Silva Fennica Vol. 15, 1981.

Julkaistu Silva Fennica Vol. 15(4) -numeron liitteenä.

Otoksen edustavuuden mittaus R-indikaattorin avulla Suomen uhritutkimuspilotissa

Tutkielmassa sovelletaan aineiston edustavuutta mittaavaa laatuindikaattoria Suomen uhritutkimuspilottiin tilanteessa, jossa ilmenee vastauskatoa. Vastauskato on kasvava ongelma tilastotutkimuksissa: jos tutkimukseen osallistuneet eivät edusta otosjoukkoa tutkittavan asian suhteen, voi vastauskadosta aiheutuva harha olla estimoiduissa tunnusluvuissa hyvinkin suuri. Tutkimuksissa näkee usein julkaistavan vastausasteen ikään kuin se kertoisi aukottomasti tutkimuksen laadusta. Pelkkä korkea vastausaste ei kuitenkaan välttämättä takaa estimaattien harhattomuutta, sillä se ei kerro mitään vastanneiden ja vastaamattomien eroista tutkittavan asian suhteen. Tarvitaan siis muita mittareita, joilla vastanneiden laatua voitaisiin paremmin arvioida, ja R-indikaattori tarjoaa yhden vaihtoehdon. R-indikaattori mittaa otosalkioiden vastausalttiuksien välistä vaihtelua. R-indikaattorin estimoiminen edellyttää siis vastausalttiuksien estimointia, mikä puolestaan edellyttää apumuuttujien olemassaoloa kaikille otosalkioille. Vastausalttiuksien estimoimiseen käytettiin linkkifunktiona sekä logistista mallia että ja Särndalin ja Lundströmin (2008) vastausvaikutusten mallia. Vastauskäyttäytymiseen vaikuttavan apumuuttujajoukon valinta tehtiin alan kirjallisuuteen perustuen (Groves & Couper 1998). Koska R-indikaattorin estimaattori on satunnaismuuttuja, täytyi sille estimoida varianssi ja mahdollinen harha (Shlomo ym. 2009). Estimoinnissa käytettiin Bootstrap-pseudotoistomenetelmää, jossa alkuperäisestä aineistosta poimitaan niin kutsuttuja pseudo-otoksia, joiden avulla R-indikaattorin estimaattorille voidaan laskea keskivirhe. Suomen uhritutkimuspilotti koostui kolmesta eri tiedonkeruumenetelmällä poimitusta otoksesta: CAPI-, CATI- CAVVIotoksesta. Vastausasteet vaihtelivat aineistoissa paljon, mutta R-indikaattorin estimaatit olivat kaikille aineistoille liki samat. Suurempi vastausaste ei siis merkinnyt parempaa edustavuutta. Lisäksi CAVVI-aineistossa muistutusviestein ja -kirjein suoritettu vastausasteen kasvattaminen huononsi edustavuutta R-indikaattorin näkökulmasta. Mielivaltainen vastausasteen kasvattaminen ei siis ole välttämättä perusteltua. R-indikaattorin estimaattorin ominaisuuksien osalta empiiriset tulokset vahvistivat RISQ-projektin aiempia tutkimustuloksia. Estimaattorin arvo oli sitä pienempi mitä enemmän vastausalttiuden mallissa oli selittäjiä, koska tällöin vastausalttiuksien varianssi kasvoi (Schouten ym. 2009). Otoskoko vaikutti merkittävästi varianssin suuruuteen: mitä pienempi otoskoko oli, sitä leveämmät olivat luottamusvälit ja sitä vaikeampi oli tehdä johtopäätöksiä edustavuudesta.

Smoking patterns and lung function : A longitudinal twin study

In many countries, the prevalence of smoking and smokers average cigarette consumption have decreased, with occasional smoking and daily light smoking (1-4 cigarettes per day, CPD) becoming more common. Despite these changes in smoking patterns, the prevalence of chronic obstructive pulmonary disease (COPD), a disorder characterized by a progressive decline in lung function, continues to rise globally. Smoking is the most important factor causing COPD, however, not all smokers develop the disease. Genetic factors partly explain the inter-individual differences in lung function and susceptibility of some smokers to COPD. No earlier research on the genetic and environmental determinants of lung function or on the phenomenon of light smoking exists in the Finnish population. Further, the association between low-rate smoking patterns and COPD remains partly unknown. This thesis aimed to study the prevalence and consistency of light smoking longitudinally in the Finnish population, to assess the characteristics of light smokers, and to examine the risks of chronic bronchitis and COPD associated with changing smoking patterns over time. A further aim was to estimate longitudinally the proportions of genetic and environmental factors that explain the inter-individual variances in lung function. Data from the Older Finnish Twin Cohort, including same-sex twin pairs born in Finland before 1958, were used. Smoking patterns and chronic bronchitis symptoms were consistently assessed in surveys conducted in 1975, 1981, and 1990. National registry data on reimbursement eligibilities and medication purchases were used to define COPD. Lung function data were obtained from a subsample of the cohort, 217 female twin pairs, who attended spirometry in 2000 and 2003 as part of the Finnish Twin Study on Ageing. The genetic and environmental influences on lung function were estimated by using genetic modeling. This thesis found that light smokers are more often female, well-educated, and exhibit a healthier lifestyle than heavy smokers. At individual level, light smoking is rarely a constant pattern. Light smoking, reducing from heavier smoking to light smoking, and relapsing to light smoking after quitting, are among patterns associated with an increased risk of chronic bronchitis and COPD. Constant light smoking is associated with an increased use of inhaled anticholinergics, a medication for CODP. In addition to smoking, other environmental factors influence lung function in the older age. During a three-year follow-up, new environmental effects influencing spirometry values were observed, whereas the genes affecting lung function remained mostly the same. In conclusion, no safe level of daily smoking exists with regard to pulmonary diseases. Even daily light smoking in middle-age is associated with increased respiratory morbidity later in life. Smoking reduction does not decrease the risk of COPD, and should not be recommended as an alternative to quitting smoking. In elderly people, attention should also be drawn to other factors that can prevent poor lung function.

FIN-CLARIN: A Framework for Depositing and Disseminating Language Resources for R&D

Researchers and developers in academia and industry would benefit from a facility that enables them to easily locate, licence and use the kind of empirical data they need for testing and refining their hypotheses and to deposit and disseminate their data e.g. to support replication and validation of reported scientific experiments. To answer these needs initially in Finland, there is an ongoing project at University of Helsinki and its collaborators to create a user-friendly web service for researchers and developers in Finland and other countries. In our talk, we describe ongoing work to create a palette of extensive but easily available Finnish language resources and technologies for the research community, including lexical resources, wordnets, morphologically tagged corpora, dependency syntactic treebanks and parsebanks, open-source finite state toolkits and libraries and language models to support text analysis and processing at customer site. Also first publicly available results are presented.