Time Dimension in Consumers’ Image Construction Processes: Introducing Image Heritage and Image-in-use

This paper focuses on the time dimension in consumers’ image construction processes. Two new concepts are introduced to cover past consumer experiences about the company – image heritage, and the present image construction process - image-in-use. Image heritage and image-in-use captures the dynamic, relational, social, and contextual features of corporate image construction processes. Qualitative data from a retailing context were collected and analysed following a grounded theory approach. The study demonstrates that consumers’ corporate images have long roots in past experiences. Understanding consumers’ image heritage provides opportunities for understanding how consumers might interpret management initiatives and branding activities in the present.

International Portfolio Investments and The Informational Value of Trade

A large volume of literature suggests that information asymmetry resulting from the spatial separation between investors and investments have a significant impact on the composition of investors’ domestic and international portfolios. I show that institutional factors affecting trading in tangible goods help explain a substantial portion of investors’ spatial bias. More importantly, I demonstrate that an information flow medium with breadth and richness directly linked to the bilateral commitment of resources between countries, that I measure by their trading intensity in tangible goods, is consistent with the prevailing country allocation in investors’ international portfolios.

The Impact of FDI on International Portfolio Investments

Some empirical research has argued that part of the reason for the observed "home bias" is that investors are able to indirectly achieve internationally diversified portfolios via domestically listed multinational firms. Another branch of this research attributes the "home bias" and country allocations to more deeply rooted informational causes. Using a four-year annual panel of Finnish international portfolios and Foreign Direct Investments in twenty-five countries, I provide evidence consistent with an information asymmetry explanation

On the Narrative Construction of Multinational Corporations: An Antenarrative Analysis of Legitimation and Resistance in a Cross-Border Merger

Although extant research has highlighted the role of discourse in the cultural construction of organizations, there is a need to elucidate the use of narratives as central discursive resources in unfolding organizational change. Hence, the objective of this article is to develop a new kind of antenarrative approach for the cultural analysis of organizational change. We use merging multinational corporations (MNCs) as a case in point. Our empirical analysis focuses on a revelatory case: the financial services group Nordea, which was built by combining Swedish, Finnish, Danish, and Norwegian corporations. We distinguish three types of antenarrative that provided alternatives for making sense of the merger: globalist, nationalist, and regionalist (Nordic) antenarratives. We focus on how these antenarratives were mobilized in intentional organizational storytelling to legitimate or resist change: globalist storytelling as a means to legitimate the merger and to create MNC identity, nationalist storytelling to relegitimate national identities and interests, Nordic storytelling to create regional identity, and the critical use of the globalist storytelling to challenge the Nordic identity. We conclude that organizational storytelling is characterized by polyphonic, stylistic, chronotopic, and architectonic dialogisms and by a dynamic between centering and decentering forces. This paper contributes to discourse-cultural studies of organizations by explaining how narrative constructions of identities and interests are used to legitimate or resist change. Furthermore, this analysis elucidates the dialogical dynamics of organizational storytelling and thereby opens up new avenues for the cultural analysis of organizations.

On the Discursive Construction of Corruption: A Critical Analysis of Media Texts

While extant studies have greatly advanced our understanding of corruption, we still know little of the processes through which specific practices or events come to be labeled as corruption. In a time when public attention devoted to corruption and other forms of corporate misbehavior has exploded, this thesis raises – and seeks to answer – crucial questions related to how the phenomenon is socially and discursively constructed. What kinds of struggles are manifested in public disputes about corruption? How do constructions of corruption relate with broader conceptions of (il)legitimacy in and around organizations? What are the discursive dynamics involved in the emergence and evolution of corruption scandals? The thesis consists of four essays that each employ different research designs and tackle these questions in slightly different theoretical and methodological ways. The empirical focus is on the media coverage of a number of significant and widely discussed scandals in Norway in the period 2003-2008. By illuminating crucial processes through which conceptions of corruption were constructed, reproduced, and transformed in these scandals, the thesis seeks to paint a more nuanced picture of corruption than what is currently offered in the literature. In particular, the thesis challenges traditional conceptions of corruption as a dysfunctional feature of organizations in and of itself by emphasizing the ambiguous, temporal, context-specific, and at times even contradictory features of corruption in public discussions.

Making Music, Making Muslims : A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi