Valikoivan metsästyksen vaikutus hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten alueilla

Suomen hirvenmetsästykseen omaksuttiin 1970-luvun alussa valikoivan metsästyksen periaatteet, joiden tavoitteena oli maksimoida vasatuotto hirvikannan ikärakennetta muuttamalla. Metsästysstrategiassa tapahtui huomattava muutos, kun hirvisaaliin vasaosuutta lisättiin selvästi. Tämän seurauksena naarashirvien keski-ikä ja vasatuotto kohosivat. Vasojen suuri osuus saaliissa oli keskeinen tekijä hirvikannan rajuun kasvuun. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää saaliin vasaosuuden vaikutusta hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten alueilla. Tutkimusalueet valittiin hyvin erilaisten hirvisaaliin vasaosuuksien perusteella, sillä Savonrannan vuosien 1994-2003 saaliin vasaosuuden keskiarvo oli 50,1 % ja Sodankylän 19,6 %. Tutkimuksen ennakko-olettamuksena oli, että erilaisten saaliin vasaosuuksien pitäisi vaikuttaa aikuistuvan ikäluokan suhteellisen osuuden kautta hirvipopulaation keski-ikään ja sitä kautta vasatuottoon. Ikärakenteen osalta tutkittiin naaraiden, valtasonnien eli 6,5-9,5-vuotiaiden uroshirvien ja vähintään 8-piikkisten urosten ikärakennetta. Tutkimus rakentui hirven iänmääritysaineiston ympärille, joka kerättiin Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten hirvenmetsästäjien avustuksella vuosina 2003 ja 2004. Iänmääritysaineistossa oli yhteensä 244 hirveä. Näistä oli naaraita 152 ja uroksia 92 kpl. Hirven ikärakennetietojen saamiseksi suoritti tutkimuksen tekijä iänmäärityksen hammasnäytteistä. Iänmääritys tehtiin hammassementtikerroksiin perustuvaa menetelmää käyttäen, jota varten sahattiin poikittaisia hammasleikkeitä hirven ensimmäisestä etuhampaasta (I1). Tutkimuksen aineistoon kuuluivat myös Savonrannan ja Sodankylän hirvihavaintokorttien perusteella saadut vasatuottotiedot vuosilta 1995- 2004 ja Riistawebin saalistiedot vuosilta 1994-2003. Tutkimuksen perusteella hirvisaaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten naaraiden ikärakenteeseen. Kaksivuotisesta aineistosta saatiin Savonrannan naaraiden keski-iäksi 6,40 vuotta. Sodankylän naaraiden keski-ikä oli 5,09 vuotta. Myös naaraiden ikäjakaumat olivat hyvin erilaiset. Hirvisaaliin vasaosuus ei sen sijaan vaikuta Savonrannan ja Sodankylän valtasonnien ja vähintään 8-piikkisten urosten ikärakenteeseen. Savonrannan valtasonnien keski-ikä oli 7,21 vuotta ja Sodankylän 7,07 vuotta. Savonrannan vähintään 8-piikkisten urosten keski-ikä oli 5,82 vuotta ja Sodankylän 5,91 vuotta. Tutkimuksella saatiin selville saaliin ikärakenne, elävän hirvikannan ikärakenteen tutkiminen vaatii laajempia tutkimuksia. Hirvisaaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten vasatuottoon. Naaraiden ikärakenteen erot näkyivät osaltaan hirvihavaintokorttien ja näytenaaraiden perusteella lasketuissa vasatuottotiedoissa. Saaliin vasaosuus vaikuttaa välillisesti hirven vasatuottoon, sillä se vaikuttaa ensin naaraiden ikärakenteeseen, joka vaikuttaa edelleen vasatuottoon.

3 - 5-vuotiaiden lukemaan oppiminen : montessorivälineet kielellisen tietoisuuden ja varhaisen lukitaidon edistäjinä

Aims. The beginning point of this research was confusion between studies claiming, that children mature Metalinguistic to read at 6-7 of age, and the fact, that in Montessori playschools children easily start writing and reading at age 3 to 5. Aim was also find out how conception of slow Metalinguistic development has started, and if there is some evidence of phoneme awareness of reading of young children in the field of research of reading. Aim was also seek evidence of the sensitive period of reading as Montessori described it. The research also wanted to turn up, if phoneme awareness only develops in children, who work with graphemes and with reading, or could it be found in children, who do not. The mean was to research how the Montessori reading material supports child’s Metalinguistic development, when child begins learning to read. The research plans to represent knowledge about how young children learn to write and read. Methods. Research performed in ordinary kindergarten and in Montessori playschool in Espoo. In kindergarten observed six children, age 3-4, at eight grapheme-rhyme sessions from January to April 2007, and conducting a test based on Chaney’s (1992) study of phoneme awareness of young children. In Montessori kindergarten were observed 17 children about their phoneme awareness and reading competition from January 2007 to March 2008. Their developments in reading were also measured three times from 1.9.07 to 20.3.08 with classification constructed for this study, loosely based on Chall’s (1983) reading stages. The Montessori reading material was analyzed about the influence they have to a child’s Metalinguistic development. This was done based to theory and its concepts from the field of research of reading; phoneme awareness, morphological, syntactical and semantic consciousness. Results and conclusions. Research proved that children 3-5 have naturally developed phoneme awareness. In kindergarten and in Montessori playschool children between 2 and 4 could do phoneme synthesis, and in the latter they also could do phoneme segmentation of words. Montessori reading material guided children gradually, except to read, also to observe and absorb Metalinguistic knowledge. Children learned to write and read. At the last evaluating day almost 50 % of children write and read clauses or stories, and 82 % could read at least words. Children can develop Metalinguistic awareness, while using the Montessori materials for learning to write and read. To reach literacy is easy for children because of their phoneme awareness.