Top quark mass measurement in the lepton plus jets channel using a modified matrix element method

We report a measurement of the top quark mass, m_t, obtained from ppbar collisions at sqrt(s) = 1.96 TeV at the Fermilab Tevatron using the CDF II detector. We analyze a sample corresponding to an integrated luminosity of 1.9 fb^-1. We select events with an electron or muon, large missing transverse energy, and exactly four high-energy jets in the central region of the detector, at least one of which is tagged as coming from a b quark. We calculate a signal likelihood using a matrix element integration method, with effective propagators to take into account assumptions on event kinematics. Our event likelihood is a function of m_t and a parameter JES that determines /in situ/ the calibration of the jet energies. We use a neural network discriminant to distinguish signal from background events. We also apply a cut on the peak value of each event likelihood curve to reduce the contribution of background and badly reconstructed events. Using the 318 events that pass all selection criteria, we find m_t = 172.7 +/- 1.8 (stat. + JES) +/- 1.2 (syst.) GeV/c^2.

Top quark mass measurement in the tt̅ all hadronic channel using a matrix element technique in pp̅ collisions at √s=1.96 TeV

We present a measurement of the top quark mass in the all-hadronic channel (\tt $\to$ \bb$q_{1}\bar{q_{2}}q_{3}\bar{q_{4}}$) using 943 pb$^{-1}$ of \ppbar collisions at $\sqrt {s} = 1.96$ TeV collected at the CDF II detector at Fermilab (CDF). We apply the standard model production and decay matrix-element (ME) to $\ttbar$ candidate events. We calculate per-event probability densities according to the ME calculation and construct template models of signal and background. The scale of the jet energy is calibrated using additional templates formed with the invariant mass of pairs of jets. These templates form an overall likelihood function that depends on the top quark mass and on the jet energy scale (JES). We estimate both by maximizing this function. Given 72 observed events, we measure a top quark mass of 171.1 $\pm$ 3.7 (stat.+JES) $\pm$ 2.1 (syst.) GeV/$c^{2}$. The combined uncertainty on the top quark mass is 4.3 GeV/$c^{2}$.

T-type calcium channel:from physiological function to therapeutical targeting – Exploring neuronal development

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia T-tyypin kalsiumkanavan toimintaa ja sen mahdollista roolia neuronaalisten kantasolujen migraatiossa. T-tyypin kalsiumkanavan tehtävän kehittyneissä aivoissa tiedetään olevan elektroenkefalografisten oskillaatioiden tuottaminen. Nämä taas ovat eräiden fysiologisten ja patofysiologisten tapahtumien säätelyssä avainasemassa. Tällaisia tapahtumia ovat uni, muisti, oppiminen ja epileptiset poissaolokohtaukset. Näiden lisäksi T-tyypin kalsiumkanavalla on myös periferaalisia vaikutuksia, mutta tämä tutkielma keskittyy sen neuronaalisiin toimintoihin. Tämän matalan jännitteen säätelemän kanavan toiminta neurogeneesin aikana on vähemmän tutkittua ja tunnettua kuin sen vaikutukset kehittyneissä aivoissa. T-tyypin kalsiumkanavan tiedetään edistävän kantasolujen proliferaatiota ja erilaistumista neurogeneesiksen aikana, mutta vaikutukset niiden migraatioon ovat vähemmän tunnetut. Tämä tutkimus näyttää T-tyypin kalsiumkanavan todennäköisesti osallistuvan neuronaaliseen migraatioon hiiren alkion subventrikkeli alueelta eristetyillä kanta- tai progeniittorisoluilla tehdyissä kokeissa. Selektiiviset T-tyypin kalsiumkanavan antagonistit, etosuksimidi, nikkeli ja skorpionitoksiini, kurtoxin hidastivat migraatiota erilaistuvissa progeniittorisoluissa. Tämä tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja kokeellisesta osasta. Tämän tutkimuksen toinen tarkoitus oli esitellä vaihtoehtoinen lähestymistapa invasiiviselle kantasoluterapialle, joka vaatii kantasolujen viljelyä ja siirtämistä ihmiseen. Tämä toinen tapa on endogeenisten kantasolujen eiinvasiivinen stimulointi, jolla ne saadaan migratoitumaan kohdekudokseen, erilaistumaan siellä ja tehtävänsä suoritettuaan lopettamaan jakaantumisen. Non-invasiivinen kantasoluterapia on vasta tiensä alussa, ja tarvitsee farmakologista osaamista kehittyäkseen. Joitain onnistuneita ei-invasiivisia hoitoja on jo tehty selkärangan vaurioiden korjaamisessa. Vastaavanlaisia menetelmiä voitaisiin käyttää myös keskushermoston vaurioiden ja neurodegeneratiivisten sairauksien hoidossa. Näiden menetelmien kehittäminen vaatii endogeenisten kantasoluja inhiboivien ja indusoivien mekanismien tuntemista. Yksi tärkeä kantasolujen erilaistumista stimuloiva tekijä on kalsiumioni. Jänniteherkät kalsiumkanavat osallistuvat kaikkiin neurogeneesiksen eri vaiheisiin. T-tyypin kalsiumkanava, joka ekspressoituu suuressa määrin keskushermoston kehityksen alkuvaiheessa ja vähenee neuronaalisen kehityksen edetessä, saattaa olla oleellisessa asemassa progeniittorisolujen ohjaamisessa.