Vanhukset ja päihteet. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien käsityksiä ikääntyneiden päihteidenkäytöstä, palveluista ja päihdepalveluiden kehittämisestä

Ikääntyneiden päihteidenkäyttö on ajankohtainen ilmiö, joka kohdataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän eri tasoilla aiempaa useammin. Tutkielmassani tarkastellaan empiirisen tutkimusaineiston avulla käsityksiä, joita vanhusten palveluiden sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat liittävät ikääntyneiden päihteidenkäyttöön, palveluihin ja päihdepalveluiden kehittämiseen. Tutkimusaineistoni koostuu maaliskuussa 2010 tehdyistä Helsingin sosiaaliviraston vanhusten palveluiden sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien haastatteluista (N=16). Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt fenomenografista analyysia. Analyysin tulokset olen kuvannut kuvauskategorioina, joiden avulla esittelen käsityksiä ikääntyneiden päihteidenkäytöstä, palveluista ja päihdepalveluiden kehittämisestä. Tutkielmani teoreettinen viitekehys perustuu pääosin sosiaaligerontologi Jyrki Jyrkämän (2007) esittämään kuvaukseen ikääntyneiden päihteidenkäytöstä toimijuuden lajina. Huomioni kiinnittyy tässä tutkielmassa erityisesti sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kuvaamiin ikääntyneiden päihteidenkäyttöön, palveluihin ja päihdepalveluiden kehittämiseen liittämiin määrittelyihin, joita he käsityksillään ilmaisevat. Ikääntyneiden päihteidenkäyttö näyttäytyy tutkielmassani kompleksisena ja monisyisenä ilmiönä, johon määrittelyjä kohdistavat ikääntyneen henkilön lisäksi myös omaiset, muut läheiset ja palvelujärjestelmän työntekijät. Palvelujärjestelmän työntekijät kohtaavat ikääntyneiden päihdeasiakkaiden kanssa työskennellessään usein ammatillisen riittämättömyyden ja neuvottomuuden tunteita. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kuvaamien käsitysten mukaan palvelujärjestelmän kyky vastata päihteitä käyttävien ikääntyneiden henkilöiden tarpeisiin on rajallinen, koska avohuollon palvelut on suunnattu usein nuorille ja työikäisille aikuisille. Päihteidenkäyttö vaikuttaa myös omaishoitajien, hoitavien omaisten ja palvelutaloissa asuvien ikääntyneiden arkeen. Ilmiö voi jäädä näkymättömäksi, koska runsaasti päihteitä käyttävät ikääntyneet eivät usein hakeudu oma-aloitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Päihteidenkäyttö voi määritellä ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien palveluihin pääsyn ehtoja ja vaikuttaa heidän jäämiseensä palveluiden ulkopuolelle. Päihteidenkäytön aloittaminen myöhemmällä iällä liittyy usein ikääntyneiden elämässä tapahtuviin kielteisiin muutoksiin, joihin etsitään lohtua alkoholista. Asiakkaan tavoitteellinen arki ei näyttäydy ikääntyneen raitistumisena, vaan alkoholinkäytön vähentämisenä tai kykynä osallistua päihteidenkäytölle vaihtoehtoiseen toimintaan. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kuvaavat käsityksinään, että vanhusten palveluissa tarvittaisiin lisää päihdeaiheista koulutusta ja päihdeasioihin keskittyvää työnohjausta. Ikääntyneille päihteidenkäyttäjille tulisi tarjota moniammatillisia asiantuntijapalveluita joiden tuottajina voivat olla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän lisäksi kolmannen sektorin toimijat.

Molecular and Clinical Characteristics of Pituitary Adenoma Predisposition (PAP)

Pituitary adenomas are common benign neoplasms. Although most of them are sporadic, a minority occurs in familial settings. Heterozygous germline mutations in the aryl hydrocarbon receptor interacting protein (AIP) gene were found to underlie familial pituitary adenomas, a condition designated as pituitary adenoma predisposition (PAP). PAP confers incomplete penetrance of mostly growth hormone (GH) secreting adenomas in young patients, who often lack a family history of pituitary adenomas. This thesis work aimed to clarify the molecular and clinical characteristics of PAP. Applying the multiplex ligation-dependent probe amplification assay (MLPA), we found large genomic AIP deletions to account for a subset of PAP. Therefore, MLPA could be considered in PAP suspected patients with no AIP mutations found with conventional sequencing. We generated an Aip mouse model to examine pituitary tumorigenesis in vivo. The heterozygous Aip mutation conferred complete penetrance of pituitary adenomas that were mostly GH-secreting, rendering the phenotype of the Aip mouse similar to that of PAP patients. We suggest that AIP may function as a candidate gatekeeper gene in somatotrophs. To clarify molecular mechanisms of tumorigenesis, we elucidated the expression of AIP-related molecules in human and mouse pituitary tumors. The expression of aryl hydrocarbon receptor nuclear translocator (ARNT) was reduced in mouse Aip-deficient adenomas, and similar ARNT reduction was also evident in human AIP mutation positive adenomas. This suggests that in addition to participating in the hypoxia pathway, estrogen receptor signaling and xenobiotic response pathways, ARNT may play a role in AIP-related tumorigenesis. We also studied the characteristics and the response to therapy of PAP patients and found them to have an aggressive disease phenotype with young age at onset. Therefore, improvement in treatment outcomes of PAP patients would require their efficient identification and earlier diagnosis of the pituitary adenomas. The possible role of the RET proto-oncogene in tumorigenesis of familial AIP mutation negative pituitary adenomas was evaluated, but none of the found RET germline variants were considered pathogenic. Surprisingly, RET immunohistochemistry suggested possible underexpression of RET in AIP mutation positive pituitary adenomas an observation that merits further investigation.

Vanhanakin nuori isä - isäksi kahdessa eri iässä

Tarkastelen tutkielmassani isiä, jotka ovat saaneet lapsia kahdessa eri iässä; nuorempana ja vanhempana. Isillä on lapsia siis ”kahdessa sarjassa”, sillä joillakin heidän peräkkäisillä lapsillaan on vähintään 8‒10 vuoden ikäero. Keskiössä on se, miten nämä isät ovat kokeneet isyytensä ensimmäisellä kerralla tullessaan isiksi ja miten he ovat kokeneet isyytensä myöhemmin. Olen kiinnostunut myös siitä, ovatko heidän kokemuksensa samankaltaisia vai erilaisia sekä mikä on ”sopiva” ikä isyydelle. Lähestyn aihetta myös isiin kohdistuvien odotusten sekä työn ja perheen yhteensovittamisen kautta. Siten rakennan kuvaa isien kokemuksista isyydestä ”kahdella kierroksella”. Asetan isyyden 1990- ja 2000-lukujen familistisen käänteen kontekstiin, sillä isien kokemuksia isyydestä eri-ikäisenä ei voi käsitellä vain iän ja vanhenemisen kautta, vaan kokemuksiin vaikuttavat myös aikakausi ja yhteiskunnan vallitsevat perheihanteet. Tutkimukseni on kvalitatiivinen. Aineistoni koostuu seitsemän isän yksilöhaastatteluista. Yhteistä haastateltaville on se, että he ovat tulleet isäksi kahdessa eri sarjassa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja haastateltavat on valittu teoreettisella otannalla. Aineiston analyysissä olen yhdistänyt temaattista sisällönanalyysia sekä fenomenologista otetta. Olen halunnut tuoda esiin isien omia kokemuksia. Tutkimukseni sijoittuu perhesosiologian alaan, mutta aihepiiri ja tärkeimmät lähteeni ovat monitieteellisiä; sosiologisia, kasvatustieteellisiä, psykologisia ja kulttuurihistoriallisia. Muun muassa Jouko Huttusen, Sinikka Aapola-Karin, Riitta Jallinojan, Johanna Mykkäsen, Jaana Vuoren, Merja Korhosen, Kaisa Ketokiven, Minna Kelhän, Jyrki Jyrkämän, Peter Lasslettin ja Ilana Aallon tutkimukset isyydestä, vanhemmuudesta sekä iästä ovat tärkeitä. Keskeisimmät tutkimustulokseni liittyvät isien sopivana pidettyyn ikään sekä isien muuttuneeseen isyyskokemukseen. Isäksi tulemiselle ei voi asettaa tiettyä ikää, vaan mies on valmis isäksi sitten kun tuntuu siltä. Isät korostivat kokemuksellisen iän merkitystä ja irtisanoutuivat kronologisesta iästään. He kuitenkin korostivat, että isyys ei sovi kaikille miehille enää vanhemmalla iällä; heille se sopi sillä he olivat nuorekkaita ja pitivät terveydestään huolta. Yhteiskunnan odotukset ja mahdollisuudet isyyden toteuttamiselle olivat isistä ristiriitaiset. Isät kokivat paineita myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. He olivat kaikki ensimmäisten lastensa kanssa tehneet enemmän tai jopa liikaa töitä ja toisella kierroksella heidän työntekonsa oli vähentynyt sekä heillä oli enemmän aikaa perheelle. Tällöin he olivat myös jo saavuttaneet korkeamman aseman työssä. He kokivat, että ensimmäisellä kierroksella heidän taloudellinen tilanteensa olisi saanut olla parempi. Isät perustelivat omaa isyyttään ja omia valintojaan luomalla kuvaa toiminnallisesta isästä hyvänä isänä. Isien puheessa korostui myös kumppanin valinnan tärkeys perhettä rakentaessa.

Kiinnostusta vai ahdistusta? : Opettajaksi opiskelevien akateemiset tunteet, motivaatio ja opiskelun ongelmat suhteessa hyvinvointiin ja menestykseen aktivoivalla luentokurssilla

Previous studies indicate that positive learning experiences are related to academic achievement as well as to well-being. On the other hand, emotional and motivational problems in studying may pose a risk for both academic achievement and well-being. Thus, emotions and motivation have an increasing role in explaining university students learning and studying. The relations between emotions, motivation, study success and well-being have been less frequently studied. The aim of this study was to investigate what kind of academic emotions, motivational factors and problems in studying students experienced five days before an exam of an activating lecture course, and the relations among these factors as well as their relation to self-study time and study success. Furthermore, the effect of all these factors on well-being, flow experience and academic achievement was examined. The term academic emotion was defined as emotion experienced in academic settings and related to studying. In the present study the theoretical background to motivational factors was based on thinking strategies and attributions, flow experience and task value. Problems in studying were measured in terms of exhaustion, anxiety, stress, lack of interest, lack of self-regulation and procrastination. The data were collected in December 2009 in an activating educational psychology lecture course by using a questionnaire. The participants (n=107) were class and kindergarten teacher students from the University of Helsinki. Most of them were first year students. The course grades were also gathered. Correlations and stepwise regression analysis were carried out to find out the factors that were related to or explained study success. The clusters that presented students´ problems in studying as well as thinking strategies and attributions, were found through hierarchical cluster analysis. K-means cluster analysis was used to form the final groups. One-way analysis of variance, Kruskal-Wallis test and crosstabs were conducted to see whether the students in different clusters varied in terms of study success, academic emotions, task value, flow, and background variables. The results indicated that academic emotions measured five days before the exam explained about 30 % of the variance of the course grade; exhaustion and interest positively, and anxiety negatively. In addition, interest as well as the self-study time best explained study success on the course. The participants were classified into three clusters according to their problems in studying as well as their thinking strategies and attributions: 1) ill-being, 2) carefree, and 3) committed and optimistic students. Ill-being students reported most negative emotions, achieved the worst grades, experienced anxiety rather than flow and were also the youngest. Carefree students, on the other hand, expressed the least negative emotions and spent the least time on self-studying, and like committed students, experienced flow. In addition, committed students reported positive emotions the most often and achieved the best grades on the course. In the future, more in-depth understanding how and why especially young first year students experience their studying hard is needed, because early state of the studies is shown to predict later study success.

Anger is associated with subclinical atherosclerosis in low SES but not in higher SES men and women

We investigated the associations of anger and cynicism with carotid artery intima-media thickness (IMT) and whether these associations were moderated by childhood or adulthood socioeconomic status (SES). The participants were 647 men and 893 women derived from the population-based Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Childhood SES was measured in 1980 when the participants were aged 3-18. In 2001, adulthood SES, anger, cynicism, and IMT were measured. There were no associations between anger or cynicism and IMT in the entire population, but anger was associated with thicker IMT in participants who had experienced low SES in childhood. This association persisted after adjustment for a host of cardiovascular risk factors. It is concluded that the ill health-effects of psychological factors such as anger may be more pronounced in individuals who have been exposed to adverse socioeconomic circumstances early in life.

HDL subspecies : association with low HDL-C, obesity, and metabolic syndrome

AIMS An independent, powerful coronary heart disease (CHD) predictor is a low level of high-density lipoprotein cholesterol (HDL-C). Discoidal preβ-HDL particles and large HDL2 particles are the primary cholesterol acceptors in reverse cholesterol transport, a key anti-atherogenic HDL mechanism. The quality of HDL subspecies may provide better markers of HDL functionality than does HDL-C alone. We aimed I) to study whether alterations in the HDL subspecies profile exist in low-HDL-C subjects II) to explore the relationship of any changes in HDL subspecies profile in relation to atherosclerosis and metabolic syndrome; III) to elucidate the impact of genetics and acquired obesity on HDL subspecies distribution. SUBJECTS The study consisted of 3 cohorts: A) Finnish families with low HDL-C and premature CHD (Study I: 67 subjects with familial low HDL-C and 64 controls; Study II: 83 subjects with familial low HDL-C, 65 family members with normal HDL-C, and 133 controls); B) a cohort of 113 low- and 133 high-HDL-C subjects from the Health 2000 Health Examination Survey carried out in Finland (Study III); and C) a Finnish cohort of healthy young adult twins (52 monozygotic and 89 dizygotic pairs) (Study IV). RESULTS AND CONCLUSIONS The subjects with familial low HDL-C had a lower preβ-HDL concentration than did controls, and the low-HDL-C subjects displayed a dramatic reduction (50-70%) in the proportion of large HDL2b particles. The subjects with familial low HDL-C had increased carotid atherosclerosis measured as intima-media-thickness (IMT), and HDL2b particles correlated negatively with IMT. The reduction in both key cholesterol acceptors, preβ-HDL and HDL2 particles, supports the concept of impaired reverse cholesterol transport contributing to the higher CHD risk in low-HDL-C subjects. The family members with normal HDL-C and the young adult twins with acquired obesity showed a reduction in large HDL2 particles and an increase in small HDL3 particles, which may be the first changes leading to the lowering of HDL-C. The low-HDL-C subjects had a higher serum apolipoprotein E (apoE) concentration, which correlated positively with the metabolic syndrome components (waist circumference, TG, and glucose), highlighting the need for a better understanding of apoE metabolism in human atherosclerosis. In the twin study, the increase in small HDL3b particles was associated with obesity independent of genetic effects. The heritability estimate, of 73% for HDL-C and 46 to 63% for HDL subspecies, however, demonstrated a strong genetic influence. These results suggest that the relationship between obesity and lipoproteins depends on different elements in each subject. Finally, instead of merely elevating HDL-C, large HDL2 particles and discoidal preβ-HDL particles may provide beneficial targets for HDL-targeted therapy.

Work/Family Reconciliation: Corporate Management, Family Policies, and Gender Equality in the Finnish Context

Work/family reconciliation is a crucial question for both personal well-being and on societal level for productivity and re-production throughout the Western world. This thesis examines work/family reconciliation on societal and organisational level in the Finnish context. The study is based on an initial framework, developing it further and analysing the results with help of it. The methodology of the study is plural, including varying epistemological emphasis and both quantitative and qualitative methods. Policy analysis from two different sectors is followed by a survey answered by 113 HR-managers, and then, based on quantitative analyses, interviews in four chosen case companies. The central findings of the thesis are that there indeed are written corporate level policies for reconciling work and family in companies operating in Finland, in spite of the strong state level involvement in creating a policy context in work/family reconciliation. Also, the existing policies vary in accessibility and use. The most frequently used work/family policies still are the statutory state level policies for family leave, taking place when a baby is born and during his or her first years. Still, there are new policies arising, such as a nurse for an employee’s child who has fallen ill, that are based on company activity only, which shows in both accessibility and use of the policy. Reasons for developing corporate level work/family policies vary among the so-called pro-active and re-active companies. In general, family law has a substantial effect for developing corporate level policies. Also headquarter gender equality strategies as well as employee demands are important. In regression analyses, it was found that corporate image and importance in recruitment are the foremost reasons for companies to develop policies, not for example the amount of female employees in the company. The reasons for policy development can be summarized into normative pressures, coercive pressures and mimetic pressures, in line with findings from institutional theory. This research, however, includes awareness of different stakeholder interests and recognizes that institutional theory needs to be complemented with notions of gender and family, which seem to play a part in perceived work/family conflict and need for further work/family policies both in managers’ personal lives and on the organisational level. A very central finding, demanding more attention, is the by HR managers perceived change in values towards work and commitment towards organisation at the youngest working generation, Generation Y. This combined with the need for key personnel has brought new challenges to companies especially in knowledge business and will presumably lead to further development of flexible practices in organisations. The accessibility to this flexibility seems to, however, be even more dependent on the specific knowledge and skills of the employee. How this generation will change the organisations remains to be seen in further research.

Functional regulation of the Neurofibromatosis 2 tumor suppressor merlin

Neurofibromatosis 2 (NF2) is an autosomal dominant disorder manifested by the formation of multiple benign tumors of the nervous system. Affected individuals typically develop bilateral vestibular schwannomas which lead to deafness and balance disorders. The syndrome is caused by inactivation of the NF2 tumor suppressor gene, and mutation or loss of the NF2 product, merlin, is sufficient for tumorigenesis in both hereditary and sporadic NF2-associated tumors. Merlin belongs to the band 4.1 superfamily of cytoskeletal proteins, which also contain the related ezrin, radixin, and moesin (ERM) proteins. The ERM members provide a link between the cell cytoskeleton and membrane by connecting membrane-associated proteins to actin filaments. By stabilizing complexes in the cell cortex, the ERMs modulate morphology, growth, and migration of cells. Despite their structural homology, overlapping subcellular distribution, direct molecular association, and partial overlap of molecular interactions, merlin and ezrin exert opposite effects on cell proliferation. Merlin suppresses cell proliferation, whereas ezrin expression is linked to oncogenic activity. We hypothesized that the regions which differ between the proteins might explain merlin s specificity as a tumor suppressor. We therefore analyzed the regions, which are most diverse between merlin and ezrin; the N-terminal tail and the C-terminus. To determine the properties of the C-terminal region, we studied the two most predominant merlin isoforms together with truncation variants similar to those found in patients. We also focused on the evolutionally conserved C-terminal residues, E545-E547, that harbor disease causing mutations in its corresponding DNA sequence. In addition to inhibiting cell proliferation, merlin regulates cytoskeletal organization. The morphogenic properties of merlin may play a role in tumor suppression, since patient-derived tumor cells demonstrate cytoskeletal abnormalities. We analyzed the mechanisms of merlin-induced extension formation and determined that the C-terminal region of amino acids 538-568 is particularly important for the morphogenic activity. We also characterized the role of C-terminal merlin residues in the regulation of proliferation, phosphorylation, and intramolecular associations. In contrast to previous reports, we demonstrated that both merlin isoforms are able to suppress cell proliferation, whereas C-terminally mutated merlin constructs showed reduced growth inhibition. Phosphorylation serves as a mechanism to regulate the tumor suppressive activity of merlin. The C-terminal serine 518 is phosphorylated in response to both p21-activated kinase (PAK) and protein kinase A (PKA), which inactivates the growth inhibitory function of merlin. However, at least three differentially phosphorylated forms of the protein exist. In this study we demonstrated that also the N-terminus of merlin is phosphorylated by AGC kinases, and that both PKA and Akt phosphorylate merlin at serine 10 (S10). We evaluated the impact of this N-terminal tail phosphorylation, and showed that the phosphorylation state of S10 is an important regulator of merlin s ability to modulate cytoskeletal organization but also regulates the stability of the protein. In summary, this study describes the functional effect of merlin specific regions. We demonstrate that both S10 in the N-terminal tail and residues E545-E547 in the C-terminus are essential for merlin activity and function.

Yliopisto-opiskelijoiden suhtautuminen hedelmällisyysneuvontaan ja lasten hankintaan - Pilottitutkimus

Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöiden keskuudessa. Äidin iän kasvaessa hedelmällisyys heikkenee ja riski raskauskomplikaatioihin sekä mm. syntyvän lapsen kromosomaalisiin poikkeavuuksiin suurenee. Myös isän iällä on vaikutusta. On harkittu annettavan hedelmällisyysneuvontaa, jolla tiedotettaisiin vanhempien iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen, raskauden kulkuun ja syntyvän lapsen terveyteen. Siitä, miten ihmiset suhtautuisivat hedelmällisyysneuvontaan ei ole tutkimustietoa. Neuvonta saatettaisiin mm. kokea liialliseksi puuttumiseksi yksityiselämään. Tämän lisensiaatin tutkielman aihe oli kehittää toimiva kyselylomake, jonka avulla voitaisiin selvittää ihmisten suhtautumista hedelmällisyysneuvontaan. Tutkielmaan kuului myös lähetekirjeen kehittäminen sekä sen ja kyselylomakkeen testaaminen. Kyselylomakkeen testaaminen toteutettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Tampereen Kalevantien toimipisteessä tammikuussa 2011. Osallistujiksi valittiin 33 opiskelijaa, jotka saivat täyttää kyselylomakkeen paikan päällä tai palauttaa sen postitse. Kyselylomakkeen palautti 26 henkilöä eli 79%. Kyselylomake lähetekirjeineen koettiin toimivaksi. Hedelmällisyysneuvontaa kohtaan vastaanotto oli positiivista. Vaikka kaikki vastaajat eivät olleet itse kiinnostuneita hedelmällisyysneuvonnasta, he eivät tyrmänneet sen tarjoamista muille. Äkillinen muutos elämäntilanteessa saisi useammankin kiinnostuneeksi. Hedelmällisyysneuvontaa ei koettu liialliseksi puuttumiseksi yksityisasioihin.

Vitamin D deficiency in children with chronic illnesses: Predisposing and protecting factors

This thesis assesses clinical differences in patients with low and high vitamin D levels. The factors analyzed included the underlying disease, body size, age, ethnic background, use of vitamin D supplements and the season when the blood sample was taken. Fifty patients with the lowest and 50 patients with the highest vitamin D concentrations were selected from a cohort of 1351 chronically ill children and adolescents who had had their vitamin D status assessed at Children's Hospital. Protective factors appeared to be the usage of vitamin D supplements and young age, especially age <2 years. Predisposing factors included non-Finnish ethnic background and older age, especially age 12-18 years. High vitamin D values were more prevalent in the summer and autumn and low values in the winter and spring. Patients with non-Finnish background were overrepresented in the low value group. No differences regarding the underlying diseases could be detected. Conclusions: In the Northern latitudes UVB-radiation is insufficient for vitamin D synthesis. Vitamin D recommendations appear to be inadequate to fulfill the needs of chronically ill patients whose requirements for vitamin D are elevated compared to the general population. New guidelines for vitamin D supplementation are needed particularly for those at risk of developing vitamin D deficiency.