Hyvät pahat pörssiyhtiöt?

Pörssiyhtiöihin liitetään julkisessa keskustelussa usein väitteitä, että pörssiyhtiöt palvelevat osakkeenomistajien lyhytaikaisia etuja muiden sidosryhmien ja myös pitkän aikavälin tuottavuuden kustannuksella. Keskitymme tässä selonteossa tutkimaan onko pörssiyhtiöiden julkisuudessa osalleen saama kritiikki ansaittua. Erityisesti tarkastelemme pörssiyhtiöiden roolia työnantajina ja investoijina 2000- luvulla verrattuna noteeraamattomien yritysten rooliin. Selvitämme myös listattujen ja listaamattomien yritysten eroja sijoituskohteina sekä tutkimme, onko pörssissä ololla vaikutusta yrityksen rahoitusrakenteeseen. Olemme jättäneet vertailun ulkopuolelle nopeasti kasvaneet ja kannattavat tietotekniikka-alan yritykset, joille ei ole olemassa noteeraamattomia vertailukohteita. Lisäksi vertailustamme olemme jättäneet pois yritykset, jotka eivät ole olleet listattuina koko tarkasteluperiodimme aikana. Pois jättämämme kasvuyritykset todennäköisesti parantaisivat pörssiyhtiöiden suhteellista asemaa ainakin kasvu- ja tulosnäkökulmista. Osakkeenomistajien edun lyhytnäköisen valvonnan tulisi johtaa työntekijöiden hyväksikäyttöön ja pitkäaikaisinvestointien karttamiseen. Tuloksemme kuitenkin kertovat päinvastaista. Pörssiyhtiöiden työntekijäkohtaiset henkilökulut ovat selvästi samoilla aloilla toimivia noteeraamattomia yrityksiä korkeammat. Erot ovat huomattavat: pörssiyhtiöiden vuosittaiset henkilökulut ovat noin 3000–4000 euroa suuremmat per henkilö. Lisäksi pörssiyhtiöt ovat kasvattaneet työntekijämääräänsä huomattavasti, toisin kuin noteeraamattomat vertailuyritykset. Otantamme pörssiyhtiöiden kokonaistyöllisyys on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin noin 3 % vuodessa. Pörssiyhtiöt työllistivät vuonna 2007 lähes 87.000 työntekijää enemmän kuin vuonna 2001, kun taas yksityisen vertailuryhmän osalta työpaikat olivat samaan aikaan vähentyneet noin 2 500:lla. Pörssiyhtiöiden investoinnit ovat useina vuosina olleet listaamattomia yrityksiä suuremmat, joskin erot kahden ryhmän välillä eivät tyypillisesti ole tilastollisesti merkittäviä. Sidosryhmien hyväksikäytölle tai lyhytjänteisyydelle ei siis tältä osin löydy minkäänlaisia todisteita. Investointituotoissa ei ole järjestelmällisiä eroja kahden ryhmän välillä, lukuunottamatta aivan viime vuosia, jolloin pörssiyhtiöiden oman pääoman tuotto on ollut selvästi korkeampi kuin noteeraamattomien yritysten. Pörssiyhtiöillä ja noteeraamattomilla vertailuyrityksillä on merkittäviä eroja osingonmaksussa. Pörssiyhtiöt maksavat selvästi korkeampia osinkoja kuin vertailuryhmään kuuluvat yritykset. Pörssiyhtiöt maksavat omistajilleen noin puolet nettotuloksistaan osinkoina, kun taas noteeraamattomat yritykset maksavat ainoastaan 20–30 %. Erot pörssiyhtiöiden hyväksi ovat vielä suurempia, kun mittarina käytetään osinkojen suhdetta liikevaihtoon. Tulostemme mukaan pörssiyhtiöt käyttävät velkarahoitusta vastaavia noteeraamattomia yrityksiä enemmän. Tämä voi johtua kahdesta syystä. Ensinnäkin, koska osakkeen julkinen kauppa mahdollistaa omistuspohjan laajenemisen ja alkuperäisyrittäjien sijoitusten paremman hajauttamisen, pörssiyrityksellä on suurempi halukkuus riskinottoon lisäämällä velkarahoitusta. Toisaalta pörssilistaus voi toimia signaalina yrityksen laadusta siten, että rahoittajat tarjoavat velkarahoitusta auliimmin ja paremmilla ehdoilla. Pörssiyhtiöiden suurempi velkaisuus ei ole ollenkaan negatiivinen asia, koska velkarahoitus on verohyötyineen tyypillisesti huomattavasti osakerahoitusta edullisempaa. Tämä taas mahdollistaa lisäinvestointeja, joita ei rahoituksen puutteessa muuten tehtäisi. Yleisemmin rahoitusrakenteiden eroja tarkastellessamme huomaamme viitteitä siitä, että koska pörssiyhtiöillä on mahdollisuus saada osakepääomaa helpommin kuin listaamattomien yhtiöiden, ne pystyvät reagoimaan sekä tuote-, että rahoitusmarkkinoiden 3 mahdollisuuksiin. Listaamattomien yritysten rahoitusrakenne ja myös investoinnit sen sijaan näyttäisivät olevan pitkälle sidonnaisia tulorahoituksen tarjoamiin kassavirtoihin. Pörssiyhtiöt investoivat vähintään yhtä paljon kuin vastaavat noteeraamattomat yritykset ja investointien tuottavuus on vähintään yhtä hyvä. Pörssiyhtiöt ovat parempia palkanmaksajia ja työllistäjiä kuin vastaavat yksityiset yritykset. Pörssiyhtiöt pystyvät maksaamaan selkeästi parempia osinkoja investointien ja muun toiminnan siitä kärsimättä, koska velkarahoituksen parempi saatavuus tai pörssiyhtiöiden suurempi halukkuus käyttää velkarahoitusta tuovat rahoitusrakenteeseen tarvittavaa joustavuutta. Tulostemme valossa arvostelu osakkeenomistajien lyhytaikaisten etujen suosimisesta muiden sidosryhmien tai pitkän aikavälin tuottavuuden kustannuksella ei ole perusteltavissa.

Pricing Index Options with Stochastic Volatility

The objective of this paper is to investigate the pricing accuracy under stochastic volatility where the volatility follows a square root process. The theoretical prices are compared with market price data (the German DAX index options market) by using two different techniques of parameter estimation, the method of moments and implicit estimation by inversion. Standard Black & Scholes pricing is used as a benchmark. The results indicate that the stochastic volatility model with parameters estimated by inversion using the available prices on the preceding day, is the most accurate pricing method of the three in this study and can be considered satisfactory. However, as the same model with parameters estimated using a rolling window (the method of moments) proved to be inferior to the benchmark, the importance of stable and correct estimation of the parameters is evident.

The impact of stock option incentives on investment and firm value

This paper analyzes the relations among firm-level stock option portfolio incentives, investment, and firm value based on a sample of Finnish firms during the time period 1987 – 2000. Utilizing exact and complete information regarding stock option portfolio characteristics, we find some evidence that firm investment is increasing in the incentives to increase stock price (delta) and risk (vega). Furthermore, we find strong evidence of a positive relation between both incentive effects and firm value (Tobin’s Q). In contrast, when we allow for stock option incentives, investment, and firm value to be simultaneously determined, we find no evidence that investment is increasing in incentives. However, even after controlling for endogeneity, we find that both incentive effects arising from stock option compensation display a positive and significant effect on firm value. Finally, in contradiction to earlier findings, we observe that neither Tobin’s Q nor investment drives incentives.

Panel Cointegration of Chinese A and B Shares

This paper uses panel unit root and cointegration methods to test the stationarity of the premium on domestic investors’ A shares over foreign investors’ B shares and cointegration between the A and B share prices on the Chinese stock exchanges. We find that the A share price premium is nonstationary until 2001, when the A and B share markets were partially merged, and that the A and B share prices are cointegrated in the panel.Cointegration is more likely to be found for firms in the service sector and for firms that issued B shares recently.

The Effect of Obesity on Wages and Employment: The Difference Between Having a High BMI and Being Fat

In this paper, we re-examine the relationship between overweight and labour market success, using indicators of individual body composition along with BMI (Body Mass Index). We use the dataset from Finland in which weight, height, fat mass and waist circumference are not self-reported, but obtained as part of the overall health examination. We find that waist circumference, but not weight or fat mass, has a negative effect on wages for women, whereas all measures of obesity have negative effects on women’s employment probabilities. For men, the only obesity measure that is significant for men’s employment probabilities is fat mass. One interpretation of our findings is that the negative wage effects of overweight on wages run through the discrimination channel, but that the negative effects of overweight on employment have more to do with ill health. All in all, measures of body composition provide a more refined picture about the effects of obesity on wages and employment.

The Physical Strenuousness of Work is Slightly Associated with an Upward Trend in the Body Mass Index

This paper explores the relationship between the physical strenuousness of work and the body mass index in Finland, using individual microdata over the period 1972-2002. The data contain self-reported information about the physical strenuousness of a respondent’s current occupation. Our estimates show that the changes in the physical strenuousness of work can explain around 8% at most of the definite increase in BMI observed over the period. The main reason for this appears to be that the quantitative magnitude of the effect of the physical strenuousness of work on BMI is rather moderate. Hence, according to the point estimates, BMI is only around 1.5% lower when one’s current occupation is physically very demanding and involves lifting and carrying heavy objects compared with sedentary job (reference group of the estimations), other things being equal. Accordingly, the changes in eating habits and the amount of physical activity during leisure time must be the most important contributors to the upward trend in BMI in industrialised countries, but not the changes in the labour market structure.

Bootstrapping the Error Correction Model Cointegration Test

This paper is concerned with using the bootstrap to obtain improved critical values for the error correction model (ECM) cointegration test in dynamic models. In the paper we investigate the effects of dynamic specification on the size and power of the ECM cointegration test with bootstrap critical values. The results from a Monte Carlo study show that the size of the bootstrap ECM cointegration test is close to the nominal significance level. We find that overspecification of the lag length results in a loss of power. Underspecification of the lag length results in size distortion. The performance of the bootstrap ECM cointegration test deteriorates if the correct lag length is not used in the ECM. The bootstrap ECM cointegration test is therefore not robust to model misspecification.

Income Inequality and Healt: A Multi-Country Analysis

This paper investigates the effect of income inequality on health status. A model of health status was specified in which the main variables were income level, income inequality, the level of savings and the level of education. The model was estimated using a panel data set for 44 countries covering six time periods. The results indicate that income inequality (measured by the Gini coefficient) has a significant effect on health status when we control for the levels of income, savings and education. The relationship is consistent regardless of the specification of health status and income. Thus, the study results provide some empirical support for the income inequality hypothesis.

The Power of Bootstrap Tests of Cointegration Rank with Financial Time Series

Bootstrap likelihood ratio tests of cointegration rank are commonly used because they tend to have rejection probabilities that are closer to the nominal level than the rejection probabilities of the correspond- ing asymptotic tests. The e¤ect of bootstrapping the test on its power is largely unknown. We show that a new computationally inexpensive procedure can be applied to the estimation of the power function of the bootstrap test of cointegration rank. The bootstrap test is found to have a power function close to that of the level-adjusted asymp- totic test. The bootstrap test estimates the level-adjusted power of the asymptotic test highly accurately. The bootstrap test may have low power to reject the null hypothesis of cointegration rank zero, or underestimate the cointegration rank. An empirical application to Euribor interest rates is provided as an illustration of the findings.

Reklamsvenska i Finland speglad genom varuhuset Stockmanns tidningsannonser under det 20e seklet - Swedish Advertising Language in Finland Mirrored by the Newspaper Advertisements of the Stockmanns Department Store during the 20th Century

Reklam sägs använda ett modernt, gärna ett nyskapande språk. Detta är ett påstående som inte så lätt kan verifieras. Tidningsannonsen är troligen den skriftspråksgenre som har fått minst uppmärksamhet av språkforskare. De som skriver texten i en tidningsannons är personer som representerar det samtida språkbruket. Annonser som representerar olika tidsepoker skiljer sig därför från varandra inte bara genom att annonsen förändras i fråga om stil och form. Annonsens språk avspeglar också den språkliga förändringsprocess som kontinuerligt pågår i varje språksamhälle. Annonser, och marknadsföringsmaterial över huvud taget, läses också av många människor som i övrigt läser mycket litet eller kanske inte alls. Marknadsföraren, reklamskribenten (copywriter) och AD:n producerar m.a.o. texter som på ett omedvetet sätt kommer att vara språkmodeller för sina läsare. Förändringar i språket kreeras inte och drivs inte på av språkforskare, utan av vanliga språkbrukare i interaktion med andra språkbrukare. Sett ur ett sociolingvistiskt perspektiv har det vitt spridda reklamspråket därför inflytande på språket i samhället. Syftet med det reklamspråksprojekt som presenteras i föreliggande rapport är att analysera hur och när förändringar i svenskan som uppträder i Sverige dyker upp i annonser som skrivs på svenska i Finland. Reklam på svenska Finland under 1900-talet står i fokus, och tidningsannonser för Stockmanns varuhus i Helsingfors utgör primärmaterialet. Tidningsannonser för varuhuset Nordiska Kompaniet (NK) i Stockholm under motsvarande tid tjänar som jämförelsematerial. I denna rapport presenteras projektets syfte, de uppställda forskningsfrågorna, och resonemanget illustreras med exempel ur projektmaterialet. Rapporten innehåller också en beskrivning av projektets reklamdatabas och basfakta om material och metoder. -

Wirtschaftssprache deutsch in studium und beruf - curriculumentwicklung an der schwedischen wirtschaftsuniversität in Finnland.

An der Schwedischen Wirtschaftsuniversität in Finnland wurde in einem mehrjährigen Projekt das gesamte deutsche Sprachcurriculum einer grundlegenden Revision unterzogen mit dem Ziel, unter Berücksichtigung der neuesten Forschungsergebnisse der angewandten Sprachwissenschaft ein zeitgemäßes und konsistentes Deutschcurriculum für Studierende der Wirtschaftswissenschaften zu schaffen. Durch das Projekt wurde für die deutsche Sprachausbildung ein deutliches Profil geschaffen, dessen Fokus auf fachkommunikativer Kompetenz und interkultureller Geschäftskommunikation liegt. Die von der Deutschabteilung entwickelten Lehr- und Lernmaterialien sind weitgehend auf der Basis eigener Forschungsergebnisse konzipiert und evaluiert worden und wurden gleichzeitig an den Gemeinsamen europäischen Referenzrahmens für Sprachen (CEFR) angepasst.

Hur mycket IKT behöver en studerande? Virtuelle kurskonzepte und ihre auswirkungen auf leistung, zufriedenheit und arbeitsstrategien

In dem vorliegenden Aufsatz wird eine vergleichende Untersuchung eines Deutschkurses (Tyska V: Interkulturelle Themen) an der Schwedischen Wirtschaftsuniversität Helsinki (Hanken) präsentiert, der im Jahr 2002 vollständig virtuell und im Jahr 2003 mit virtuellen Lernphasen und Kontaktunterricht im Wechsel realisiert wurde, wobei sich das virtuelle Kursmaterial jeweils in der Lernumgebung WebCT befand. In der Untersuchung werden die Leistungen, die Kursevaluationen und die Arbeitsstrategien der Studierenden in den beiden Kurskonzepten analysiert und miteinander verglichen. In Bezug auf die Leistungen der Studierenden hat sich gezeigt, dass die guten Studierenden in beiden Kurskonzepten gleich gute Ergebnisse erzielen. Die Untersuchung zeigt jedoch, dass der Kontaktunterricht des teils-virtuellen Kurskonzeptes gerade für die schwächeren Studierenden eine wichtige Funktion erfüllt – die schwächeren Studierenden erzielen im Kurskonzept mit Kontaktunterricht deutlich bessere Ergebnisse als die schwächeren Studierenden im ganz virtuellen Kurskonzept. Ein Vergleich der Arbeitsstrategien zeigt, dass die schwächeren Studierenden im Unterschied zu den guten Studierenden deutliche Schwierigkeiten mit dem Zeit- und Materialmanagement haben. Für die Weiterentwicklung des Kurskonzeptes sind zum einen die technischen Rahmenbedingungen zu verbessern, und zum anderen muss der Kontaktunterricht neu überdacht werden, da die Einführung des Themas Arbeitsstrategien in der virtuellen Lernumgebung als eigenständiger Themenbereich dringend notwendig erscheint.

887 sätt att se på svenskan i Finland - En redogörelse för en webbenkät genomförd hösten 2002

Föreliggande arbete är resultatet av ett experiment med en materialinsamlingsmetod. Vad händer om man lägger ut en enkät med frågor om språk på webben och låter den som vill leverera svar? Vilka är det som svarar och vad har respondentgruppens sammansättning för betydelse för resultatet, dvs. kan man lita på det och i vilken utsträckning i så fall? Kan en kvantitativ vinst, då många svarar, täcka en eventuell kvalitativ förlust, då man inte har kontroll över vilka de många är? Man anar att svarsmönstret med nödvändighet måste vara brokigt och strävar att täcka in så mycket av det som möjligt och då är webbalternativet värt att pröva på. Tanken att ta reda på vad språkbrukarna själva har för syn på sitt språk, och vad de har för synpunkter bl.a. på språkvården, var egentligen inte ny, men den hade fått ny aktualitet i samband med arbetet med Svenska språknämndens handlingsprogram för svenskan i Finland (Tänk om ... 2003). Webbenkäten är uppgjord så att den matchar en liknande undersökning som genomfördes som en traditionell postenkät 30 år tidigare. Webbenkäten gav många svar och respondenterna representerade många olika språkmiljöer. Det fanns fler likheter än olikheter mellan svaren i webbenkäten 2002 och i enkätundersökningen 1972. En skillnad som dock märktes var att respondenterna i dag inte uppfattar svenskan i Finland som ålderdomlig, utan snarare karaktäriserar den som finskpåverkad. En påfallande likhet var känslan för det mest finlandssvenska, nämligen de specifikt finlandssvenska orden och uttrycken samt inslagen av finlandssvensk dialekt.

Gender and female entrepreneurship in a pro-entrepreneurship magazine

In this working paper I discuss gendered entrepreneurship by exploring how the media writes about female entrepreneurship. The starting point is that the media when talking and writing about female entrepreneurs and female entrepreneurship, mould meanings of gender in entrepreneurship. I view entrepreneurship and gender as socially constructed, discursive phenomena. To uncover the processes of constructing gender in female entrepreneurship this paper applies a discursive framework, which treats language as a representational system producing and circulating meaning. The focus on language use as action implies that practises of writing and talking about female entrepreneurship ‘make’ gender as much as the women entrepreneurs) themselves: both involve working on culturally shared meanings to make reality intelligible. The data consists of articles published in Yrittäjä, a pro-SME magazine, in 1990-1997. In the analysis I show how gender is constructed in media talk. as a women’s issue Women entrepreneurs are constantly compared with men and with an implicitly masculine ideal of entrepreneurship and with strengths and weaknesses of women are displayed pointing out that the meaning making of gender taking place in the data refers to equality discourse. Finally I discuss possible consequences of the hegemonic equality discourse and suggest lines of further research.

Network Knowledge versus Cluster Knowledge- The Gordian Knot of Knowledge Transfer Concepts

Both management scholars and economic geographers have studied knowledge and argued that the ability to transfer knowledge is critical to competitive success. Networks and other forms for cooperation are often the context when analyzing knowledge transfer within management research, while economic geographers focus on the role of the cluster for knowledge transfer and creation. With the common interest in knowledge transfer, few attempts to interdisciplinary research have been made. The aim of this paper is to outline the knowledge transfer concepts in the two strands of literature of management and economic geography (EG). The paper takes an analytical approach to review the existing contributions and seek to identify the benefits of further interaction between the disciplines. Furthermore, it offers an interpretation of the concepts of cluster and network, and suggests a clearer distinction between their respective definitions. The paper posits that studies of internal networks transcending national borders and clusters are not necessarily mutually exclusive when it comes to transfer of knowledge and the learning process of the firm. Our conclusion is that researchers in general seem to increasingly acknowledge the importance of studying both the effect of and the need for geographical proximity and external networks for the knowledge transfer process, but that there exists equivocalness in defining clusters and networks.