Atrial remodeling in atrial fibrillation : Epidemiological, clinical and magnetocardiographic aspects

Atrial fibrillation is the most common arrhythmia requiring treatment. This Thesis investigated atrial fibrillation (AF) with a specific emphasis on atrial remodeling which was analysed from epidemiological, clinical and magnetocardiographic (MCG) perspectives. In the first study we evaluated in real-life clinical practice a population-based cohort of AF patients referred for their first elective cardioversion (CV). 183 consecutive patients were included of whom in 153 (84%) sinus rhythm (SR) was restored. Only 39 (25%) of those maintained SR for one year. Shorter duration of AF and the use of sotalol were the only characteristics associated with better restoration and maintenance of SR. During the one-year follow-up 40% of the patients ended up in permanent AF. Female gender and older age were associated with the acceptance of permanent AF. The LIFE-trial was a prospective, randomised, double-blinded study that evaluated losartan and atenolol in patients with hypertension and left ventricular hypertrophy (LVH). Of the 8,851 patients with SR at baseline and without a history of AF 371 patients developed new-onset AF during the study. Patients with new-onset AF had an increased risk of cardiac events, stroke, and increased rate of hospitalisation for heart failure. Younger age, female gender, lower systolic blood pressure, lesser LVH in ECG and randomisation to losartan therapy were independently associated with lower frequency of new-onset AF. The impact of AF on morbidity and mortality was evaluated in a post-hoc analysis of the OPTIMAAL trial that compared losartan with captopril in patients with acute myocardial infarction (AMI) and evidence of LV dysfunction. Of the 5,477 randomised patients 655 had AF at baseline, and 345 patients developed new AF during the follow-up period, median 3.0 years. Older patients and patients with signs of more serious heart disease had and developed AF more often. Patients with AF at baseline had an increased risk of mortality (hazard ratio (HR) of 1.32) and stroke (HR 1.77). New-onset AF was associated with increased mortality (HR 1.82) and stroke (HR of 2.29). In the fourth study we assessed the reproducibility of our MCG method. This method was used in the fifth study where 26 patients with persistent AF had immediately after the CV longer P-wave duration and higher energy of the last portion of atrial signal (RMS40) in MCG, increased P-wave dispersion in SAECG and decreased pump function of the atria as well as enlarged atrial diameter in echocardiography compared to age- and disease-matched controls. After one month in SR, P-wave duration in MCG still remained longer and left atrial (LA) diameter greater compared to the controls, while the other measurements had returned to the same level as in the control group. In conclusion is not a rare condition in either general population or patients with hypertension or AMI, and it is associated with increased risk of morbidity and mortality. Therefore, atrial remodeling that increases the likelihood of AF and also seems to be relatively stable has to be identified and prevented. MCG was found to be an encouraging new method to study electrical atrial remodeling and reverse remodeling. RAAS-suppressing medications appear to be the most promising method to prevent atrial remodeling and AF.

Performance Persistence of International Stock Funds

People saving in mutual funds often look at historical performance before they decide which funds to invest in. The implicit assumption made is that superior performance is likely to be repeated in the future. The findings presented in this study, which investigates funds sold on the Swedish market, support such an approach provided that the time horizons are limited to one year. International stock funds that have performed strongly one year are likely to outperform their peers also the following years. But if the historical and future time horizons are extended to two or three years, the positive relationship between past and future performance vanishes in most cases. Persistence tests focusing on the aggregated performance of fund companies were also carried out. These tests produced results rather similar to those on the individual fund level.

Toxoplasma gondii - alkueläimen esiintyvyys suomalaisissa lampaissa

Lisensiaatin tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta, jossa käsitellään Toxoplasma gondii – alkueläintä ja sen vaikutusta lampaisiin ja ihmisiin sekä kokeellisesta osasta, jossa tutkittiin T. gondii – alkueläin vasta-aineiden esiintyvyyttä lampailla Suomessa. T. gondii on laajalle levinnyt zoonoottinen alkueläin, jonka pääisäntänä toimivat kissaeläimet ja väli-isäntinä lähes kaikki tasalämpöiset eläimet. T. gondii voi aiheuttaa vakavia seurauksia mm. lampaalle sekä ihmiselle. Toksoplasmoosi aiheuttaa lampaalle ohimenevän kuumeen sekä mahdollisesti abortointeja ja sikiökuolemia, mikäli tartunta on saatu tiineyden aikana. T. gondii – alkueläimen aiheuttamat infektiot ovat hyvin yleisiä ihmisillä, mutta kliininen tauti rajoittuu suurilta osin riskiryhmiin. Raskauden aikana saatu toksoplasmoosi voi aiheuttaa sikiövaurioita myös ihmisellä. T. gondii - alkueläimellä infektoitunut lampaanliha on eräs mahdollinen lähde ihmisten tartunnoille. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, EFSA, suosittelee, että loista tulisi alkaa monitoroida lampailla, kun sopivat serologiset menetelmät ovat saatavilla. T. gondii - alkueläimen esiintyvyydestä lampailla Suomessa ei ole aiempaa tietoa, mutta sen oletettiin olevan samankaltainen kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa alkueläintä löytyy 19 % lampaista ja Norjassa 16 %. T. gondii – alkueläimen esiintyvyys määritettiin tutkimalla 1940 lammasseerumia kaupallisella suoralla agglutinaatiotestillä (Toxo-Screen DA). Näytteet ovat kerätty ympäri Suomea 97 tilalta ja jokaiselta tilalta tutkittiin 20 näytettä. Käytetty testi havaitsee IgG- luokan T. gondii vasta-aineet seeruminäytteestä agglutinaation avulla. T. gondii – vasta-aineita löytyi maan laajuisesti 477 lampaalta 1940 tutkitusta eli seroprevalenssi on 24,6 %. Tuloksen 95 %:n luottamusväli on 22,7% – 26,5%. Matalin esiintyvyys alkueläimellä oli Lapin läänissä ja korkein Ahvenanmaalla. Seroprevalenssitulos on oletettua suuruusluokkaa. Tutkituista tiloista 76 %:lla löytyi ainakin yksi lammas, jolta havaittiin vasta-aineita loista vastaan. Suhteellisesti eniten tiloja, jossa oli ainakin yksi seropositiivinen lammas, oli Itä-Suomen läänissä ja vähiten Lapin läänissä. Tutkimuksessa tutkittiin vain yli vuoden ikäisiä lampaita, joten karitsojen T. gondii - vasta-aineiden esiintyvyydestä ei saatu tietoa. Se on yleensä aikuisia lampaita matalampi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että T. gondii – alkueläintartuntoja esiintyy Suomessa lampailla ja että lampaat altistuvat T. gondii – alkueläimelle varsinkin eteläisimmissä osissa Suomea. Suomalainen lampaan liha on potentiaalinen tartunnan lähde ihmisten T. gondii – infektioille, mikäli lihaa ei käsitellä tavoilla, jotka tuhoavat loisen, esimerkiksi riittävällä kuumennuksella tai pakastamalla.