Litteraturundervisning och ämnessyn i modersmål och litteratur: En kvalitativ undersökning bland 13 modersmålslärare inom den grundläggande utbildningen (åk 7–9)

I denna avhandling undersöker jag hur modersmålslärare inom den grundläggande utbildningen (åk 7–9) undervisar i litteratur. De frågor jag ställer mig är: Hur förverkligar lärarna sin litteraturundervisning i praktiken, hur förhåller de sig till den nya läroplanen i ämnet, Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2004, samt med vilken ämnes-, litteratur- och kunskapssyn utgår de från i sin undervisning? Undersökningsresultatet analyseras utifrån läroplan och utifrån en läsarorienterad, sociokulturell och funktionell litteratursyn och litteraturpedagogik. Undersökningen är kvalitativ och riktar sig i form av ett frågeformulär till alla modersmålslärare i högstadierna i huvudstadsregionen. Tretton lärare deltar slutligen och åtta av dessa svar uppföljs genom en tematisk intervju. Undersökningen sker våren 2005. Forskningsresultatet visar på att flera av lärarna till stor del bygger upp sin undervisning utifrån färdiga uppgifter och koncept och att undervisningen styrs av metoden, av frågan hur. Dessa lärares undervisning sker således inte utgående från en enhetlig ämnes-, litteratur- och kunskapssyn, utan ämnessynen varierar beroende på uppgift. Recensionen är den arbetsuppgift som är vanligast bland lärarna, även om flera lärare ställer sig tveksamma till den. Övriga uppgifter som förekommer bland flera lärare är uppgiftskoncept kring klassiker och litterära samtal inför klass. Tematisk litteraturundervisning används även av flera lärare, liksom Netlibris, som innebär att två klasser från olika skolor över nätet diskuterar en skönlitterär text. Både Netlibris och tematisk litteraturundervisning är metoder som lärarna förhåller sig positiva till och ser pedagogiska fördelar med. Den tematiska undervisningen sker emellertid ofta i form av koncept som återkommer i samma form år efter år. Två lärare strävar dock efter att arbeta utifrån en enhetlig ämnessyn – den erfarenhetspedagogiska. Dessa lärare använder sig av färre koncept i sin undervisning. De bygger snarare upp sin undervisning utifrån frågan varför än hur, vilket innebär att de i högre grad har möjlighet att beakta elevernas intressen och behov i utformandet av undervisningen. Detta syns bland annat i valet av böcker och teman. En av dessa lärare använder sig även av portfölj- och loggboksmetodik och låter, i enlighet med läroplanen, eleverna själva vara med och utvärdera undervisningen och den egna utvecklingen. Lärarna verkar överlag förhålla sig mera positiva till de uppgifter som bygger på dialog och som tar fasta på läsaren i läsprocessen. Trots att lärarna betonar dialogens betydelse i litteraturundervisningen, bygger undervisningen ändå ofta, och i flera fall helt och hållet, på uppgifter som saknar dialog. En av orsakerna till detta kan vara att gamla koncept, trots nya uppgifter, lever kvar i undervisningen. Att lärarna framhåller de uppgifter som utgår från läsning av gemensamma texter och som tar fasta på en läsarorienterad och sociokulturell litteratursyn, visar dock på att de nya uppgifterna håller på att omkullkasta de gamla; lärarnas litteraturundervisning befinner sig således i förändring. Samtliga lärare förhåller sig positiva till litteraturundervisning och framhåller att litteraturen sedan deras egen skoltid fått en mera framträdande roll i undervisningen. De påpekar också att modersmålsundervisningen idag är mindre färdighetsinriktad och går mot en ökad dialog.

Testa din inlärningsstil : En utredning om VAK i undervisning av det andra inhemska språket

This thesis is an investigation of the significance of VAK, i.e. the visual, auditory and kinaesthetic learning styles, for language education. The research part evaluates the predictive validity of a VAK test commonly used in Finnish education. The results of the test were compared, respectively, with the results of a visual, an auditory and a kinaesthetic word test. 62 dyslexic language leaners participated in the tests. There was no statistically significant link between the results of the VAK test and the word tests. On the grounds of a voluntary questionnaire, most of the students did however consider it important that they are taught according to their personal learning style: visual, auditory or kinaesthetic. One of the goals of the study was to investigate the theoretical background of VAK. VAK does not seem to have a consistent theoretical basis, but combines various elements such as NLP pedagogy and Dunn's and Prashnig's learning style models that have previously been sharply criticized by scholars. The study leaves it open whether individual learning styles do exist, and how they could be diagnosed.

Bedömningen av muntliga språkkunskaper i svenska : en analys av bedömarnas reflektioner kring elevbedömningens reliabilitet

Tutkielmassa käsitellään ruotsin suullisen kielitaidon kriteeripohjaista arviointia Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvan arviointiskaalan avulla arvioijan näkökulmasta. Tutkielmassa analysoidaan seitsemän arvioijan arviointiprosessin reflektointia. Arvioijat osallistuvat poikkitieteelliseen HY-TALK-pilottitutkimukseen Helsingin yliopistossa. Tutkielman tavoitteena on eritellä, miten arvioijat kokevat peruskoulu- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin sisältyvän kriteeripohjaisen kielitaidon skaalan käytön ruotsin kielen suullisen taidon arviointityön pohjana. Erityisesti painotetaan arvioijien subjektiivista kokemusta skaalan avulla arvioinnista. Lisäksi analysoidaan kyseisten arvioijien arviointitulosten reliabiliteettia HY-TALK-tutkimuksessa. Aineistona käytetään arvioijien avoimilla haastatteluilla kerättyjä kommentteja skaalan käytöstä ja arvioinnista, sekä samojen arvioijien oppilasarviointituloksia HY-TALK-pilottitutkimuksesta. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen kokeenjälkeinen tapaustutkimus. Tutkielman teoriatausta nojautuu suullisen kielitaidon arvioinnin tutkimukseen. Suullisen kielitaidon arvioinnin perustana voidaan pitää Bachman ja Palmerin (1996) teoriaa kommunikatiivisesta kielitaidosta. Kielitaito jaetaan organisatoriseen ja pragmaattiseen kompetenssiin. Kokeen reliabiliteetti ja validiteetti nousevat tutkielmassa keskeisiksi käsitteiksi. Suullisen kielitaidon mittaamisessa ongelmana on kommunikaation arviointi. Koetyyppinä suorituskoe, jossa kokelas arvioidaan kommunikatiivisessa tilanteessa, ei yleisen käsityksen mukaan vastaa autenttista kielenkäyttötilannetta. Kokeen perusteella halutaan kuitenkin tehdä yleistys kokelaan kielitaidosta ja selviytymisestä oikeissa kielenkäyttötilanteissa. Arvioinnissa tehdään ero analyyttisen ja holistisen arvioinnin välille. Kriteeripohjaisessa arvioinnissa pyritään pitäytymään analyyttisessa arvioinnissa, jolloin arvioija kiinnittää huomiota monipuolisesti kokelaan kielitaidon eri osa-alueisiin. Tutkielman tuloksena seitsemän analysoidun arvioijan välillä on suuria eroja arvioinnin lähtökohdissa ja subjektiivisissa painotuksissa. Osa arvioijista painotti organisatorista kompetenssia, ja osa taas pragmaattista kompetenssia. Interaktion ja kommunikaation roolista suullisen kielitaidon arvioinnissa oli suuria mielipide-eroja. Osa arvioijista painotti arvioinnissa kommunikaation tärkeyttä ja muita pragmaattiseen kompetenssiin kuuluvia osa-alueita, kun taas osa mainitsi esimerkiksi oikeakielisyyden ja rakenteiden hallinnan. Kolme arvioijaa painotti pragmaattista kompetenssia, kaksi mainitsi piirteitä molemmista, ja kaksi painotti organisatorista kompetenssia. Osa eroista selittyy arviointitapahtumien eroilla sekä arvioijien kokemuksella. Toisaalta, nämä erot arvioinnin subjektiivisissa painotuksissa eivät suuresti näy itse pilottitutkimuksen viitekehyspohjaisen arviointiskaalan avulla saaduissa oppilasarviointituloksissa. Arvioijien välisiä eroja oppilasarvioinnissa kuitenkin esiintyy. Organisatorista kompetenssia painottavat antoivat osalle oppilaista hieman muita parempia arvosanoja. Tutkielman päätelmä on, että tässä tapaustutkimuksessa arviointityössä oli subjektiivisia painotuksia, ja että jonkin verran eroja kriteeripohjaisessa oppilasarvioinnissa löytyi. Erot eivät kuitenkaan yleisesti ottaen olleet kovin suuria.

Språkbad - ett effektivt sätt att lära sig språk? : Föräldrars och elevers tankar kring språkbad i Helsingfors

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää helsinkiläisten perusopetuksen yläluokkien kielikylpy-oppilaiden ja heidän vanhempiensa käsityksiä ruotsinkielisestä kielikylvystä. Tarkoituksena oli tutkia syitä kielikylpymenetelmän tai vastaavasti perinteisen opetuksen valitsemiseksi sekä oppilaiden ja heidän vanhempiensa käsityksiä kielikylpyoppilaiden koulumenetyksestä ja kielitaidosta. Tarkoituksena oli myös selvittää, mikä asema kielikylvyllä on oppilaiden elämässä koulukontekstin ulkopuolella sekä miten oppilaat ja heidän vanhempansa suhtautuvat kielikylpyyn kokonaisuutena. Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat kaikki lukuvuonna 2002−2003 Helsingin perusopetuksen yläluokkien ruotsinkielisessä kielikylvyssä olevat oppilaat sekä heidän vanhempansa. Otokseen saatiin 128 oppilasta ja 94 vanhempaa. Näiden lisäksi tutkimukseen osallistui 40 vanhempaa, joiden lapset osallistuivat yksikieliseen suomenkieliseen perusopetukseen. Tutkimusjoukon oppilaista osa on ollut alaluokilla varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä ja osa varhaisessa osittaisessa kielikylvyssä. Tutkimus edustaa survey-tutkimusta, jossa aineistonhankintamenetelmänä on käytetty sekä lomakekyselyä että haastattelua. Teemahaastatteluun valittiin 10 oppilasta tutkimuksen perusjoukosta. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2003 aikana. Aineistosta laskettiin frekvenssejä, keskilukuja ja korrelaatioita sekä käytettiin ristiintaulukointeja. Keskiarvojen merkitsevyystestaukset suoritettiin yksisuuntaisilla varianssianalyyseillä F- ja t-testein. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään kielitaidon ja kaksikielisyyden käsitteitä sekä esitellään erilaisia pedagogisia menetelmiä, joilla pyritään kehittämään kielitaitoa. Teoriaosuudessa pohditaan myös asenteiden ja motivaation merkitystä kielen omaksumisessa. Tutkimustulokset osoittavat, että perusopetuksen yläluokkien kielikylpyoppilailla ja heidän vanhemmillaan on varsin yhdensuuntaisia käsityksiä kielikylvystä. Kielikylpyyn ollaan varsin tyytyväisiä kokonaisuutena, mutta kehitettävää ja parannettavaa on. Opiskelu kielikylpyluokalla miellettiin positiivisena, mutta ruotsinkielisen opetuksen määrään toivottiin muutosta. Vanhemmat arvostivat kielikylpyä erityisesti siinä käytettävien opetusmenetelmien ja saavutettavien tulosten perusteella. Sekä vanhemmat että oppilaat kokevat ruotsin kielen oppimisen erittäin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi peilaten vastauksissaan tulevaisuuden opiskelu- ja työelämän tarpeita. Oppilaiden ruotsin kielen taidot arvioitiin erittäin korkeiksi. Kielikylpykielen asema oppilaiden elämässä koulun ulkopuolella oli erittäin vähäinen. Ruotsin kielen käyttötilanteet rajoittuivat matkoihin ja erilaisiin opastustilanteisiin. Omaehtoista kielen käyttöä ei juuri ilmennyt hyvästä kielitaidosta huolimatta. Oppilaiden käsityksissä ei ollut havaittavissa eroja eri sukupuolten välillä. Joissain tapauksissa luokka-asteella, mutta erityisesti oppilaan koululla ja kielikylpymuodolla oli vaikutusta tutkittuihin käsityksiin.

"Han är en trollkarl. Alla skriver laudatur som går på hans lektioner" : en studie om elevernas uppfattningar om orsakerna till toppresultat i svenska i tre finska gymnasier

Tämä pro gradu -tutkielma on tehty osana Svenska i toppen -projektia, joka alkoi syksyllä 2008 Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lukiolaisten näkökulmasta hyvien tulosten saavuttamiseen ruotsin ylioppilaskirjoituksissa kolmessa suomenkielisessä lukiossa, jotka sijaitsevat Turun, Tampereen ja Joensuun seuduilla. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten maantieteelliset tekijät vaikuttavat opiskelijoiden ruotsin kielen osaamiseen sekä mitä eroja on keskipitkän ja pitkän ruotsin oppimäärän opiskelijoiden asenteissa kieltä kohtaan. Tutkielman aineistona on kolme ryhmähaastattelua, joihin on osallistunut 14 lukiolaista, 11 tyttöä ja 3 poikaa. Haastattelut on tehty joulukuussa 2008 sekä tammi- ja maaliskuussa 2009. Haastatteluissa on käytetty strukturoitua kyselylomaketta, jossa kysytään opiskelijoiden näkemyksiä ruotsin opiskelusta. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tutkimusote, jossa on piirteitä kolmesta eri menetelmästä: tapaustutkimuksesta, etnografisesta tutkimuksesta sekä temaattisesta analyysistä. Tärkeimpänä teoriataustana on ruotsi toisena kielenä -tutkimus, oppiminen sosiokonstruktivistisena ilmiönä sekä motivaatiotutkimus. Tarkastelen kielenoppijaa luokkahuoneessa sosiaalisena osallistujana omassa oppimisprosessissaan. Oppiminen nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu eri osa-alueita, esimerkiksi koulujen käytännöt, yhteisön vaikutus oppimiseen sekä opiskelijan identiteetin muokkautuminen kouluyhteisössä. Motivaatiota tarkastelen kielenoppimisen näkökulmasta, ja se koostuu erilaisista dynaamisista vaiheista, esimerkiksi tavoitteiden asettamisesta oppimisprosessin alussa, valintojen tekemisestä sekä motivaation ylläpitämisestä oppimisprosessin kuluessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin yksittäinen syy menestykseen opiskelijoiden näkökulmasta on opettaja, joka omalla toiminnallaan voi merkittävästi parantaa opiskelijoiden oppimisedellytyksiä. Työhön panostaminen, opiskelijoiden yksilöllinen kohtaaminen myös luokkahuoneen ulkopuolella ja esimerkiksi omien oppimateriaalien valmistaminen ovat opettajaan liittyviä tekijöitä, jotka voivat nostaa opiskelijoiden motivaatiota huomattavasti. Myös lukion maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta. Paikkakunnilla, joilla ruotsin kieltä käytetään vähän, korostuu opettajan rooli kielellisen oppimisympäristön luomisessa. Keskipitkän ja pitkän ruotsin opiskelijoiden välillä ei tutkimuksessa ilmene eroja asenteissa kieltä kohtaan.

Borta bra men hemma bäst? : En enkätundersökning av tre finska översättningar av en svensk tecknad serie.

Tutkielmassa on analysoitu lukijoiden lukukokemuksia ja sitä, millainen kieli koetaan sopivaksi, hauskaksi, vieraaksi ja läheiseksi nuorille ja nuorille aikuisille suunnatussa käännössarjakuvassa. Tutkimusaineistona on ruotsalaisen Martin Kellermanin Rocky-sarjakuva, joka kertoo nuorten aikuisten elämästä Tukholmassa. Sarjakuva on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille ja se on tyyliltään humoristinen. Tutkimusmenetelminä on käytetty tekstianalyysiä, käännösanalyysiä ja tutkimuskyselyä. Tutkielman teoriaosuudessa on käsitelty globaaleja ja paikallisia käännösstrategioita ja keskitytty erityisesti kolmeen globaaliin käännösstrategiaan: normalisoimiseen, vieraannuttamiseen ja kotouttamiseen. Lähtötekstin analyysissä kuvaillaan sarjakuvan yleistä kielimuotoa ja tyyliä. Analyysissä on perehdytty erityisesti puhekielisyyteen ja kulttuurisidonnaisiin elementteihin. Lähtötekstin analyysi keskittyy pääosin neljään sarjakuvastrippiin, jotka on valittu käännettäväksi aineistoksi. Käännösanalyysissa kuvataan käännösaineistosta tehtyä kolmea suomenkielistä käännöstä. Yksi käännöksistä on tehty normalisoivan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu neutraaliin ympäristöön ja sen kieli on neutraalia yleiskieltä. Toinen käännöksistä on tehty vieraannuttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Tukholmaan ja kieli on yleispuhekieltä. Kolmas käännös on tehty kotouttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Helsinkiin ja kieli on helsinkiläistä puhekieltä. Tutkimuskysely toteutettiin käännöksen laatututkimuksena neljässä suomalaisessa lukiossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 102 lukiolaista Helsingistä, Iisalmesta, Tampereelta ja Turusta, joista 59 oli tyttöjä ja 43 poikia. Laatutututkimuksessa keskityttiin erityisesti lukiolaisten kokemuksiin hyvästä, hauskasta vieraasta ja omaa puhetyyliä lähellä olevasta käännöksestä. Tutkimuksessa käy ilmi, että maantieteelliset erot vaikuttavat odotettua vähemmän nuorten vastauksiin, mutta sukupuolella on jossain määrin merkitystä käännöksiä arvioitaessa. Kotouttavaa (helsinkiläistä) käännöstä pidettiin ehdottomasti hauskimpana joka paikkakunnalla (74 % kaikista vastanneista) ja sitä pidettiin myös parhaimpana käännöksenä (45,10 % kaikista vastanneista) Iisalmea lukuun ottamatta. Tutkimustulokset osoittavat, että normalisoiva käännös tuntuu nuorille vieraimmalta (43,63 % kaikista vastanneista), vaikka turkulaisista kotouttava käännös tuntui hieman vieraammalta ja iisalmelaisistakin yhtä oudolta kuin normalisoiva käännös. Vieraannuttava käännös oli lähimpänä nuorten omaa puhetyyliä (58,33 % kaikista vastanneista) joka paikkakunnalla. Tutkimustulos puhuu kotouttavan käännöksen puolesta tätä sarjakuvaa käännettäessä, jos kohderyhmän halutaan pysyvän samana. Tutkimustulosta ei kuitenkaan voida pitää yleispätevänä, niin että se koskisi kaikkea sarjakuvakääntämistä. Avainsanat: kääntäminen, reseptiotutkimus, laatututkimus, puhekieli, slangi, sarjakuvat, normalisointi, vieraannuttaminen, kotouttaminen

Lärarens direktiv i svenskundervisningen i grundskolan

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani opettajan direktiivejä eli ohjailevia lausumia peruskoulun ruotsinopetuksessa. Aineistoni koostuu kuudennella ja kahdeksannella luokalla nauhoitetuista ruotsintunneista, ja sitä on yhteensä 3 tuntia 15 minuuttia. Analysoin sitä, miten opettaja muotoilee direktiivinsä, annetaanko direktiivit suomeksi vai ruotsiksi ja miten opettajan ohjaileva puhe vaikuttaa oppilaiden käytökseen. Direktiivien tehtävänä on saada oppilaat toimimaan opettajan toivomalla tavalla. Direktiivit ovat yleensä vierusparin etujäseniä, jolloin oppilaiden kielellinen tai ei-kielellinen reaktio muodostaa jälkijäsenen. Opettajan direktiivi voi olla myös jälkijäsen, jolloin se on reaktio siihen, mitä oppilaat ovat tehneet. On preferoitua, että oppilaat noudattavat opettajan ohjeita. Opettaja voi käyttää direktiivinä imperatiivia, kysymys- ja väitelausetta sekä nominaalilauseketta. Imperatiivi on tunnusmerkitön tapa ilmaista ohjailua, ja opettaja käyttää sitä rutiininomaisissa kehotuksissa. Kysymyslauseen muotoisia direktiivejä opettaja käyttää varmistaakseen, että opetus voi jatkua, ja säilyttääkseen työrauhan. Väitelauseilla opettaja puolestaan antaa erilaisia ohjeita ja säätelee työrauhaa. Nominaalilauseketta opettaja voi käyttää direktiivinä antaessaan oppilaalle vastausvuoron tai kieltäessään oppilasta häiritsemästä työrauhaa. Suomea käytetään direktiiveissä, jotka liittyvät kieliopin opettamiseen, kun taas ruotsiksi ilmaistaan usein toistuvat direktiivit. Usein opettaja käyttää ensin ruotsia ja toistaa sitten direktiivin suomeksi. Opettajan institutionaaliseen rooliin kuuluu se, että hänellä on auktoriteetti luokkahuoneessa. Siksi oppilaiden on noudatettava opettajan ohjeita, ja tavallisesti he tekevätkin niin, mutta siihen kuluu joskus paljon aikaa.

Neutraalsus uudistekstides, kas seda on? : sukeldumissõda Eesti ja Soome pressis

Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöinyt Copterlinen helikopteri putosi mereen 10.8.2005. Tarkastelen aiheen uutisointia Viron ja Suomen lehdistössä ja siitä mediapalstoilla käytyä “sotaa”. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää minkälaisin keinoin mediasotaa käydään. Analysoin lähemmin yhden artikkelin Iltasanomista, Iltalehdestä, Turun Sanomista, Helsingin Sanomista ja Õhtuleht- ja Postimees-lehdistä. Teoreettisena pohjana käytän Norman Faircloughin teoksessa Language and Power esitettyä kriittistä diskurssianalyysiä. Käytän lisäksi mm. Tiit Hennosten kirjaa Uudise käsiraamat ja Reet Kasikin artikkeleita tekstianalyysistä. Mediasotaan osallistuvat laatulehdiksi luokiteltavat Turun Sanomat, Eesti Päevaleht, Postimees ja Turun Sanomat ja iltapäivälehdiksi luokiteltavat Iltalehti, Iltasanomat ja Õhtuleht. Helsingin Sanomat ei osallistunut mediasotaan, vaan keskittyy objektiiviseen uutisointiin. Keskeisin keino luoda sukellussota on vastakkainasettelu. Suhteet virolaisten ja suomalaisten välillä luodaan kansalaisuussanoilla suomalaiset ja virolaiset. Lukijoille kategorisoidaan maailma virolaiseksi ja suomalaiseksi. Positiivisia ja negatiivisia seikkoja asetetaan vastakkain luomalla tekstin sisäisiä antonyymipareja kuten nopea/ hidas, pieni ryhmä/ suuri ryhmä. Toimittajat luovat lähteilleen ja osallistujille auktoriteettia antamalla heille vastakkain matalan tai korkean statuksen kuten ministeri/ kadunmies. --- Suomalaiset lehdet käyttävät toimittajien itse keksimiä metaforia. Ekspressiivisiä sanoja käytetään välittämään tunteita, asenteita ja ajatuksia. Artikkeleissa hämärretään agentit kieliopin avulla. Käyttämällä passiivia, refleksiivisiä verbejä ja subjektittomia lauseita, esitetään prosesseja toisenlaisina kuin ne ovat ja jätetään näin aktiiviset tekijät mainitsematta. Artikkeleiden alku- ja loppulauseita vertaillessa voi havaita, että syytöksiä, spekulaatioita ja väitteitä esiintyy artikkeleiden otsikoissa ja ensimmäisissä lauseissa. Suomalaiset puolustautuvat huonojen pelastustyöntekijöiden leimaa vastaan ja virolaiset puolestaan oppipojan leimaa vastaan. Vasta-argumentteja tuodaan vain vähän ja ne sijoitetaan viimeisiksi. Molempien maiden lehdistöt kritisoivat viranomaisia. Artikkelit eivät noudata ideaaliuutisen kriteerejä.

Teori, praktik och yrkesval : En etnografisk analys av yrkeslivsrelevansen på Nordicas översättarlinje

Pro gradu -tutkielma “Teori, praktik och yrkesval: En etnografisk analys av yrkeslivsrelevansen på Nordicas översättarlinje” käsittelee pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksen (Nordican) kääntäjälinjan koulutusta. Tutkielman tavoite on tuottaa käytännöllistä tietoa kääntäjäkoulutuksen opinnoista ja opiskelijoista. Tietoa voidaan käyttää suunnitteluapuna Helsingin yliopiston kääntäjäkoulutuksen uudelleenorganisoinnissa, joka tapahtuu vuonna 2009. Tutkimuskysymyksissä keskitytään erityisesti Nordican kääntäjäkoulutuksen työelämäorientaatioon liittyviin opintoihin. Työelämäorientaation osuutta opinnoissa ja kääntäjälinjan opiskelijoiden opintosuunnittelua tutkitaan kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Kyselytutkimukseen on vastannut 19 nykyistä ja valmistunutta opiskelijaa kääntäjälinjalta (vastausprosentti on n. 36). Haastatteluihin on osallistunut viisi henkilöä – kolme opiskelijaa ja kaksi valmistunutta. Materiaalin suurin ongelma on aineiston vähyys ja se, että haastateltavista suurin osa opiskelee tai on opiskellut toisen kotimaisen kielen linjalla. Tutkimuksessa ei siis saada riittävästi tietoa äidinkielen linjan opiskelijoiden tilanteesta. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen osaksi aineiston pienuuden takia, mutta kyselytutkimuksen tuloksia analysoidaan myös kvantitatiivisesti. Kyselyn ja haastattelujen avoimet vastaukset analysoidaan etnografisen metodin avulla, joka soveltuu hyvin pienen aineiston analysointiin. Metodissa korostuvat tutkimuksen prosessiluonteisuus ja esimerkiksi tutkimuskysymysten muotoiluun ja materiaalin keräämiseen liittyvä joustavuus. Tutkimusmateriaalin analyysissa korostuu tutkimuskohteen kuvailun sijaan tulkinta. Tutkielman teoriaosuus käsittelee sekä kääntäjäkoulutuksen historiaa että nykyistä yliopistopedagogiikkaa. Johdannossa käsitellään myös Helsingin yliopiston työllistymiskartoituksia ja aikaisempia tutkimuksia Nordican ja käännöstieteen laitoksen opiskelijoiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Teoreettisen viitekehyksen keskeisimmät aiheet ovat funktionaalinen kääntäjäkoulutus, kääntäjän kompetenssit, asiantuntijuus ja ammattimaisuus sekä teorian ja käytännön osuus opinnoissa. Teoriaosuus pohjustaa analyysin keskeisiä teemoja. Tutkimustulosten perusteella voi kumota osan tutkielman alussa esitetyistä hypoteeseista. Esimerkiksi kääntäjälinjan opiskelijoiden opintosuunnittelu ja halu suorittaa opintonsa yksinomaan kääntäjälinjalla ovat osoittautuneet oletettua johdonmukaisemmiksi. Opiskelijat ovat motivoituneita ja sitoutuvat kääntäjälinjan opintoihin muun muassa valitsemalla sivuaineita, jotka tukevat pääaineopintoja. Työelämäorientaation osalta tämänhetkiset opiskelijat vaikuttavat tyytyväisemmiltä opintoihinsa kuin jo valmistuneet kääntäjälinjalaiset. Haastateltavien yleinen käsitys on, että työelämäorientaatiota, ja erityisesti kääntäjän ammattiin liittyviä käytännön kysymyksiä, käsitellään opinnoissa liian vähän. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa kääntäjälinjan opiskelijoiden ja valmistuneiden kääntäjälinjalaisten käsityksiä opintojen yhteydestä työelämään. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että akateemisiin opintoihin pitäisi sisältyä enemmän työelämäkontakteja. Työharjoittelu on ollut monelle tutkimuksen haastateltavalle hyvä kokemus, joka on johtanut harjoittelujakson jälkeiseen työsuhteeseen. Nordican uutta kääntäjäkoulutusta suunniteltaessa tulisikin ottaa huomioon työharjoittelun tärkeys. Monet haastateltujen mainitsemista koulutuksen kehittämiskohteista liittyvät resurssikysymyksiin. Kääntäjäkoulutuksen uudistuksen myötä voidaan toivottavasti vaikuttaa esimerkiksi erityisalojen kurssitarjontaan.

Cortical representations for phonological quantity

Different languages use temporal speech cues in different linguistic functions. In Finnish, speech-sound duration is used as the primary cue for the phonological quantity distinction ― i.e., a distinction between short and long phonemes. For the second-language (L2) learners of Finnish, quantity is often difficult to master if speech-sound duration plays a less important role in the phonology of their native language (L1). The present studies aimed to investigate the cortical representations for phonological quantity in native speakers and L2 users of Finnish by using behavioral and electrophysiological methods. Since long-term memory representations for different speech units have been previously shown to participate in the elicitation of the mismatch negativity (MMN) brain response, MMN was used to compare the neural representation for quantity between native speakers and L2 users of Finnish. The results of the studies suggested that native Finnish speakers' MMN response to quantity was determined by the activation of native-language phonetic prototypes rather than by phoneme boundaries. In addition, native speakers seemed to process phoneme quantity and quality independently from each other by separate brain representations. The cross-linguistic MMN studies revealed that, in native speakers of Finnish, the MMN response to duration or quantity-degree changes was enhanced in amplitude selectively in speech sounds, whereas this pattern was not observed in L2 users. Native speakers' MMN enhancement is suggested to be due to the pre-attentive activation of L1 prototypes for quantity. In L2 users, the activation of L2 prototypes or other L2 learning effects were not reflected in the MMN, with one exception. Even though L2 users failed to show native-like brain responses to duration changes in a vowel that was similar in L1 and L2, their duration MMN response was native-like for an L2 vowel with no counterpart in L1. Thus, the pre-attentive activation of L2 users' representations was determined by the degree of similarity of L2 sounds to L1 sounds. In addition, behavioral experiments suggested that the establishment of representations for L2 quantity may require several years of language exposure.

Language in Acquisition : Early Lexical Development and Associations between Lexicon and Grammar Findings from Full-Term and Very-Low-Birth-Weight Finnish Children

The aim was to analyse the growth and compositional development of the receptive and expressive lexicons between the ages 0,9 and 2;0 in the full-term (FT) and the very-low-birth-weight (VLBW) children who are acquiring Finnish. The associations between the expressive lexicon and grammar at 1;6 and 2;0 in the FT children were also studied. In addition, the language skills of the VLBW children at 2;0 were analysed, as well as the predictive value of early lexicon to the later language performance. Four groups took part in the studies: the longitudinal (N = 35) and cross-sectional (N = 146) samples of the FT children, and the longitudinal (N = 32) and cross-sectional (N = 66) samples of VLBW children. The data was gathered by applying of the structured parental rating method (the Finnish version of the Communicative Development Inventory), through analysis of the children´s spontaneous speech and by administering a a formal test (Reynell Developmental Language Scales). The FT children acquired their receptive lexicons earlier, at a faster rate and with larger individual variation than their expressive lexicons. The acquisition rate of the expressive lexicon increased from slow to faster in most children (91%). Highly parallel developmental paths for lexical semantic categories were detected in the receptive and expressive lexicons of the Finnish children when they were analysed in relation to the growth of the lexicon size, as described in the literature for children acquiring other languages. The emergence of grammar was closely associated with expressive lexical growth. The VLBW children acquired their receptive lexicons at a slower rate and had weaker language skills at 2;0 than the full-term children. The compositional development of both lexicons happened at a slower rate in the VLBW children when compared to the FT controls. However, when the compositional development was analysed in relation to the growth of lexicon size, this development occurred qualitatively in a nearly parallel manner in the VLBW children as in the FT children. Early receptive and expressive lexicon sizes were significantly associated with later language skills in both groups. The effect of the background variables (gender, length of the mother s basic education, birth weight) on the language development in the FT and the VLBW children differed. The results provide new information of early language acquisition by the Finnish FT and VLBW children. The results support the view that the early acquisition of the semantic lexical categories is related to lexicon growth. The current findings also propose that the early grammatical acquisition is closely related to the growth of expressive vocabulary size. The language development of the VLBW children should be followed in clinical work.

Kehittämisen kompastuskivet - myytit kehittämishankkeen keskusteluissa

I studied discussions during development project. Aim of the study was to analyse, what way workers represented their work: how normalized way of interpretation myths appeared in discourse and what consequences these utterances caused to drift of discussion. Change laboratory, which is a development method, is based to developmental work research methodology. Development is designed to be successful by learning activity and learning acts. Preventing factors of learning have been studied widely. Research has leaned to concept of resistance to change. Phenomenon of learning has been interpreted to be successful only if everybody has an agreement about the situation. There is also a new kind of concept of resistance. Resistance can be seen as a part of learning, normal processing of the learning activity. Another preventing factor can be seen as disorders of discourse, which are verbal ways of telling something that aren t real. Theoretically I consider these verbal ways as myth interpretations, which can be used as argumentative tools. I used analysis of discourse as an analytical method. Results of analysis revealed four different myth interpretations in workers discussions. Character of work was been described with myths unforeseen situations and disturbances are normal . Work was also described to be functional with myths system works and workers cause disturbances . Change laboratory discussions can be described as different social languages, which caused diverse perspectives to workers and researchers representations. Social languages also affected the way people analysed disturbances and system. Critical phase of change laboratory method seems to be analysis of disturbances and planning new mode of action. Myth utterances were used to reject ways of developing, analysis of system level and need of development. Myth utterances worked three different ways: ineffective, active or passive.

Noviisiopettajana peruskoulussa : Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta

As a Novice Teacher at Comprehensive School: The authentic experiences of the beginning teachers during their first year of teaching The aim of this study is to explicate the novice year of teaching in the light of teachers´ authentic experiences. The subject of this investigation is the teachers´ subjective world of experience during their first academic year of teaching and the sharing of these experiences in collaborative consulting meetings. The themes discussed in the meetings were introduced into the collaborative group by the novice teachers themselves, and the progress of discussion was con-trolled by them. The research data was gathered in a consultative working group where the way a novice teacher starts to interpret, analyze and identify his/her own complex and dynamic teaching situations was observed. The research data gathered in this way illuminates novice teachers´ world of experience and mental picture as well as the unconscious sides of school life. In a theoretical frame of reference, the work of a teacher is identified, according to systemic scientific thought, as a dynamic triangle in which the basic elements are the personality of the teacher, the role of the teacher and the school as an organization. These basic elements form a whole within which the teacher works. The dynamics of this triangle in a teacher’s work are brought to light through the study of the phenomena of groups and group dynamics since a teacher works either as a member of a group (working community), as a leader of a group (teaching situations) or in a network (parent – teacher cooperation). Therefore, tension and force are always present in teaching work. The main research problem was to explain how a novice teacher experiences his/her first working year as a teacher. The participants (n=5) were teaching at five different comprehensive schools in the city of Helsinki. This was their first long-term post as a teacher. The research data consists of seven collaborative consulting meetings, as well as recordings and transcripts of the meetings. A classificatory framework was developed for data analysis which enabled a sys-tematic qualitative content analysis based on theory and material. In addition to the consulting meetings, the teachers were interviewed at the beginning and at the end of the process of collecting the research material. The interviews were used to interpret the meanings of the content analysis based on raw data. The findings show that there is a gap between teacher education and the reality of school life, which causes difficulties for a novice teacher during his/her first teaching year. The gap is rather a global educational problem than a national one, and therefore it is independent of cultural factors. Novice teachers desire a well-structured theory of teacher education and a clear programme where the themes and content delve deeper and deeper into the subject matter during the study years. According to the novice teachers, teacher education frequently consists of sporadic and unconnected study and class situations. An individual content weakness of teacher education is the lack of insufficient initiation into evaluation processes. The novice teachers suggest that a student must be provided good-quality and competent guidance during the study years and during his or her induction. There should be a well-organized, structured and systematic induction program for novice teachers. The induction program should be overseen by an organization so that the requirements of a qualified induction can be met. The findings show that the novice teachers find the first year of teaching at comprehensive school emotionally loaded. The teachers experienced teaching as difficult work and found the workload heavy. Nevertheless, they enjoyed their job because, as they said, there were more pleasant than unpleasant things in their school day. Their main feeling at school was the joy of success in teaching. The novice teachers felt satisfaction with their pupils. The teachers experienced the more serious feelings of anger and disgust when serious violence took place. The most difficult situations arose from teaching pupils who had mental health problems. The toughest thing in the teacher´s work was teaching groups that are too heterogeneous. The most awkward problems in group dynamics happened when new immigrants, who spoke only their own languages, were integrated into the groups in the middle of the school year. Teachers wanted to help children who needed special help with learning but restated at the same time that the groups being taught shouldn’t be too heterogeneous. The teachers wished for help from school assistants so that they could personally concentrate more on teaching. Not all the parents took care of their children according to the comprehensive school law. The teachers found it hard to build a confidential relationship between home and school. In this study, novice teachers found it hard to join the teaching staff at school. Some of the teachers on staff were very strong and impulsive, reacting loudly and emotionally. These teachers provoked disagreement, conflicts, power struggles and competition among the other teachers. Although the novice teachers of the study were all qualified teachers, three of them were not interested in a permanent teaching job. For these teachers teaching at a primary school was just a project, a short period in their working life. They will remain in the teaching profession as long as they are learning new things and enjoying their teaching job. This study is an independent part of the research project on Interplay – Connecting Academic Teacher Education and Work, undertaken by the Department of Applied Sciences of Education at the University of Helsinki. Key words: novice teacher, emotions, groups and group dynamics, authority, co-operation between home and school, teacher community, leadership at school, induction, consulting

XML Messaging for Mobile Devices

In recent years, XML has been widely adopted as a universal format for structured data. A variety of XML-based systems have emerged, most prominently SOAP for Web services, XMPP for instant messaging, and RSS and Atom for content syndication. This popularity is helped by the excellent support for XML processing in many programming languages and by the variety of XML-based technologies for more complex needs of applications. Concurrently with this rise of XML, there has also been a qualitative expansion of the Internet's scope. Namely, mobile devices are becoming capable enough to be full-fledged members of various distributed systems. Such devices are battery-powered, their network connections are based on wireless technologies, and their processing capabilities are typically much lower than those of stationary computers. This dissertation presents work performed to try to reconcile these two developments. XML as a highly redundant text-based format is not obviously suitable for mobile devices that need to avoid extraneous processing and communication. Furthermore, the protocols and systems commonly used in XML messaging are often designed for fixed networks and may make assumptions that do not hold in wireless environments. This work identifies four areas of improvement in XML messaging systems: the programming interfaces to the system itself and to XML processing, the serialization format used for the messages, and the protocol used to transmit the messages. We show a complete system that improves the overall performance of XML messaging through consideration of these areas. The work is centered on actually implementing the proposals in a form usable on real mobile devices. The experimentation is performed on actual devices and real networks using the messaging system implemented as a part of this work. The experimentation is extensive and, due to using several different devices, also provides a glimpse of what the performance of these systems may look like in the future.