Bear Shields of Plains Indians : Motifs and Meanings

The study is the outcome of two research projects on the North American Indian traditions: the role of the shields within the Plains Indians traditional culture and religion, and the bear ceremonialism of the Native North America, especially the significance of the bear among the Plains Indians. This article-based dissertation includes seven separately published scholar papers, forming Chapters 6 12. The introduction formulates the objectives and frame of reference of the study and the conclusions pulls together its results. The study reconsiders the role of the Plains Indian shields with bear motifs. Such shields are found in rock art, in the Plains Indian s paintings and drawings, and in various collections, the main source material being the shields in European and North American museums. The aim is not only to study shields with bear power motifs and the meanings of the bear, but also to discuss appropriate methods for studying these subjects. There are three major aims of the study: to consider methodical questions in studying Plains Indian shields, to examine the complexity of the Plains Indian shields with the bear power motifs, and to offer new interpretations for the basic meanings of the bear among the Plains Indians and the interrelationship between individualism and collectivism in the Plains Indians visionary art that show bear power motifs on the shields. The study constructs a view on the bear shields taking account of all sources of information available and analysing the shields both as physical artefacts and religious objects from different perspectives, studying them as a part of the ensemble of Plains culture and religious traditions. The bear motifs represented the superhuman power that medicine men and warriors could exploit through visions. For the Plains Indians, the bear was a wise animal from which medicine men could get power for healing but also a dangerous animal from which warriors could get power for warfare. The shields with bear motifs represented the bear powers of the owners of the shields. The bear shield was made to represent the vision, and the principal interpretation of the symbolism was based on the individual experience of spiritual world and its powers. The study argues that the bear shield as personal medicine object is based on wider tribal traditions, and the basic meaning is derived from the collective tradition. This means that the bear seen in vision represented particular affairs and it was represented on the shield surface using conventional ways of traditional artistry. In consequence of this, the bear shields reflect not only the individual experiences of bear power but whole field of tribal traditions that legitimated the experiences and offered acceptable interpretations and conventional modes for the bear symbols.

Itsensä löytäjät, Järkeilijät ja Turvaverkon rakentajat : Kolme tarinatyyppiä rahapeliongelman syistä ja selättämisestä

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tarinoita rahapeliongelmasta selviytyneet kokemuksestaan kertovat ja minkälaiset kulttuuriset tarinamallit näiden kertomusten takana vaikuttavat. Rahapelaamisen aiheuttamista ongelmista ja ongelmapelaamisesta puhutaan suomalaisessa mediassa ja kahvipöydissä edelleen vähän verraten alkoholiongelmaan. Ongelmapelaajat kokevat itse usein, että heidän ongelmaansa ei tunnisteta tai oteta todesta. Tällä tutkimuksella on haluttu tehdä ongelmapelaajien tarinaa tunnetummaksi ja laajentaa ongelmapelaajista kerrottavien tarinoiden kulttuurista tarinavarantoa. Ongelmapelaamiseen haluttiin tässä tutkimuksessa tuoda uudenlaista kulttuurintutkimuksen näkökulmaa. Sairausdiskurssin sijaan pelaamista tarkasteltiin uskonnonkaltaisena merkitysjärjestelmänä, johon ihminen voi orientoitua tai kääntyä ja josta hän voi orientoitua pois. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa käytettiin etnografisia menetelmiä: havainnointia ja haastattelua. Tutkimusta varten havainnoitiin viittä pelaajien vertaistukiryhmää. Lisäksi havainnoitiin kuutta virtuaalista vertaistukiryhmää. Haastatteluaineisto koostui kahdesta osasta: toinen puoli haastatteluaineistoa oli kasvokkain toteutetut teemahaastattelut, toinen puoli virtuaalisessa ympäristössä tehdyt teemahaastattelut. Haastateltavia oli yhteensä 16, joista 11 oli kasvokkaisia ja 5 virtuaalisia. Haastattelut analysoitiin narratiivisesti, juonentaen ja yhdistellen haastateltavien kertomuksista kolme tarinatyyppiä. Tyypittelyssä käytettiin erottelevina tekijöinä peliongelmalle kertomuksissa annettuja syitä ja peliongelmaan löydettyä ratkaisua. Pelaajien kertomuksia tarkasteltiin myös arvojen ja moraalisen arvioinnin kannalta. Aineistosta löydetyt tarinatyypit olivat Itsensä löytäjät, Järkeilijät ja Turvaverkon rakentajat. Itsensä löytämisen tarina oli keski-ikäisten naisten kertoma. Tarinan kulttuurisena tarinamallina oli nimensä mukaisesti itsensä uudelleen löytäminen, jota voi verrata valaistumisen tai jälleensyntymisen kokemukseen. Tällaisen elämänmuutoksen ja uudelleenorientoitumisen voi rinnastaa voimakkuudeltaan uskonnolliseen kääntymykseen. Nuorten miesten kertoman Järjen ääni -tarinan eetoksena oli ihmisen kyky hallita luontoaan järjen avulla. Tarina näytti myös toistavan useimmissa kulttuureissa miehille varattua sankarimyyttiä. Turvaverkkotarinan kulttuurinen tarinamalli pohjasi kristinuskon ydinajatukseen lähimmäisen rakkaudesta ja anteeksiannosta. Tarinassa arvotettiin pahaksi yksinäisyys ja yksin pärjäämisen eetos, ja hyväksi anteeksianto ja rohkeus myöntää oman tuen tarve. Itsensä löytämisen tarina ja Järjen ääni -tarina olivat selkeästi sukupuolittuneita ja ikäjakautuneita. Turvaverkkotarinassa oli tarinatyypeistä eniten sisäistä vaihtelua sekä sukupuolessa että iässä. Kulttuurin tarjoamat perinteiset sukupuoliroolit toistuivat aineiston kertomuksissa: nuoret miehet toistivat kerronnassaan sankarimyyttiä siinä missä keski-ikäiset naiset kertoivat paenneensa ikuista huolehtijan ja vastuunkantajan roolia pelaamiseen. Myös tunteista puhuminen ja itsensä tutkiskelu näyttää tarinamallien vahvan sukupuolittumisen perustella olevan edelleen kulttuurisesti hyväksyttävämpää naisille kuin miehille. Haastatteluaineistossa näkyi myös pilkahduksia pelaamisen uskonnollisesta ulottuvuudesta ja pelimaailman luomasta toisesta todellisuudesta, jonne pelaajat pakenevat ja josta he hakevat ontologista turvaa yksinäisyyteensä ja ahdistukseensa.