Residential Differentiation, Housing Policy and Urban Planning in the Transformation from State Socialism to a Market Economy: The Case of Tallinn

The thesis examines urban issues arising from the transformation from state socialism to a market economy. The main topics are residential differentiation, i.e., uneven spatial distribution of social groups across urban residential areas, and the effects of housing policy and town planning on urban development. The case study is development in Tallinn, the capital city of Estonia, in the context of development of Central and Eastern European cities under and after socialism. The main body of the thesis consists of four separately published refereed articles. The research question that brings the articles together is how the residential (socio-spatial) pattern of cities developed during the state socialist period and how and why that pattern has changed since the transformation to a market economy began. The first article reviews the literature on residential differentiation in Budapest, Prague, Tallinn and Warsaw under state socialism from the viewpoint of the role of housing policy in the processes of residential differentiation at various stages of the socialist era. The paper shows how the socialist housing provision system produced socio-occupational residential differentiation directly and indirectly and it describes how the residential patterns of these cities developed. The second article is critical of oversimplified accounts of rapid reorganisation of the overall socio-spatial pattern of post-socialist cities and of claims that residential mobility has had a straightforward role in it. The Tallinn case study, consisting of an analysis of the distribution of socio-economic groups across eight city districts and over four housing types in 1999 as well as examining the role of residential mobility in differentiation during the 1990s, provides contrasting evidence. The third article analyses the role and effects of housing policies in Tallinn s residential differentiation. The focus is on contemporary post-privatisation housing-policy measures and their effects. The article shows that the Estonian housing policies do not even aim to reduce, prevent or slow down the harmful effects of the considerable income disparities that are manifest in housing inequality and residential differentiation. The fourth article examines the development of Tallinn s urban planning system 1991-2004 from the viewpoint of what means it has provided the city with to intervene in urban development and how the city has used these tools. The paper finds that despite some recent progress in planning, its role in guiding where and how the city actually developed has so far been limited. Tallinn s urban development is rather initiated and driven by private agents seeking profit from their investment in land. The thesis includes original empirical research in the three articles that analyse development since socialism. The second article employs quantitative data and methods, primarily index calculation, whereas the third and the fourth ones draw from a survey of policy documents combined with interviews with key informants. Keywords: residential differentiation, housing policy, urban planning, post-socialist transformation, Estonia, Tallinn

Measurement of the WW+WZ Production Cross Section Using the lepton+jets Final State at CDF II

We report two complementary measurements of the WW+WZ cross section in the final state consisting of an electron or muon, missing transverse energy, and jets, performed using p\bar{p} collision data at sqrt{s} = 1.96 TeV collected by the CDF II detector. The first method uses the dijet invariant mass distribution while the second more sensitive method uses matrix-element calculations. The result from the second method has a signal significance of 5.4 sigma and is the first observation of WW+WZ production using this signature. Combining the results gives sigma_{WW+WZ} = 16.0 +/- 3.3 pb, in agreement with the standard model prediction.

Toward a widely usable finite-state morphology workbench for less studied languages, 1: Desiderata

Most of the world’s languages lack electronic word form dictionaries. The linguists who gather such dictionaries could be helped with an efficient morphology workbench that adapts to different environments and uses. A widely usable workbench could be characterized, ideally, as generally applicable, extensible, and freely available (GEA). It seems that such a solution could be implemented in the framework of finite-state methods. The current work defines the GEA desiderata and starts a series of articles concerning these desiderata in finite- state morphology. Subsequent parts will review the state of the art and present an action plan toward creating a widely usable finite-state morphology workbench.

Of citizen's rights and wrongs of the state

Argues that a human rights based concsiousness needs to supersede legal technocracy to avoid the wrongs of deporting family members. Response to public discussion over deportation of two elderly grandmothers from Finland.

Search for WW and WZ production in lepton plus jets final state at CDF

We present a search for WW and WZ production in final states that contain a charged lepton (electron or muon) and at least two jets, produced in sqrt(s) = 1.96 TeV ppbar collisions at the Fermilab Tevatron, using data corresponding to 1.2 fb-1 of integrated luminosity collected with the CDF II detector. Diboson production in this decay channel has yet to be observed at hadron colliders due to the large single W plus jets background. An artificial neural network has been developed to increase signal sensitivity, as compared with an event selection based on conventional cuts. We set a 95% confidence level upper limit of sigma_{WW}* BR(W->lnu,W->jets)+ sigma_{WZ}*BR(W->lnu,Z->jets)

First Observation of Vector Boson Pairs in a Hadronic Final State at the Tevatron Collider

We present the first observation in hadronic collisions of the electroweak production of vector boson pairs (VV, V=W, Z) where one boson decays to a dijet final state. The data correspond to 3.5  fb-1 of integrated luminosity of pp̅ collisions at √s=1.96  TeV collected by the CDF II detector at the Fermilab Tevatron. We observe 1516±239(stat)±144(syst) diboson candidate events and measure a cross section σ(pp̅ →VV+X) of 18.0±2.8(stat)±2.4(syst)±1.1(lumi)  pb, in agreement with the expectations of the standard model.

First Observation of Vector Boson Pairs in a Hadronic Final State at the Tevatron Collider

We present the first observation in hadronic collisions of the electroweak production of vector boson pairs (VV, V=W,Z) where one boson decays to a dijet final state . The data correspond to 3.5 inverse femtobarns of integrated luminosity of ppbar collisions at sqrt(s)=1.96 TeV collected by the CDFII detector at the Fermilab Tevatron. We observe 1516+/-239(stat)+/-144(syst) diboson candidate events and measure a cross section sigma(ppbar->VV+X) of 18.0+/-2.8(stat)+/-2.4(syst)+/-1.1(lumi) pb, in agreement with the expectations of the standard model.

Veri-aivoesteen farmakokineettinen malli permeaation ja efluksin merkityksen tutkimiseen

Veri-aivoeste suojelee aivoja verenkierron vierasaineilta. Veri-aivoestettä tutkivia in vivo ja in vitro -menetelmiä on raportoitu laajasti kirjallisuudessa. Yhdisteiden farmakokinetiikka aivoissa kuvaavia tietokonemalleja on esitetty vain muutamia. Tässä tutkimuksessa kerättiin kirjallisuudesta aineisto eri in vitro ja in vivo -menetelmillä määritetyistä veri-aivoesteen permeabiliteettikertoimista. Lisäksi tutkimuksessa rakennettiin kaksi veri-aivoesteen farmakokineettista tietokonemallia, mikrodialyysimalli ja efluksimalli. Mikrodialyysimalli on yksinkertainen kahdesta tilasta (verenkierto ja aivot) koostuva farmakokineettinen malli. Mikrodialyysimallilla simuloitiin in vivo määritettyjen parametrien perusteella viiden yhdisteen pitoisuuksia rotan aivoissa ja verenkierrossa. Mallilla ei saatu täsmällisesti in vivo -tilannetta vastaavia pitoisuuskuvaajia johtuen mallin rakenteessa tehdyistä yksinkertaistuksista, kuten aivokudostilan ja kuljetinproteiinien kinetiikan puuttuminen. Efluksimallissa on kolme tilaa, verenkierto, veri-aivoesteen endoteelisolutila ja aivot. Efluksimallilla tutkittiin teoreettisten simulaatioiden avulla veri-aivoesteen luminaalisella membraanilla sijaitsevan aktiivisen efluksiproteiinin ja passiivisen permeaation merkitystä yhdisteen pitoisuuksiin aivojen solunulkoisessa nesteessä. Tutkittava parametri oli vapaan yhdisteen pitoisuuksien suhde aivojen ja verenkierron välillä vakaassa tilassa (Kp,uu). Tuloksissa havaittiin efluksiproteiinin vaikutus pitoisuuksiin Michaelis-Mentenin kinetiikan mukaisesti. Efluksimalli sopii hyvin teoreettisten simulaatioiden tekemiseen. Malliin voidaan lisätä aktiivisia kuljettimia. Teoreettisten simulaatioiden avulla voidaan yhdistää in vitro ja in vivo tutkimuksien tuloksia ja osatekijöitä voidaan tutkia yhdessä simulaatiossa.

Building Information Modelling – Experts´ Views on Standardisation and Industry Deployment

The goal of the single building information model has existed for at least thirty years and various standards have been published leading up to the ten-year development of the Industry Foundation Classes. These have been initiatives from researchers, software developers and standards committees. Now large property owners are becoming aware of the benefits of moving IT tools from specific applications towards more comprehensive solutions. This study addresses the state of Building Information Models and the conditions necessary for them to become more widely used. It is a qualitative study based on information from a number of international experts and has asked a series of questions about the feasibility of BIMs, the conditions necessary for their success, and the role of standards with particular reference to the IFCs. Some key statements were distilled from the diverse answers received and indicate that BIM solutions appear too complex for many and may need to be applied in limited areas initially. Standards are generally supported but not applied rigorously and a range of these are relevant to BIM. Benefits will depend upon the building procurement methods used and there should be special roles within the project team to manage information. Case studies are starting to appear and these could be used for publicity. The IFCs are rather oversold and their complexities should be hidden within simple-to-use software. Inevitably major questions remain and property owners may be the key to answering some of these. A framework for presenting standards, backed up by case studies of successful projects, is the solution proposed to provide better information on where particular BIM standards and solutions should be applied in building projects.

“Empire is a state of mind” – Imagining Eurasia in Russia –

Työssäni tarkastelen venäläistä neo-euraasianistista liikettä ja tapoja joilla liikkeen aktivistit rakentavat Euraasiasta yhtenäistä kokonaisuutta ja imperiumia. Keskeisiä tutkimuskysymyksiäni ovat: Mikä imperiumi on ja mitkä ovat sen keskeisiä motivaatioita ja teemoja? Kuinka imperiumin idea rakentuu tai käsitetään ja tämän voi tulkita? Minkälaisia seurauksia voi tulkita heidän tavallaan Euraasia nähdä olevan? Materiaalina käytän haastatteluja, jotka on kerätty Moskovassa keväällä 2008, ja liikkeen kirjallisia tuotoksia (lehdet ja Internet -sivut). Neo-euraasianistisella liikkeellä tarkoitan tässä työssä Kansainvälistä Euraasianistista liikettä (Meždunarodnoe Evrazijskoe Dviženie) ja sen alahaaraa Euraasianistista Nuorisoliittoa (Evrazijskij Sojuz Molodëži). Liike perustettiin virallisesti 2003, mutta rakentaa vahvasti historiallista yhteyttä 1930 -luvun klassiseen eurasianismiin. Tämän lisäksi sen diskurssissa on paljon neuvostoliittolaisia, fasistisia, uuskonservatiivisia ja nationalistisia piirteitä. Liikkeen johtohahmo on filosofi-geopoliitikko Alexandr Dugin. Työn tausta-ajatuksena minua kiinnostaa etenkin nk. älymystön tai intelligenttien vaikutus nationalismiin tai sosiaalisia ryhmiä määrittelevien diskurssien kehitykseen ja muutokseen.Tarkastelen materiaalia diskurssianalyyttisesta näkökulmasta. Näen diskurssianalyysin sen tutkimisena, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä. Samalla näiden diskurssien tutkiminen, foucautlaisen perinteen myötä, tarkastelee kriittisesti niiden tuottamia (aktualisoituneita sekä potentiaalisia) valtasuhteita. Käytän työssäni myös Benedict Andersonin kuvitellun yhteisön (imagined communities) käsitettä, joka auttaa hahmottamaan tapaa, jolla tutkimuskohteeni rakentavat imperiumia yhteisönä. Aktivistien puheessa imperiumi (imperiâ) tulee esiin pääasiallisesti positiivisesti ja ”heidän omanaan,” kun taas termi imperialismi (imperializm) pääosin negatiivisena, liittyen etenkin keskeisenä vihollisena pidettyihin Yhdysvaltoihin. Esiin nousee monta toisiinsa liittyvää teemaa, jotka jaottelen viideksi pääteemaksi. Näistä tarkastelen lähemmin imperiumia ”kaikkien kansojen hyväntekijänä (poliittinen puoli)”, ulkoisen voiman lähteenä (historiallis-geopoliittinen puoli) sekä kollektiivisen subjektin luojana (imperialistis-nationalistinen puoli). Pyrin kontekstualisoimaan diskurssin ja tarkastelemaan tapoja, joilla se ammentaa motiiveja myös historiallis-kulttuurisista tavoista hahmottaa aluetta ja sen asukkaita. Käsittelen myös kansan, kansakunnan, etnoksen ja nationalismin käsitteitä ja sitä, miten ne nousevat neo-eurasianistisessa diskursissa esiin. Imperiaalisen nationalismin (imperskij nacionalizm) käsite auttaa ymmärtämään niitä tapoja, jolla liike tekee sekä pesäeroa nationalismiin että samalla hyödyntää monia nationalistisen diskurssin perusteemoja. Eräs liikkeen diskurssin keskeisistä eroista niin sanottuun nationalismin valtavirtaan on ”kansakunnan (naciâ)” käsitteen vahva negatiivinen konnotaatio. Sen vastakohtana esiin nostetaan vahvasti kansan (narod) käsite. Samalla kuitenkin etnisen venäläisen (russkij) käsitettä käytetään tavallista laajemmin ja kattavammin kuin tavallisesti, ja ennen kaikkea Venäjä nousee imperiumin keskeisimmäksi tekijäksi. Euraasialaiseen imperiumiin liitetyistä positiivistista mielikuvista käsittelen tarkemmin monikansallisuuden ja kansojen kodin ideaa, joka nousee mielestäni huomattavaksi retoriseksi taustaksi kaikessa materiaalissa. Tähän liittyy vahvasti myös saman teeman sivujuonne, eli imperiumin ”vapauttava” rooli. Tulkitsen, että liikkeen imperiumi -diskurssilla on instrumentaalinen luonne: se legitimoi aktivistien vaatimuksia varsinkin entisen Neuvostoliiton alueen suhteen. ”Euraasialaisen kansan” ajatus toimii mahdollisena Euraasiaa yhteisenä tekijänä ”Neuvostokansan” tilalla. Sen taustalla materiaalistani päätellen siintävät kuitenkin enemmänkin Venäjä ja venäläis -spesifit vaateet kuin koko Euraasia. Pohdin myös kansakunnan (nation) hyljeksimisen syitä ja käsitteen sopivuutta Venäjälle, kuten myös venäläisyyden käsitteiden kerrostuneisuutta. Kokonaisuudessaan imperiumi tuli esiin abstraktina, utopistisena ja ”totaalisena” kokonaisuutena.

On the charging state of atmospheric aerosols and ion-induced nucleation

Floating in the air that surrounds us is a number of small particles, invisible to the human eye. The mixture of air and particles, liquid or solid, is called an aerosol. Aerosols have significant effects on air quality, visibility and health, and on the Earth's climate. Their effect on the Earth's climate is the least understood of climatically relevant effects. They can scatter the incoming radiation from the Sun, or they can act as seeds onto which cloud droplets are formed. Aerosol particles are created directly, by human activity or natural reasons such as breaking ocean waves or sandstorms. They can also be created indirectly as vapors or very small particles are emitted into the atmosphere and they combine to form small particles that later grow to reach climatically or health relevant sizes. The mechanisms through which those particles are formed is still under scientific discussion, even though this knowledge is crucial to make air quality or climate predictions, or to understand how aerosols will influence and will be influenced by the climate's feedback loops. One of the proposed mechanisms responsible for new particle formation is ion-induced nucleation. This mechanism is based on the idea that newly formed particles were ultimately formed around an electric charge. The amount of available charges in the atmosphere varies depending on radon concentrations in the soil and in the air, as well as incoming ionizing radiation from outer space. In this thesis, ion-induced nucleation is investigated through long-term measurements in two different environments: in the background site of Hyytiälä and in the urban site that is Helsinki. The main conclusion of this thesis is that ion-induced nucleation generally plays a minor role in new particle formation. The fraction of particles formed varies from day to day and from place to place. The relative importance of ion-induced nucleation, i.e. the fraction of particles formed through ion-induced nucleation, is bigger in cleaner areas where the absolute number of particles formed is smaller. Moreover, ion-induced nucleation contributes to a bigger fraction of particles on warmer days, when the sulfuric acid and water vapor saturation ratios are lower. This analysis will help to understand the feedbacks associated with climate change.