How Scientists Retrieve Publications: An Empirical Study of How the Internet Is Overtaking Paper Media

The current mainstream scientific-publication process has so far been only marginally affected by the possibilities offered by the Internet, despite some pioneering attempts with free electronic-only journals and electronic preprint archives. Additional electronic versions of traditional paper journals for which one needs a subscription are not a solution. A clear trend, for young researchers in particular, is to go around subscription barriers (both for paper and electronic material) and rely almost exclusively on what they can find free on the Internet, which often includes working versions posted on the home pages of the authors. A survey of how scientists retrieve publications was conducted in February 2000, aimed at measuring to what extent the opportunities offered by the Internet are already changing the scientific information exchange and how researchers feel about this. This paper presents the results based on 236 replies to an extensive Web-based questionnaire, which was announced to around 3,000 researchers in the domains of construction information technology and construction management. The questions dealt with how researchers find, access, and read different sources; how many and what publications they read; how often and to which conferences they travel; how much they publish, and criteria for where they eventually decide to publish. Some of the questions confronted traditional and electronic publishing, with one final section dedicated to opinions about electronic publishing. According to the survey, researchers already download half of the material that they read digitally from the Web. The most popular method for retrieving an interesting publication is downloading it for free from the author's or publisher's Web site. Researchers are not particularly willing to pay for electronic scientific publications. There is much support for a scenario of electronic journals available freely in their entirety on the Web, where the costs could be covered by, for instance, professional societies or the publishing university.

How do Researchers Find and Retrieve Scientific Publications – A Case study of the Impact of the Internet on the Construction IT and Construction Management Research Communities

The World Wide Web provides the opportunity for a radically changed and much more efficient communication process for scientific results. A survey in the closely related domains of construction information technology and construction management was conducted in February 2000, aimed at measuring to what extent these opportunities are already changing the scientific information exchange and how researchers feel about the changes. The paper presents the results based on 236 replies to an extensive Web based questionnaire. 65% of the respondents stated their primary research interest as IT in A/E/C and 20% as construction management and economics. The questions dealt with how researchers find, access and read different sources; how much and what publications they read; how often and to which conferences they travel; how much they publish, and what are the criteria for where they eventually decide to publish. Some of the questions confronted traditional and electronic publishing with one final section dedicated to opinions about electronic publishing. According to the survey researchers already download half of the material that they read digitally from the Web. The most popular method for retrieving an interesting publication is downloading it for free from the author’s or publisher’s website. Researchers are not particularly willing to pay for electronic scientific publications. There is much support for a scenario of electronic journals available totally freely on the Web, where the costs could be covered by for instance professional societies or the publishing university. The shift that the Web is causing seems to be towards the "just in time" reading of literature. Also, frequent users of the Web rely less on scientific publications and tend to read fewer articles. If available with little effort, papers published in traditional journals are preferred; if not, the papers should be on the Web. In these circumstances, the role of paper-based journals published by established publishers is shifting from the core "information exchange" to the building of authors' prestige. The respondents feel they should build up their reputations by publishing in journals and relevant conferences, but then make their work freely available on the Web.

Essays on Platforms: Business Strategies, Regulation and Policy in Telecommunications, Media and Technology Industries

The growth of the information economy has been stellar in the last decade. General-purpose technologies such as the computer and the Internet have promoted productivity growth in a large number of industries. The effect on telecommunications, media and technology industries has been particularly strong. These industries include mobile telecommunications, printing and publishing, broadcasting, software, hardware and Internet services. There have been large structural changes, which have led to new questions on business strategies, regulation and policy. This thesis focuses on four such questions and answers them by extending the theoretical literature on platforms. The questions (with short answers) are: (i) Do we need to regulate how Internet service providers discriminate between content providers? (Yes.) (ii) What are the welfare effects of allowing consumers to pay to remove advertisements from advertisement-supported products?(Ambiguous, but those watching ads are worse off.) (iii) Why are some markets characterized by open platforms, extendable by third parties, and some by closed platforms, which are not extendable? (It is a trade-off between intensified competition for consumers and benefits from third parties) (iv) Do private platform providers allow third parties to access their platform when it is socially desirable? (No.)

Metsänomistajille tarjottavat palvelut, palveluntarjoajat ja palvelukentän rakenne

Suomessa metsänomistajille on tarjolla neljäntyyppisiä eri palveluita metsänhoidossa, puukaupassa, omaisuudenhoidossa ja informaatiopalveluissa. Palveluita tarjoaa joukko hyvin erikokoisia organisaatioita, joista osa toimii markkinalähtöisesti toisten tarjotessa palveluitaan lakiperusteisesti. Metsäalan palvelumarkkinat ovat nyt murrosvaiheessa, ja muutoksia on tapahtumassa sekä tarjonta- että kysyntäkentässä. Metsänomistajille tarjottavien palveluiden markkinoita ei tarjoajanäkökulmasta ole aiemmin tutkittu kattavasti. Tutkimukset ovat usein keskittyneet suppeasti johonkin palvelulajiin, eikä kokonaiskuvausta palvelumarkkinoista omaisuudenhoitopalvelut mukaan lukien ole ollut tarjolla. Tarjoajakenttään on odotettavissa muutoksia, sillä metsäalan palvelumarkkinoiden rahoituspohjaa ollaan muuttamassa, jolloin markkinoiden kilpailu vapautuu nykytilanteeseen verrattuna. Muutokset koskevat etenkin lakisääteisten organisaatioiden toimintaa, mutta ne tulevat vaikuttamaan koko toimialaan. Kysyntäkentässä aiempi tutkimus on ollut kattavampaa. Etenkin metsänomistajarakenteen muutosta, joka johtuu pääasiassa metsätilojen siirtymisestä kaupungistuneelle sukupolvelle, on tutkittu runsaasti. Lisäksi palveluiden kysyntään vaikuttavia tekijöitä ja palvelun eri laatu-ulottuvuuksia on tutkittu. Voidaan kuitenkin epäillä, kyetäänkö markkinoilla tarjoamaan sellaisia palveluita, jotka todella kattavasti tyydyttävät metsänomistajien tarpeita ja pystyvät tarjoamaan sellaisia hyötyjä, joista ollaan valmiita maksamaan. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu nykyisiä metsäpalvelumarkkinoita, sillä kokonaiskuvan luominen nykytilanteesta tarjoaa pohjan tulevien muutoksien ennakoimiselle. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista sisällönanalyysiä, ja tarkastelun kohteena on ollut palveluntarjoajien metsänomistajille suuntaama markkinointimateriaali – pääasiassa tarjoajien internetissä oleva materiaali. Markkinointimateriaalien tukena on käytetty palveluorganisaatioiden edustajien ja alan asiantuntijoiden teemahaastatteluita. Palveluita ja organisaatioita on tarkasteltu niiden asiakkaan kokemien hyötyjen pohjalta, joita markkinoinnissa palveluihin ja palveluntarjoajiin on pyritty liittämään. Teoreettisesti taustalla on käytetty mallia kuluttajan valintakriteereistä hankintapäätöstä tehtäessä. Tulosten perusteella on löydettävissä kysynnän kannalta kriittisiä palveluita, joiden ympärille palvelukokonaisuuksia on rakennettu. Metsänomistamisen odotetaan olevan kannattavaa, joten eräs palveluntarjonnan haasteista syntyy alan tarpeesta rahoittaa itsensä mielekkäällä aikajänteellä. Tämä luo tarpeen tuloja synnyttävien palveluiden yhdistämiseen kokonaisuuksiksi kustannuksia aiheuttavien, mutta muita hyötyjä tuottavien palveluiden kanssa. Tarjoajien kannalta tärkeää on kyetä luomaan asiakkaita hyödyttäviä palvelukokonaisuuksia muuttuville markkinoille.

Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen yläkoulun maantieteen opetuksessa

Tutkielmassa tarkasteltiin aktiivista kansalaisuutta perusopetuksen yläkoulun (luokat 7–9) maantieteen opetuksessa. Tutkielman taustana olivat aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät viralliset ja epäviralliset diskurssit: opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet, kouluun kohdistuvat kansalaiskasvatushankkeet sekä nuoriin, kansalaisuuteen ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvät keskustelut. Maantieteen opetuksen osalta taustana olivat opetussuunnitelman velvoitteet huomioida aktiivinen kansalaisuus yläkoulun maantieteen opetuksessa sekä (pääasiassa brittiläinen) kirjallisuus, jossa maantieteen ja kansalaiskasvatuksen/aktiivisen kansalaisuuden välillä nähdään yhtäläisyyksiä. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, mitä aktiivinen kansalaisuus on yläkoulun maantieteen opetuksessa ja miten maantieteen opettajat suhtautuvat tehtäviinsä nuorten kansalaisten kasvattajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Tutkielmaa varten kerättiin teemahaastatteluaineisto kuudelta yläkoulun maantieteen opettajalta. Haastatteluihin pyrittiin löytämään mahdollisimman aktiivisia maantieteen opettajia. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, ja aineiston avulla pyrittiin kuvaamaan ilmiötä. Haastateltujen opettajien mukaan yläkoulun maantieteen opetuksessa luonnonmaantieteelliset sisällöt painottuvat enemmän kuin kulttuurimaantieteelliset. Aktiivisen kansalaisuuden kannalta keskeisiä sisältöjä, kuten vaikutusmahdollisuuksia oman ympäristön suunnitteluun ja kehittymiseen sekä kotikunnan ja lähiympäristön tutkimista käsitellään opetuksessa vain vähän, jos ollenkaan. Aktiivinen kansalaisuus on yläkoulun maantieteen opetuksessa eniten tiedon jakamista, ajattelun taitojen ja mielipiteen muodostamisen harjoittelua sekä ympäristövastuullisuuteen kansalaisuuteen kasvattamista. Opetuksessa käytetään myös aktiivisen kansalaisuuden kannalta keskeisiä työtapoja, mutta työtapojen käyttö vaihtelee. Haastatellut opettajat eivät koe opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia juurikaan omakseen. Opettajat eivät myöskään määrittele kansalaisvaikuttamiseen kasvattamista koulun tärkeimpien tehtävien joukkoon. Osa opettajista kokee kuitenkin olevansa yhteiskunnallinen vaikuttaja opettajana. Opettajien puheessa koulun kansalaiskasvatuksen tavoite, kunnon kansalainen, ei määrity kovin aktiivisena tai poliittisena. Opettajien puhe sisältää kuitenkin monenlaisia näkemyksiä suhteessa nuoriin kansalaisina ja aktiivisuuteen: toisaalta nuoret eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista eikä heiltä vaaditakaan sitä, toisaalta maaperä nuorten kasvattamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi on hyvä ja aktiivisuus on pieniä asioita lähiympäristössä sekä yhdessä tekemiseen uskomista. Haastattelujen pohjalta todettiin, että lukuun ottamatta joidenkin opettajien ympäristökasvatuksellista otetta, aktiivinen kansalaisuus ei ole täysin tiedostettu tavoite yläkoulun maantieteen opetuksessa.