdollisuuden tutkia erilaisia sosiaalisen todellisuuden tuottamisen tapoja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Helsingin Sanomien teksteissä ja keskustelupalstan kannanotoissa ei vain puhuta vuokratyöstä, vaan siihen liittyviä tieto- ja uskomusjärjestelmiä ylläpidetään sekä uudistetaan ja muutetaan toisenlaisiksi. Vuokratyöhön liittyvät diskurssit rakentuvat sosiaalisessa todellisuudessa, ja toisaalta toimivat sosiaalisen todellisuuden rakentajina. Diskurssianalyysin tukena käytän myös argumentaatioanalyysia, jonka avulla tutkin sitä, miten tiettyjä versioita sosiaalisesta todellisuudesta pyritään perustelmaan yleisesti kannatettaviksi. Myös argumentointi on sosiaalista toimintaa, jolla pyritään sitouttaa vuorovaikutuskumppanit haluttuihin näkökantoihin. Vuokratyöhön liitetyt tulkinnat näyttäytyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa ristiriitaisina. Aineistostani olen paikantanut neljä erilaista diskurssia, joilla vuokratyötä merkityksellistetään. Kaikkien etu - diskurssissa vuokratyö näyttäytyy joustavana ja työntekijän vapauden mahdollistavana työn muotona. Vuokratyötä pidetään merkittävänä työllistämiskeinona sekä hyödyllisenä ja tärkeänä työn muotona niin työntekijän, työnantajan kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Eriarvoisuuden diskurssissa vuokratyö taas näyttäytyy epäoikeudenmukaisena ja epävarmana työn muotona. Vuokratyösuhteessa kierretään tai jopa rikotaan työsopimuslakia. Vuokratyötä tehdään usein siksi, ettei vakituisempaa työtä ole löytynyt. Pelisäännöt kunniaan -diskurssissa vuokratyö näyttäytyy työmuotona, jota täytyisi kontrolloida ja valvoa paremmin ja työnanatajapuolen tulisi ottaa vastuu siitä, että vuokratyöntekijöiden asema olisi oikeudenmukaisempi. Pelisäännöt j a niiden noudattaminen toisivat vuokratyöntekijöille kollektiivista suojaa työntekijöitä yksilöivillä työmarkkinoilla. Ulkomaalaiset ja toiset työssä -diskurssissa näyttäytyy globalisaation ja työmarkkinoiden etnisen monimuotoistumisen seuraukset ja se pohjautuu me - muut erottelulle, jossa vastakkain ovat suomalaiset työntekijät ja ulkomaalaiset vuokratyöntekijät. Yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyvien tulkintojen perusteella käy ilmi, että vuokratyössä ilmenee rakenteellisia ongelmia, jotka voivat johtaa tai ovat jo johtaneet työmarkkinoiden jakaantumiseen luokkiin, joissa työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa. Pelisääntöjen luomisella ja noudattamisella voitaisiin paikata työlainsäädännössä ilmeneviä puutteita ja tulkinnanvaraisuutta. Sopimusyhteiskunnan ja työmarkkinoiden kollektiivisten suojien heikkenemisen vuoksi vuokratyöntekijä kuitnekin kohtaa työssään tilanteita, joissa pelisääntöjä ei noudateta. Vaikka osa vuokratyöntekijöistä arvostaa vuokratyön mahdollistamaa vapautta ja joustavuutta, yhteiskunnallisen keskustelun perusteella näyttää siltä, että vuokratyössä työelämänjoustoista hyötyvät pääasiassa vuokratyötä välittävät henkilöstöpalveluyritykset sekä vuokratyövoimaa käyttävät yritykset. Vuokratyöntekijän näkökulmasta katsottuna työnantajan intressien ja markkinatilanteen ehdoilla toteutettu joustavuus merkitsee usein epävarmuutta. Moniäänisyydestä huolimatta yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmenevässä diskursiivisessa kamppailussa vuokratyön erilaisista tulkinnoista eriarvoisuutta representoivat diskurssit näyttäytyvät voimakkaampina sekä arvolatautuneisuuden että esitettyjen tulkintojen lukumäärän perusteella.