Interculturality in Theory and Practice in the Master's Programme of Intercultural Bilingual Education in Bolivia

Tämän tutkielman aiheena on kulttuurienvälisyys kulttuurienvälisessä kaksikielisessä opetuksessa (Educación Intercultural Bilingüe, EIB) Boliviassa ja erityisesti kulttuurienvälisen kaksikielisen koulutuksen maisteriohjelmassa (Maestría en Educación Intercultural Bilingüe), jota koordinoi PROEIB Andes -järjestö yhteistyössä Cochabamban Universidad Mayor de San Simónin kanssa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kulttuurienvälisyys määritellään ja mitä se käytännössä merkitsee opetuksen eri osa-alueilla: sisällöissä, opetusmetodeissa ja -materiaaleissa sekä arvioinnissa. Koska kulttuurienvälisen kaksikielisen opetuksen toteutus ja tutkiminen eri Latinalaisen Amerikan maissa on tähän asti painottunut lähes yksinomaan perusopetukseen, pyrin työssäni keskittymään kulttuurienvälisyyden ilmentymiin nimenomaan bolivialaisessa korkeakoulukontekstissa. Tutkielman aineistona on käytetty kahdeksaa EIB -asiantuntijoiden teemahaastattelua, jotka FM Eila Isotalus on tehnyt Boliviassa vuonna 2004. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaista eli abduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkielman teoriatausta koostuu yhtäältä kulttuurienvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvien käsitteiden määrittelystä, ja toisaalta kulttuurienväliseen opetukseen liittyvien mallien esittelystä. Aineiston analyysissä avuksi on ollut etenkin James A. Banksin teoria monikulttuurisen opetuksen viidestä ulottuvuudesta, joiden kautta on voitu pohtia kulttuurienvälisyyden toteutumista opetuksen eri osa-alueilla ja nostaa esille bolivialaisen kulttuurienvälisen opetuksen erityispiirteitä. Aineiston analyysissä ilmenee, että kulttuurienvälisyyden käsitteen määrittely on vahvasti kontekstisidonnainen ja jatkuva prosessi, johon vaikuttavat eri toimijoiden näkemykset ja vaatimukset. EIB -asiantuntijoiden esittämät määrittelyt voidaan jakaa makro- ja mikrososiaaliseen kategoriaan sen mukaan, nähdäänkö kulttuurienvälisyys ensisijaisesti yhteiskunnallisena vai yksilötason käsitteenä. Aineistossa korostuu ajatus latinalaisamerikkalaisesta kulttuurienvälisyydestä poliittisena käsitteenä, jonka keskiössä on vaatimus yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutoksesta. Yksi suurimmista haasteista kulttuurienvälisyyden toteuttamisessa bolivialaisessa korkeakouluopetuksessa ovat akateemiseen kulttuuriin liittyvät perinteet, jotka vaikeuttavat uusien toimintatapojen omaksumista. Kulttuurienvälisyys opetuksessa on toistaiseksi tarkoittanut etupäässä sisältöjen monipuolistamista lisäämällä opetusohjelmiin elementtejä paikallisista kulttuureista. Tärkeänä askeleena EIB:n kehityksessä voidaan pitää painopisteen siirtymistä sisältökysymyksistä kulttuurienvälisten opetusmetodien luomiseen. Näiden opetusmenetelmien tulisi pohjautua ymmärrykseen oppimisesta kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä prosessina ja siten kuroa umpeen kuilua koulun ja yhteisöjen arkielämän välillä. Opetusmenetelmien ja -materiaalien suhteen keskeinen kulttuurienvälisyyteen liittyvä kysymys on intiaanikansojen suullisen kulttuurin ja tiedon jakamisen perinteiden hyödyntäminen opetuksessa. Maisteriohjelman opiskelijoiden arvioinnissa pyritään huomioimaan yksilön kokonaisvaltainen kehitys pelkkien opintosuoritusten sijasta, mutta arvosanoihin pohjautuvasta arvostelukäytännöstä ei ole toistaiseksi voitu luopua yliopiston vaatimusten vuoksi. Kaiken kaikkiaan kulttuurienvälisyyden toteuttaminen EIB:ssä ja maisteriohjelmassa on pitkän tähtäimen prosessi, joka vaatii perinteisten opetuskäytäntöjen kyseenalaistamista ja korkeakouluopetuksessa myös akateemisen kulttuurin haastamista. On oleellisen tärkeää, että prosessiin osallistuvat asiantuntijoiden ohella myös esimerkiksi opiskelijat, intiaaniyhteisöt ja -järjestöaktiivit.

Angel Investing in Finland: An Analysis Based on Agency Theory and the Incomplete Contracting Theory

Wealthy individuals - business angels who invest a share of their net worth in entrepreneurial ventures - form an essential part of an informal venture capital market that can secure funding for entrepreneurial ventures. In Finland, business angels represent an untapped pool of capital that can contribute to fostering entrepreneurial development. In addition, business angels can bridge knowledge gaps in new business ventures by means of making their human capital available. This study has two objectives. The first is to gain an understanding of the characteristics and investment behaviour of Finnish business angels. The strongest focus here is on the due diligence procedures and their involvement post investment. The second objective is to assess whether agency theory and the incomplete contacting theory are useful theoretical lenses in the arena of business angels. To achieve the second objective, this study investigates i) how risk is mitigated in the investment process, ii) how uncertainty influences the comprehensiveness of due diligence as well as iii) how control is allocated post investment. Research hypotheses are derived from assumptions underlying agency theory and the incomplete contacting theory. The data for this study comprise interviews with 53 business angels. In terms of sample size this is the largest on Finnish business angels. The research hypotheses in this study are tested using regression analysis. This study suggests that the Finnish informal venture capital market appears to be comprised of a limited number of business angels whose style of investing much resembles their formal counterparts’. Much focus is placed on managing risks prior to making the investment by strong selectiveness and by a relatively comprehensive due diligence. The involvement is rarely on a day-to-day basis and many business angels seem to see board membership as a more suitable alternative than involvement in the operations of an entrepreneurial venture. The uncertainty involved does not seem to drive an increase in due diligence. On the contrary, it would appear that due diligence is more rigorous in safer later stage investments and when the business angels have considerable previous experience as investors. Finnish business angels’ involvement post investment is best explained by their degree of ownership in the entrepreneurial venture. It seems that when investors feel they are sufficiently rewarded, in terms of an adequate equity stake, they are willing to involve themselves actively in their investments. The lack of support for a relationship between increased uncertainty and the comprehensiveness of due diligence may partly be explained by an increasing trend towards portfolio diversification. This is triggered by a taxation system that favours investments through investment companies rather than direct investments. Many business angels appear to have substituted a specialization strategy that builds on reducing uncertainty for a diversification strategy that builds on reducing firm specific (idiosyncratic) risk by holding shares in ventures whose returns are not expected to exhibit a strong positive correlation.