21 resultados para Pedestrian Behavior.
Resumo:
The aim of this study was to investigate powder and tablet behavior at the level of mechanical interactions between single particles. Various aspects of powder packing, mixing, compression, and bond formation were examined with the aid of computer simulations. The packing and mixing simulations were based on spring forces interacting between particles. Packing and breakage simulations included systems in which permanent bonds were formed and broken between particles, based on their interaction strengths. During the process, a new simulation environment based on Newtonian mechanics and elementary interactions between the particles was created, and a new method for evaluating mixing was developed. Powder behavior is a complicated process, and many of its aspects are still unclear. Powders as a whole exhibit some aspects of solids and others of liquids. Therefore, their physics is far from clear. However, using relatively simple models based on particle-particle interaction, many powder properties could be replicated during this work. Simulated packing densities were similar to values reported in the literature. The method developed for describing powder mixing correlated well with previous methods. The new method can be applied to determine mixing in completely homogeneous materials, without dividing them into different components. As such, it can describe the efficiency of the mixing method, regardless of the powder's initial setup. The mixing efficiency at different vibrations was examined, and we found that certain combinations of amplitude, direction, and frequencies resulted in better mixing while using less energy. Simulations using exponential force potentials between particles were able to explain the elementary compression behavior of tablets, and create force distributions that were similar to the pressure distributions reported in the literature. Tablet-breaking simulations resulted in breaking strengths that were similar to measured tablet breaking strengths. In general, many aspects of powder behavior can be explained with mechanical interactions at the particle level, and single particle properties can be reliably linked to powder behavior with accurate simulations.
Resumo:
International strategic alliances (ISAs) have become increasingly important for the stability, growth, and long-term viability of modern business organizations. Alliance partnerships as inter-firm cooperative ventures represent an influential mechanism for asserting corporate strategic control among autonomous multinational enterprises. These different cooperative arrangements are made of equity investments or contractually-based partnerships. Different alliance forms represent different approaches that partner firms adopt to control their mutual dependence on the alliance and on other partners. Earlier research shows that the partner characteristics could provide an explanation for alliance strategic behavior and see alliances as alternative forms to markets or hierarchies for addressing specific strategic needs linked to partners’ characteristics and their subsequent strategic motives. These characteristics of the partners’ and subsequent strategic motives are analyzed as knowledge sharing factors and how these influence inter-firm control in alliances within the context of the focal-firm STMicroelectronics and its alliance partners Nokia, Ericsson and IBM. This study underline that as contracts are incomplete, they are therefore required to maintain mutual dependence based control mechanisms in addition to a contract. For example, mutual dependence based control mechanisms could be joint financial investments and the building of an ownership structure between the parties (e.g., JVs). However, the present study clarifies that subsequent inter-firm control is also exercised through inter-firm knowledge sharing. The present study contributes by presenting a dynamic interplay between competitive and cooperative rent seeking behavior. Such coopetition behavior describes the firm's strategic orientation to achieve a dynamic balance between competitive and cooperative strategies. This balance is seen in knowledge sharing based cooperation and competition behavior. Thus this study clarifies coopetition strategies by introducing the role of inter-firm cooperation and the competitive nature of knowledge sharing. Simultaneous cooperative and competitive behavior is also seen as synergetic rent-seeking behavior. Therefore, this study extends the perspective of previous studies on competitive and cooperative seeking behavior.
Resumo:
Kävelykadut ovat tunnustettu tapa elävöittää keskusta-alueiden kauppaa. Aluksi moni kauppias epäilee kävelykadun tuomia muutoksia, mutta kokemus osoittaa, että kävelykadut ovat olleet menestyksekkäitä ja nostavat siellä olevien yritysten myyntiä. Jotkut yritykset eivät kuitenkin hyödy kävelykaduista, kun taas toiset hyötyvät paljon kun katu muuttuu kävelykaduksi. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii kävelykatujen kaupallista rakennetta, jotta saataisiin selville minkätyyppiset yritykset löytyvät kävelykadulta. Tuloksia verrataan sen kaupallisen keskusvyöhykkeen kaupalliseen rakenteeseen missä kävelykatu sijaitsee. Näin saadaan selville erot kaupallisessa rakenteessa. Pro gradu tutkii myös miten tavallisia ketjuyritykset ovat kävelykaduilla ja kaupallisissa keskusvyöhykkeissä. Tutkimusaineisto koottiin kaupallisen inventoinnin avulla, joka suoritettiin kolmessa suomalaisessa kaupungissa: Tammisaaressa, Keravalla ja Porissa. Saatu aineisto luokiteltiin ja tulokset piirrettiin kartalle. Perustilastollisia menetelmiä käytettiin tulosten analysoimisessa. Tulokset eriteltiin kävelykadun, kauppakeskusten ja muiden paikkojen osalta ja luokiteltiin yleisluokkiin vähittäiskauppa, ravintola ja muu palvelu. Tulokset näyttävät, että on olemassa selkeitä eroja kun vertaa kävelykatuja ja kaupallisia keskusvyöhykkeitä. Kävelykaduilla on paljon enemmän vähittäiskauppoja, etenkin muotikauppoja, kuin muilla kaduilla. Kauppakeskuksilla on samantapainen kaupallinen rakenne kuin kävelykaduilla kun taas muilla kaduilla esiintyy vähemmän vähittäiskauppoja ja enemmän palveluyrityksiä. Ravintolat ovat melkein yhtä tavallisia koko kaupallisessa keskusvyöhykkeessä. Ketjuyritysten osalta tulokset ovat epäselviä. On olemassa osviittaa siitä, että ne ovat tavallisempia kävelykaduilla, etenkin suurissa kaupungeissa. Saatua tulosta ei ole kuitenkin tarpeeksi, jotta varmaa tietoa olisi saatu. Viimeisten 10–15 vuoden ajan Suomen kävelykadut ovat muuttuneet enemmän ravintolavaltaisiksi muiden palveluiden kustannuksella. Vähittäiskauppojen määrä on pysynyt vakaana. Suomalaiset kävelykadut eroavat kaupalliselta rakenteeltaan pohjoismaisista kävelykaduista, joilla on enemmän vähittäiskauppoja ja vähemmän palveluyrityksiä. Tapauskohtaisissa tuloksissa esiintyy paljon eroavaisuuksia. Paikalliset tekijät ovat usein voimakkaampia kuin yleiset teoriat kauppojen sijainnista kävelykaduilla. Yleisesti ottaen tulokset tukevat teoreettista viitekehystä. Tulokset antavat tarkempaa tietoa kävelykatujen ja kaupallisten keskusvyöhykkeiden kaupallisesta rakenteesta ja siitä, mitkä tekijät tähän vaikuttaa.