Towards Service Logic: The Unique Contribution of Value Co-Creation

The underpinning logic of value co-creation in service logic is analysed. It is observed that three of the ten foundational premises of the so-called service-dominant logic are problematic and do not support an understanding of value-co-creation and creation that is meaningful for theoretical development and decision making in business and marketing practice. Without a thorough understanding of the interaction concept, the locus and nature of value co-creation cannot be identified. Based on the analysis in the present article it is observed that a unique contribution of a service perspective on business (service logic) is not that customers always are co-creators of value, but that under certain circumstances the service provider gets opportunities to co-create value together with its customers. Finally, the three problematic premises are reformulated accordingly.

Towards Service Logic: The Unique Contribution of Value Co-Creation

The underpinning logic of value co-creation in service logic is analysed. It is observed that three of the ten foundational premises of the so-called service-dominant logic are problematic and do not support an understanding of value-co-creation and creation that is meaningful for theoretical development and decision making in business and marketing practice. Without a thorough understanding of the interaction concept, the locus and nature of value co-creation cannot be identified. Based on the analysis in the present article it is observed that a unique contribution of a service perspective on business (service logic) is not that customers always are co-creators of value, but that under certain circumstances the service provider gets opportunities to co-create value together with its customers. Finally, the three problematic premises are reformulated accordingly.

Metsänomistajille tarjottavat palvelut, palveluntarjoajat ja palvelukentän rakenne

Suomessa metsänomistajille on tarjolla neljäntyyppisiä eri palveluita metsänhoidossa, puukaupassa, omaisuudenhoidossa ja informaatiopalveluissa. Palveluita tarjoaa joukko hyvin erikokoisia organisaatioita, joista osa toimii markkinalähtöisesti toisten tarjotessa palveluitaan lakiperusteisesti. Metsäalan palvelumarkkinat ovat nyt murrosvaiheessa, ja muutoksia on tapahtumassa sekä tarjonta- että kysyntäkentässä. Metsänomistajille tarjottavien palveluiden markkinoita ei tarjoajanäkökulmasta ole aiemmin tutkittu kattavasti. Tutkimukset ovat usein keskittyneet suppeasti johonkin palvelulajiin, eikä kokonaiskuvausta palvelumarkkinoista omaisuudenhoitopalvelut mukaan lukien ole ollut tarjolla. Tarjoajakenttään on odotettavissa muutoksia, sillä metsäalan palvelumarkkinoiden rahoituspohjaa ollaan muuttamassa, jolloin markkinoiden kilpailu vapautuu nykytilanteeseen verrattuna. Muutokset koskevat etenkin lakisääteisten organisaatioiden toimintaa, mutta ne tulevat vaikuttamaan koko toimialaan. Kysyntäkentässä aiempi tutkimus on ollut kattavampaa. Etenkin metsänomistajarakenteen muutosta, joka johtuu pääasiassa metsätilojen siirtymisestä kaupungistuneelle sukupolvelle, on tutkittu runsaasti. Lisäksi palveluiden kysyntään vaikuttavia tekijöitä ja palvelun eri laatu-ulottuvuuksia on tutkittu. Voidaan kuitenkin epäillä, kyetäänkö markkinoilla tarjoamaan sellaisia palveluita, jotka todella kattavasti tyydyttävät metsänomistajien tarpeita ja pystyvät tarjoamaan sellaisia hyötyjä, joista ollaan valmiita maksamaan. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu nykyisiä metsäpalvelumarkkinoita, sillä kokonaiskuvan luominen nykytilanteesta tarjoaa pohjan tulevien muutoksien ennakoimiselle. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista sisällönanalyysiä, ja tarkastelun kohteena on ollut palveluntarjoajien metsänomistajille suuntaama markkinointimateriaali – pääasiassa tarjoajien internetissä oleva materiaali. Markkinointimateriaalien tukena on käytetty palveluorganisaatioiden edustajien ja alan asiantuntijoiden teemahaastatteluita. Palveluita ja organisaatioita on tarkasteltu niiden asiakkaan kokemien hyötyjen pohjalta, joita markkinoinnissa palveluihin ja palveluntarjoajiin on pyritty liittämään. Teoreettisesti taustalla on käytetty mallia kuluttajan valintakriteereistä hankintapäätöstä tehtäessä. Tulosten perusteella on löydettävissä kysynnän kannalta kriittisiä palveluita, joiden ympärille palvelukokonaisuuksia on rakennettu. Metsänomistamisen odotetaan olevan kannattavaa, joten eräs palveluntarjonnan haasteista syntyy alan tarpeesta rahoittaa itsensä mielekkäällä aikajänteellä. Tämä luo tarpeen tuloja synnyttävien palveluiden yhdistämiseen kokonaisuuksiksi kustannuksia aiheuttavien, mutta muita hyötyjä tuottavien palveluiden kanssa. Tarjoajien kannalta tärkeää on kyetä luomaan asiakkaita hyödyttäviä palvelukokonaisuuksia muuttuville markkinoille.

Making Sense of Value and Value Co-Creation in Service Logic

In order to further develop the logic of service, value creation, value co-creation and value have to be formally and rigorously defined, so that the nature, content and locus of value and the roles of service providers and customers in value creation can be unambiguously assessed. In the present article, following the underpinning logic of value-in-use, it is demonstrated that in order to achieve this, value creation is best defined as the customer’s creation of value-in-use. The analysis shows that the firm’s and customer’s processes and activities can be divided into a provider sphere, closed for the customer, and a customer sphere, closed for the firm. Value creation occurs in the customer sphere, whereas firms in the provider sphere facilitate value creation by producing resources and processes which represent potential value or expected value-in use for their customers. By getting access to the closed customer sphere, firms can create a joint value sphere and engage in customers’ value creation as co-creators of value with them. This approach establishes a theoretically sound foundation for understanding value creation in service logic, and enables meaningful managerial implications, for example as to what is required for co-creation of value, and also further theoretical elaborations.