21 resultados para Green body
Resumo:
Individuals with a particular variant of the gene phosphoglucose isomerase (Pgi ) have been shown to have superior dispersal capacity and fecundity in the Glanville fritillary butterfly (Melitaea cinxia), raising questions about the mechanisms that maintain polymorphism in this gene in the field. Here, we investigate how variation in the Pgi genotype affects female and male life history under controlled conditions. The most striking effect is the longer lifespan of genotypes with high dispersal capacity, especially in nonreproducing females. Butterflies use body reserves for somatic maintenance and reproduction, but
different resources (in thorax versus abdomen) are used under dissimilar conditions, with some interactions with the Pgi genotype. These results indicate life-history trade-offs that involve resource allocation and genotype!environment interactions, and these trade-offs are likely to contribute to the maintenance of Pgi polymorphism in the natural populations.
Resumo:
This paper explores the relationship between the physical strenuousness of work and the body mass index in Finland, using individual microdata over the period 1972-2002. The data contain self-reported information about the physical strenuousness of a respondent’s current occupation. Our estimates show that the changes in the physical strenuousness of work can explain around 8% at most of the definite increase in BMI observed over the period. The main reason for this appears to be that the quantitative magnitude of the effect of the physical strenuousness of work on BMI is rather moderate. Hence, according to the point estimates, BMI is only around 1.5% lower when one’s current occupation is physically very demanding and involves lifting and carrying heavy objects compared with sedentary job (reference group of the estimations), other things being equal. Accordingly, the changes in eating habits and the amount of physical activity during leisure time must be the most important contributors to the upward trend in BMI in industrialised countries, but not the changes in the labour market structure.
Resumo:
Tiivistelmä
Resumo:
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Bolivialaisten naisvankien (alkuperäisväestön) ja globaalin huumesodan ("War on Drugs") välistä yhteyttä. Keskustelu sijoitetaan laajemmin kokan viljelyn politiikkaan ja alkuperäisväestön kulttuuriin. Kokaa viljeleviä köyhiä maalaisia, joista huomattava osa on naisia, on vangittu Boliviassa kiihtyvää tahtia viime vuosikymmeninä. Moni naisista on kokan tuotannossa ja kaupassa mukana, sillä se on monesti ainoa keino taloudelliseen selviämiseen. Yleisesti ottaen naisvangit ja naisrikolliset ovat marginaalinen ilmiö. Kansainvälisesti tarkasteltuna naisvankien suhteellinen osuus koko vankilaväestöstä on noin 5,2 % (keskiarvo). Boliviassa osuus on vaihdellut 6,1 %:n ja 17,1 %:n välillä vuosina 2000-2008. Naisvankien määrä yleisesti ottaen on ollut rajussa kasvussa, suurin syy naisten vangitsemiseen on huumausaineisiin liittyvät rikokset. Näyttää myös siltä että vähemmistöt ja etnisen taustan omaavat henkilöt ovat yliedustettuina vankilaväestössä. Bolivia seuraa tätä kansainvälistä trendiä. Tämä tutkielma on rajattu kysymyksiin Bolivian intiaaniperäisten naisten osuudesta maan huumerikollisuudessa, sekä heidän suhteellisen korkeaa vangitsemisastetta selittäviin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Kysymykset sukupuolesta, etnisyydestä ja kokan viljelyn politiikasta ovat keskiössä. Yleisiä kriminologisia teorioita peilataan kriittisesti suhteessa aineistoon ja Bolivian kontekstiin. Huumesodan ja Bolivian ankaran huumelainsäädännön seurauksista keskustellaan kriittisesti, sekä pohditaan köyhän alkuperäisväestön massavangitsemisen tarpeellisuutta. Tutkimuskysymykseni ovat: mitkä tekijät selittävät kohtuullisen korkean intiaaniperäisten naisvankien määrän Boliviassa, ja mikä on heidän asemansa globaalissa huumesodassa? Tutkielmassa on analysoitu kvantitatiivista ja kvalitatiivista aineistoa. Päälähteenä on ollut Bolivian tilastokeskuksen tuottamat rikostilastot. Tutkielman tärkeimpänä löydöksenä voidaan pitää havaintoa, että vastoin tiettyjä olettamuksia, intiaaniperäiset naiset ovat hyvinkin aktiivisia perinteisesti miehisiksi käsitetyillä aloilla kuten rikollisuudessa ja politiikassa. Tutkielmassa osoitetaan myös, että pidätysten määrät ovat moninkertaistuneet muutamassa vuosikymmenessä. Koska kokan viljelyssä on kyse pääasiallisesti taloudellisesta toimeentulosta, tämä tutkielma kysyy, onko hengissä pysyminen rikos?
Resumo:
Former President of Finland Urho Kekkonen was not only a powerful politician but also a well-known sportsman and keep-fit enthusiast. The president’s sports hobbies were covered and celebrated in the media and thus became an integral part of his public persona. This paper looks at Kekkonen’s athletic and able-bodied image and its significance for his power from the perspective of gender. In his exercise activities, Kekkonen was able to display his bodily prowess and demonstrate his version of masculinity, which emphasized both physical and mental strength. The union of mind and muscle in turn buttressed his political ascendancy. Kekkonen’s athletic body served as a cornerstone of his dominance over his country and, simultaneously, as a shield protecting Finland from both internal and external threats. Furthermore, Kekkonen’s sports performances were essential elements in the myth that was created around the president during his term and which was carefully conserved after his fall from power. Drawing upon scholarship on men and masculinities, this paper reassesses the still-effective mythical image of Kekkonen as an invincible superman. The article reveals the performative nature of his athletic activities and shows that in part, his pre-eminence in them was nothing more than theatre enacted by him and his entourage. Thus, Kekkonen’s superior and super-masculine image was actually surprisingly vulnerable and dependent on the success of the performance. The president’s ageing, in particular, demonstrates the fragility of his displays of prowess, strength and masculinity, and shows how fragile the entanglement of body and power can be.