Otoksen edustavuuden mittaus R-indikaattorin avulla Suomen uhritutkimuspilotissa

Tutkielmassa sovelletaan aineiston edustavuutta mittaavaa laatuindikaattoria Suomen uhritutkimuspilottiin tilanteessa, jossa ilmenee vastauskatoa. Vastauskato on kasvava ongelma tilastotutkimuksissa: jos tutkimukseen osallistuneet eivät edusta otosjoukkoa tutkittavan asian suhteen, voi vastauskadosta aiheutuva harha olla estimoiduissa tunnusluvuissa hyvinkin suuri. Tutkimuksissa näkee usein julkaistavan vastausasteen ikään kuin se kertoisi aukottomasti tutkimuksen laadusta. Pelkkä korkea vastausaste ei kuitenkaan välttämättä takaa estimaattien harhattomuutta, sillä se ei kerro mitään vastanneiden ja vastaamattomien eroista tutkittavan asian suhteen. Tarvitaan siis muita mittareita, joilla vastanneiden laatua voitaisiin paremmin arvioida, ja R-indikaattori tarjoaa yhden vaihtoehdon. R-indikaattori mittaa otosalkioiden vastausalttiuksien välistä vaihtelua. R-indikaattorin estimoiminen edellyttää siis vastausalttiuksien estimointia, mikä puolestaan edellyttää apumuuttujien olemassaoloa kaikille otosalkioille. Vastausalttiuksien estimoimiseen käytettiin linkkifunktiona sekä logistista mallia että ja Särndalin ja Lundströmin (2008) vastausvaikutusten mallia. Vastauskäyttäytymiseen vaikuttavan apumuuttujajoukon valinta tehtiin alan kirjallisuuteen perustuen (Groves & Couper 1998). Koska R-indikaattorin estimaattori on satunnaismuuttuja, täytyi sille estimoida varianssi ja mahdollinen harha (Shlomo ym. 2009). Estimoinnissa käytettiin Bootstrap-pseudotoistomenetelmää, jossa alkuperäisestä aineistosta poimitaan niin kutsuttuja pseudo-otoksia, joiden avulla R-indikaattorin estimaattorille voidaan laskea keskivirhe. Suomen uhritutkimuspilotti koostui kolmesta eri tiedonkeruumenetelmällä poimitusta otoksesta: CAPI-, CATI- CAVVIotoksesta. Vastausasteet vaihtelivat aineistoissa paljon, mutta R-indikaattorin estimaatit olivat kaikille aineistoille liki samat. Suurempi vastausaste ei siis merkinnyt parempaa edustavuutta. Lisäksi CAVVI-aineistossa muistutusviestein ja -kirjein suoritettu vastausasteen kasvattaminen huononsi edustavuutta R-indikaattorin näkökulmasta. Mielivaltainen vastausasteen kasvattaminen ei siis ole välttämättä perusteltua. R-indikaattorin estimaattorin ominaisuuksien osalta empiiriset tulokset vahvistivat RISQ-projektin aiempia tutkimustuloksia. Estimaattorin arvo oli sitä pienempi mitä enemmän vastausalttiuden mallissa oli selittäjiä, koska tällöin vastausalttiuksien varianssi kasvoi (Schouten ym. 2009). Otoskoko vaikutti merkittävästi varianssin suuruuteen: mitä pienempi otoskoko oli, sitä leveämmät olivat luottamusvälit ja sitä vaikeampi oli tehdä johtopäätöksiä edustavuudesta.

Operationalizing Supply Chain vs. Supply Chain Competion

Competition is an immensely important area of study in economic theory, business and strategy. It is known to be vital in meeting consumers’ growing expectations, stimulating increase in the size of the market, pushing innovation, reducing cost and consequently generating better value for end users, among other things. Having said that, it is important to recognize that supply chains, as we know it, has changed the way companies deal with each other both in confrontational or conciliatory terms. As such, with the rise of global markets and outsourcing destinations, increased technological development in transportation, communication and telecommunications has meant that geographical barriers of distance with regards to competition are a thing of the past in an increasingly flat world. Even though the dominant articulation of competition within management and business literature rests mostly within economic competition theory, this thesis draws attention to the implicit shift in the recognition of other forms of competition in today’s business environment, especially those involving supply chain structures. Thus, there is popular agreement within a broad business arena that competition between companies is set to take place along their supply chains. Hence, management’s attention has been focused on how supply chains could become more aggressive making each firm in its supply chain more efficient. However, there is much disagreement on the mechanism through which such competition pitching supply chain against supply chain will take place. The purpose of this thesis therefore, is to develop and conceptualize the notion of supply chain vs. supply chain competition, within the discipline of supply chain management. The thesis proposes that competition between supply chains may be carried forward via the use of competition theories that emphasize interaction and dimensionality, hence, encountering friction from a number of sources in their search for critical resources and services. The thesis demonstrates how supply chain vs. supply chain competition may be carried out theoretically, using generated data for illustration, and practically using logistics centers as a way to provide a link between theory and corresponding practice of this evolving competition mode. The thesis concludes that supply chain vs. supply chain competition, no matter the conceptualization taken, is complex, novel and can be very easily distorted and abused. It therefore calls for the joint development of regulatory measures by practitioners and policymakers alike, to guide this developing mode of competition.