Temporomandibular disorders and related psychosocial factors in non-patients : A survey and a clinical follow-up study based on the RDC/TMD

Temporomandibular disorders (TMD) and psychosocial factors reportedly associate. The underlying factors remain partially obscure, however, and further studies are required to clarify the relationships. The aims of this study were thus to assess in a non-patient working population the prevalence of TMD and related symptoms, and to clinically diagnose and follow the natural courses of TMD over a one-year period. In addition, possible comorbidity of temporomandibular and/or neck muscle pain and perceived stress and their impact on work performance were investigated, as well as how various psychosocial aspects relate to TMD. A questionnaire was mailed to all 30- to 55-year-old employees of the Finnish Broadcasting Company Ltd. whose employment in the Helsinki area had lasted at least five years (n = 1784). Of the 1339 subjects, who returned the questionnaire, 241 were examined according to the RDC/TMD and standard neck muscle palpation methods. Clinical signs of temporomandibular and/or neck muscle pain were found in 118 subjects. One-year follow-up TMD examinations were conducted on 211 subjects. The prevalence of frequent painless TMJ-related symptoms was 10%, orofacial pain 7%, neck pain 38%, and headache 15%. TMD diagnoses were: myofascial pain (13%), disc displacements (16%), and arthralgia, osteoarthritis, osteoarthrosis (4%). Chronic myofascial pain was present in 7% and chronic disc displacement with reduction in 11% of the subjects. Symptoms were significantly associated with almost all the studied psychosocial symptoms. Reduced work performance was significantly positively associated with continuous pain, severity of pain, and health stress perception, and according to logistic regression, somatization with the probability of having chronic myofascial pain. It could be concluded based on the results of this study among a non-patient working population that TMD and related symptoms are common and associated with psychosocial factors. Moreover, myofascial pain and disc displacement with reduction are the most common diagnoses of TMD. In addition, self-reported health related stress, and continuous pain in temporomandibular and/or neck muscles are associated with reduced work performance, and somatization is significantly associated with chronic myofascial pain.

Search for a Light Higgs Boson in Central Exclusive Diffraction: Method and Detectors

By detecting leading protons produced in the Central Exclusive Diffractive process, p+p → p+X+p, one can measure the missing mass, and scan for possible new particle states such as the Higgs boson. This process augments - in a model independent way - the standard methods for new particle searches at the Large Hadron Collider (LHC) and will allow detailed analyses of the produced central system, such as the spin-parity properties of the Higgs boson. The exclusive central diffractive process makes possible precision studies of gluons at the LHC and complements the physics scenarios foreseen at the next e+e− linear collider. This thesis first presents the conclusions of the first systematic analysis of the expected precision measurement of the leading proton momentum and the accuracy of the reconstructed missing mass. In this initial analysis, the scattered protons are tracked along the LHC beam line and the uncertainties expected in beam transport and detection of the scattered leading protons are accounted for. The main focus of the thesis is in developing the necessary radiation hard precision detector technology for coping with the extremely demanding experimental environment of the LHC. This will be achieved by using a 3D silicon detector design, which in addition to the radiation hardness of up to 5×10^15 neutrons/cm2, offers properties such as a high signal-to- noise ratio, fast signal response to radiation and sensitivity close to the very edge of the detector. This work reports on the development of a novel semi-3D detector design that simplifies the 3D fabrication process, but conserves the necessary properties of the 3D detector design required in the LHC and in other imaging applications.

Metallien jalostuksen ja metallituoteteollisuuden investointien aluetaloudelliset vaikutukset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuoden 2008 lopulla alkaneen laman näkymistä Suomen metalliteollisuudessa. Tehtävänä oli arvioida missä määrin toimialan tuotanto ja investoinnit ovat muuttuneen laman myötä. Lisäksi tuli tarkastella näiden muutosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimus kohdennettiin yhdeksään seutukuntaan: Helsinki, Jyväskylä, Kemi-Tornio, Pori, Raahe, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa. Näillä alueilla toimii merkittäviä alan yrityksiä ja metalliteollisuudella on huomattava vaikutus. Lähtötiedot kerättiin eLomake-kyselyllä, haastatteluin ja hyödyntämällä ETLA:n maakunnallista tuotantoennustetta. Laskelmat tehtiin seutukuntatasoisina vuosille 2009–2013 käyttäen Ruralia-instituutissa kehitettyä yleisen tasapainon RegFinDyn-aluemallia. Tutkimuksen on rahoittanut Työ- ja elinkeinoministeriö. Kyselyyn vastanneiden ja ETLA:n ennusteen mukainen seutukuntien metalliteollisuuden lamanäkemys ovat lähellä toisiaan ja tuottavat saman johtopäätöksen. Alan tuotannon menetyksillä on huomattava negatiivinen vaikutus seutukuntien talouskasvuun ja työllisyyteen. Alueellisen BKT:n muutos on lamavuosina välillä -1,5% (Helsinki) ja -18,0% (Raahe) normaalikehitykseen verrattuna kun kerroinvaikutuksetkin huomioidaan. Vaikutukset ovat suhteellisesti suurimmat seutukunnissa, jotka ovat pieniä ja joissa toimiala on erittäin merkittävä. Tällaisia seutukuntia ovat Kemi-Tornio ja Raahe. Negatiivinen vaikutus kokonaistuotantoon on merkittävä myös Jyväskylän, Rauman, Tampereen ja Turun seutukunnissa. Kokonaistuotannon lasku on pienin Helsingin ja Porin seutukunnissa. Vaasan seutukunnan metalliteollisuuden kehitystä voi taloustilanteeseen nähden pitää hyvänä. Metalliteollisuuden lähiajan vaikutus alueen talouskasvuun ja työllisyyteen on neutraali. Tuotannon menetykset veisivät yhdeksän seutukunnan metalliteollisuudesta yhteensä 3500 henkilötyövuotta kun muun talouden kompensoiva vaikutuskin huomioidaan. Eniten henkilötyövuosia, yli 700 menettäisi Raahen seutukunta. Myös Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien työpaikkojen menetykset olisivat tuntuvat, 400–600. Tulokset heijastelevat seutukunnan vahvimpien metalliteollisuuden alatoimialojen tilannetta. Raahen ja Kemi-Tornion vahvin metalliteollisuuden toimiala on perusmetallien valmistus, jonka vientiä lama on tiputtanut erityisen rajusti. Vaasan seutukunnan muista parempaa tilannetta selittää ainakin osaksi seudun voimakas energiaklusteri. Kyselyn ja ETLA:n ennusteiden mukaiset tuotannon muutokset eivät tutkimuksen mukaan pitäisi johtaa niin suureen toimialan investointien laskuun kuin mitä kyselyn vastaukset ennakoivat. Kemi-Tornion ja Tampereen seutukunnissa investointien ennakoitiin laskevan 70%:lla lamavuosien aikana. Syynä äkkijarrutukseen lienee maailmantalouden suuri epävarmuus, rahoituksen saamisen kiristyminen sekä yritysten pyrkimys investointeja leikkaamalla vähentää riskejään ja parantaa taseitaan. Tulosten mukaan tehokas yritys olisi leikannut investointejaan paljon vähemmän, 5–10%:lla. Tulosten mukaan hintojen lasku eli deflaatio on seutukuntatasolla selvästi suurempaa kuin koko kansantalouden tasolla on laman aikana tähän mennessä koettu. Metalliteollisuudesta riippuvaisissa seutukunnissa kuluttajahinnat laskivat välillä 1,1% (Helsinki) ja 5,8% (Raahe). Deflaatio on tulosten mukaan kuitenkin vain tilapäinen ilmiö, mutta auttaa laman aikana ylläpitämään yksityistä kulutusta. Teknologiateollisuus ry:n äskettäin esitetty lamanäkemys on synkkä, metalliteollisuus toipuisi vain hitaasti lamasta. Kyselyyn vastanneet suurten yritysten edustajat olivat sitä vastoin suhteellisen toiveikkaita. Heidän arvionsa oli, että lama voisi taittua jo vuoden 2010 keväästä lähtien.

Open Access -julkaiseminen, linkittäminen ja tekijänoikeus - selvitys verkkojulkaisusopimuksissa huomioitavista seikoista

Kirjastoissa ja yliopistoissa tapahtuvaa tieteellisten töiden verkkokäyttöä koskevat tekijänoikeudelliset kysymykset ovat viimeaikoina aiheuttaneet päänvaivaa. Tietoverkot ja digitaalinen ympäristö muodostavatkin tekijänoikeuden kannalta erityisen soveltamisympäristön johon perehtyminen edellyttää tarkempaa tietämystä tiedon siirtämisestä, tietokannoista sekä ylipäätään tietoverkkoihin liittyvistä teknisistä toiminnoista. Koska sovelletut tekniset ratkaisut poikkeavat eri yhteyksissä toisistaan, pyrin kirjoituksessa yleisellä tasolla selvittämään niitä käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden välisiä tekijän- ja sopimusoikeudellisia kysymyksiä, joita teosten käyttö tietoverkoissa aiheuttaa. Pyrkimyksenä on tuoda esiin ne tekijänoikeudellisesti merkitykselliset seikat, jotka verkkojulkaisuja arkistoitaessa, välitettäessä sekä linkkejä käytettäessä tulisi alkuperäisten tekijöiden, kustantajien ja verkkojulkaisijoiden (esimerkiksi kirjasto tai yliopisto) välisissä sopimuksissa ottaa huomioon. Kysymyksiä tarkastellaan erityisesti julkaisijan näkökulmasta. Esitys sisältää myös kustantajien lupakäytäntöä käsittelevän empiirisen tutkimuksen. Tutkimuksessa on tarkasteltu kuinka usein kustantajat ovat vuosien 2000 – 2003 välisenä aikana myöntäneet luvan julkaista väitöskirjan artikkeli osana väitöskirjaa Teknillisen korkeakoulun avoimella ei kaupallisella www-palvelimella. Koska linkeillä on verkkojulkaisutoiminnassa usein merkittävä rooli, mutta niiden tekijänoikeudellinen asema on epäselvä, kirjoituksen jälkimmäisessä osiossa perehdytään linkkien tekijänoikeudelliseen asemaan.

Board Effectiveness in Small Firms

Purpose: This study investigates boards of directors in small firms and explores the link between board effectiveness and the composition, roles and working styles of the boards. Design/methodology/approach: The study analyses data from a telephone survey of boards in 45 small firms. The survey included both the CEO and the chairperson of the board. Findings: The study identifies three groups of small firms: ‘paperboards’, ‘professional boards’, and ‘management lead’ boards. Results show that board composition, board roles and board working style influence board effectiveness in small firms. Research limitations/implications: Although the present study has found a link between board effectiveness and the role, composition and working style of boards of small firms, other potentially influential factors are also worthy of investigation; for example, the personal characteristics of the individuals involved, generational factors in family firms, and the situational circumstances of various firms. Practical implications: The study reveals that, in practice, the management team and the board are substantially intertwined in small firms. Originality/value: The main contributions are that the study explores how boards in small firms actually function and gives a detailed account of their composition and roles.More insight into this issue is important given the overemphasis within the governance literature on input-output studies using samples of large publiclylisted firms.

Decomposition of Scots pine fine woody debris in boreal conditions

"Litter quality and environmental effects on Scots pine (Pinus sylvestris L.) fine woody debris (FWD) decomposition were examined in three forestry-drained peatlands representing different site types along a climatic gradient from the north boreal (Northern Finland) to south (Southern Finland) and hemiboreal (Central Estonia) conditions. Decomposition (percent mass loss) of FWD with diameter <= 10 mm (twigs) and FWD with diameter > 10 mm (branches) was measured using the litter bag method over 1-4-year periods. Overall, decomposition rates increased from north to south, the rate constants (k values) varying from 0.128 to 0.188 year(-1) and from 0.066 to 0.127 year(-1) for twigs and branches, respectively. On average, twigs had lost 34%, 19% and 19%, and branches 25%, 17% and 11% of their initial mass after 2 years of decomposition at the hemiboreal, south boreal and north boreal sites, respectively. After 4 years at the south boreal site the values were 48% for twigs and 42% for branches. Based on earlier studies, we suggest that the decomposition rates that we determined may be used for estimating Scots pine FWD decomposition in the boreal zone, also in upland forests. Explanatory models accounted for 50.4% and 71.2% of the total variation in FWD decomposition rates when the first two and all years were considered, respectively. The variables most related to FWD decomposition included the initial ash, water extractives and Klason lignin content of litter, and cumulative site precipitation minus potential evapotranspiration. Simulations of inputs and decomposition of Scots pine FWD and needle litter in south boreal conditions over a 60-year period showed that 72 g m(-2) of organic matter from FWD vs. 365 g m(-2) from needles accumulated in the forest floor. The annual inputs varied from 5.7 to 15.6 g m(-2) and from 92 to 152 g m(-2) for FWD and needles, respectively. Each thinning caused an increase in FWD inputs, Up to 510 g m(-2), while the needle inputs did not change dramatically. Because the annual FWD inputs were lowered following the thinnings, the overall effect of thinnings on C accumulation from FWD was slightly negative. The contribution of FWD to soil C accumulation, relative to needle litter, seems to be rather minor in boreal Scots pine forests. (C) 2008 Elsevier B.V. All rights reserved."