Oral health, smoking and adolescence

The present cross-sectional study examined the effect of smoking on oral health in a birth cohort of 15 to 16-year-old Finnish adolescents. The hypothesis was that oral health parameters were poorer among smoking than non-smoking subjects and that a tobacco intervention program could be effective among the adolescents. The study was conducted in the Kotka Health Center, Kotka, Finland. Altogether 501 out of 545 subjects (15- to 16-year-old boys [n = 258] and girls [n = 243]) were clinically examined in 2004 and 2005. The sample frame was a birth cohort of all subjects in 1989 and 1990, living in Kotka. A structured questionnaire was also filled in by the participants to record their general health and health habits, such as smoking, tooth brushing, and medication used. The participants were classified into nonsmokers, current smokers, and former smokers. Subgingival pooled plaque samples were taken and stimulated salivary samples were also collected. The subjects were asked from which of seven professional groups (doctors, school nurses, dental nurses, general nurses, dentists, teachers and media professionals) they would prefer to receive information about tobacco. The two most popular groups they picked up were dentists and school nurses. Current smokers (n=127) were then randomly assigned into three groups: the dentist group (n =44), the school-nurse group (n =42), and the control group (n =39). The intervention was based on a national recommendation of evidence based guidelines by The Finnish Medical Society Duodecim ( 5A counseling system). Two months after the intervention, a second questionnaire was sent to the smokers in the intervention groups. Smoking cessation, smoking quantity per week, and self-rated addiction for smoking (SRA) were recorded. The results were analyzed using the R-statistical program. The results showed that 15% of the subjects had periodontitis. Smokers (25%) had more periodontitis than non-smokers (66%) (p < 0.001). Smoking boys (24%) also had more caries lesions than non-smokers (69%) (p < 0.001), and they brushed their teeth less frequently than non-smokers. Smoking significantly impaired periodontal health of the subjects, even when the confounding effects of plaque and tooth brushing were adjusted. Smoking pack-years, intensified the effects of smoking. Periodontal bacteria Prevotella nigrescens, Prevotella intermedia, Tannerella forsythia and Treponema denticola were more frequently detected among the smokers than non-smokers, especially among smoking girls. Smoking significantly decreased the values of both the salivary periodontal biomarkers MMP-8 (p=0.04) and PMN elastase (p=0.02) in boys. The effect was strengthened by pack years of smoking (MMP-8 p=0.04; elastase p0.01). Of those who participated in the intervention, 19 % quit smoking. The key factors associated with smoking cessation were best friend`s influence, nicotine dependence and diurnal type. When the best friend was not a smoker, the risk ratio (RR) of quit smoking after the intervention was 7.0 (Cl 95% 4.6 10.7). Of the diurnal types, the morning people seemed to be more likely to quit (RR 2.2 [Cl 95% 1.4 3.6]). Nicotine dependence also elicited an opposite effect: those who scored between 3 and 5 dependence scores were less likely to quit. In conclusion, smoking appears to be a major etiological risk factor for oral health. However, the early signs of periodontal disease were mild in the subjects studied. Based on the opinions of the adolescent s, dental professionals may have a key position in their smoking cessation. The harmful effects of smoking on oral health could be used in counselling. Best friend`s influence, nicotine dependence and diurnal type, all factors associated with smoking cessation, should be taken more carefully into account in the prevention programs for adolescents.

Whose ETSIP? National and local ownership of Namibia's education and training sector improvement programme

Tämä työ tarkastelee kansallista ja paikallista omistajuutta Namibian opetussektorin kehittämisohjelmassa. Opetussektorin kehittämisohjelma ETSIP on 15-vuotinen sektoriohjelma vuosille 2005-2015 ja sen tavoitteena on edesauttaa Namibian kehittymistä tietoyhteiskunnaksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten kansallinen ja paikallinen omistajuus on toteutunut ETSIP prosessin aikana. Erityisesti pyritään selvittämään paikallistason opetussektorin virkamiesten näkemyksiä ETSIP prosessista, heidän roolistaan siinä ja siitä millaisia vaikuttamisen ja hallinnan mahdollisuuksia heillä on ollut prosessin aikana. Tutkimuksen lähtökohta on laadullinen ja lähestymistapa konstruktionistinen: tutkimus tarkastelee todellisuutta ihmisten kokemusten, näkemysten ja toiminnan kautta. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, epävirallisista keskusteluista, lehtiartikkeleista ja ETSIP dokumenteista. Tutkimus osoittaa että kansallinen omistajuus on epämääräinen käsite sillä kansallisia toimijoita ja näkemyksiä on useita. Tutkimus vahvistaa Castel-Brancon huomion siitä, että omistajuutta on tarkasteltava kontekstissaan: muuttuvana ja kilpailtuna. ETSIPin rinnalle ollaan valmistelemassa uutta strategista ohjelmaa opetusministeriölle mikä saattaa muuttaa omistajuutta ETSIPiin. ETSIP dokumenttien omistajuusretoriikka myötäilee kansainvälisiä sitoumuksia avun vaikuttavuuden parantamiseksi mutta niistä puuttuu syvällisempi analyysi siitä, miten kansallinen ja paikallinen omistajuus toteutuisi käytännössä. Avunantajien näkemys omistajuudesta on suppea: omistajuus nähdään lähinnä sitoutumisena ennalta määrättyyn politiikkaohjelmaan. Haastatteluaineistosta nousee esiin Whitfieldin ja Frazerin jaottelu suppeista ja laajoista omistajuuskäsityksistä. Sitoutumista ETSIP ohjelmaan pidetään tärkeänä mutta riittämättömänä määritteenä omistajuudelle. Paikallisella tasolla sitoutuminen ETSIP ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin on toteutunut melko hyvin mutta jos omistajuutta tarkastellaan laajemmin vaikutusvallan ja hallinnan käsitteiden kautta voidaan todeta että omistajuus on ollut heikkoa. Paikallisella tasolla ei ole ollut juurikaan vaikutusvaltaa ETSIP ohjelman sisältöön eikä mahdollisuutta hallita ohjelman toteutusta ja päättää siitä mitä hankkeita ohjelman kautta rahoitetaan. Tujanin demokraattisen omistajuuden käsite kuvaa tarvetta muuttaa ja laajentaa omistajuusajattelua huomioiden paikallisen tason paremmin. Tämä tutkimus viittaa siihen että omistajuuden toteutuminen paikallisella tasolla edellyttäisi institutionaalisen kulttuurin muutosta ja institutionaalisen legitimiteetin vahvistamista. Omistajuuden mahdollistamiseksi paikallisella tasolla tarvittaisiin poliittista johtajuutta, luottamusta, vastuullisuuden kulttuurin kehittämistä, tehokkaampaa tiedonjakoa, laajaa osallistumista, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Ennen kaikkea tarvittaisiin paikallisen tason vaikutusvaltaa päätöksenteossa ja kontrollia resurssien käytöstä. Tälle muutokselle on selvä tarve ja tilaus.