Villapaidoistako elämänlankaa? : Tutkimus neulonnasta harrastuksena

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella neulonnan harrastamista: etsiä yhteyksiä perinteeseen, kartoittaa nykytilannetta ja hahmotella mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen avulla haettiin vastausta neulontaharrastuksen viriämiseen liittyviin tekijöihin, harrastuksen ilmenemiseen ja neulonnan merkitykseen harrastajalle. Teoreettisen viitekehyksen mukaan neulontaa tarkasteltiin harrastuksena, käsityön osa-alueena jaopittuna taitona. Lisäksi neulonnan merkitystä harrastajalle lähestyttiin kartoittamalla merkitystentaustalla olevia arvoja ja asenteita. Tutkimuksen suoritustavaksi valittiin kyselylomakkeen avulla toteutettava kvantitatiivinen menetelmä, jota täydennettiin tulosten tulkinnassa käytetyllä kvalitatiivisella tutkimusotteella. Kyselylomakkeeseen sijoitettiin monivalintakysymysten ja väittämien lisäksi laajempi neulonnan merkitystä kartoittava avoin kysymys. Tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja kuva neulonnan harrastamisesta Suomessa. Tutkimuksen yhteistyökumppaneiksi lupautuivat Helsingin villakehräämö ja Novita Neuleet -lehti, joiden avulla pystyttiin tavoittamaan neulonnan harrastajia ympäri Suomea. Tutkimus suoritettiin postikyselynä, joka lähetettiin Novita Neuleet -lehden tilaajille ja samansuuruiselle ryhmälle oletettuja neulonnan harrastajia. Otoksen koko oli 603 henkilöä, joista 325 palauttitäytetyn lomakkeen määräaikaan mennessä. Vastausten palautumisprosentti oli 54%. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa, jonka avulla aineistosta laadittiin frekvenssi- ja prosenttijakaumat sekä tarvittavat tunnusluvut. Ryhmien välisiä eroja testattiin ristiintaulukoinneilla ja tilastollisilla testeillä. Neulonnan arvostusta ja merkitystä kuvaavista väittämistä laadittiin faktorianalyysi mahdollisten neulojatyyppien muodostamista varten. Neulonnan merkitystä harrastajalle tulkittiin sisällön erittelyllä sekä olemustyyppianalyysiä soveltamalla. Tulosten perusteella neulontaharrastuksen viriämiseen liittyivät keskeisesti suvun ja perinteen merkitys, tarpeet ja koulukokemukset. Neulontaa harrastettiin paljon, sillä vastaajista 99% neuloi käsin vähintään yhden työn vuodessa. Eniten neulottiin villapaitoja (82%). Tilastollisesti Novita Neuleet -lehden tilaajat neuloivat vertailuryhmää enemmän. Neulonnan merkityksissä harrastajalle korostettiin hyödyllistä ajankäyttöä, rentoutumista, luovuutta ja itsensä ilmaisua. Neuleen valmiiksi saaminen tuotti mielihyvää, joka ilmeni antamisen ilona, haasteiden voittamisena ja onnistumisen kokemuksina. Harrastajien toimintaa kuvaamaan muodostettiin kaksi neulojatyyppiä: elämäntapa- ja tarveneulojat. Elämäntapaneulojilla on aina jokin neuletyö meneillään, kun taas tarveneulojat ryhtyvät neulomaan tarvitessaan esimerkiksi neulevaatteen tai käsilleen tekemistä. Villapaidoista voi saada elämänlankaa, sillä neulonnan todettiin tuovan harrastajan elämään sisältöä. Neulontaa pidettiin tulevaisuudessakin tarvittavana käsityötaitona, jonka haluttiin säilyvän tuleville sukupolville.

Kummimaatilatoiminta opettajien ja maatilojen sekä innovaatiotutkimuksen näkökulmista

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n alullepanemassa kummimaatilatoiminnassa mukana olleiden opettajien ja maatilojen käsityksiä ja kokemuksia toiminnasta sekä tarkastella kummimaatilatoimintaa innovaationa. Kummimaatilatoiminta liittyy Finfoodin internetissä julkaisemaan oppimateriaaliin suomalaisen ruoan tiestä. Kummimaatilatoiminnan tavoitteena on, että mahdollisimman monella peruskoululuokalla olisi oma kummimaatila, missä luokka voisi vierailla vuosittain, joka säilyisi luokalla mahdollisimman pitkään ja jonka kanssa luokka suunnittelee oman yhteistyönsä. Kummimaatilatoiminnan avulla pyritään omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta lisäämään nuorten tietoa maaseudun elämästä. Tutkimuksen tausta -osassa tarkastellaan koulun ja yhteiskunnan muiden tahojen yhteistyötä, esitellään tutkimuksia koulun ja teollisuusyritysten yhteistyöstä sekä koulun ja maatalouden yhteistyöhön liittyvää materiaalia. Lisäksi tarkastellaan innovaatiota ja innovaation diffuusiota. Koska kummimaatilatoiminta on uusi toimintamuoto, jossa toisena osapuolena on koulu, tutkimuksessa käsitellään myös kasvatuksen muutoksia (educational change). Tutkimusta käsitellään tapaus- ja toimintatutkimuksena. Tutkimusaineistona ovat kummimaatilatoiminnan alkuvaiheessa syksyllä 1997 mukaan lähteneiden seitsemän opettajan ja kuuden maatilan teemahaastattelut. Tutkimuksessa on haastateltu myös Finfoodin edustajaa. Aineisto kerättiin kevään ja syksyn 1998 aikana. Innovaatiotarkastelun pohjana ovat lisäksi tutkijan omat kokemukset toiminnasta sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut. Opettajien ja maatilojen kokemuksista selvitettiin heidän toiminnan aloittamiseen johtaneita motiivejaan, toiminnalle asettamiaan tavoitteita, toiminnassa havaitsemiaan ongelmia sekä käsityksiä toiminnan onnistumisen avaintekijöistä ja toiminnan kehittämisestä. Suuria näkemyseroja ei opettajien ja maatilojen kokemusten välillä ollut. Osapuolet pitivät maaseutua tärkeänä ja halusivat tarjota lapsille kokemuksia elämästä siellä. Yhteisenä tavoitteena opettajilla ja maatiloilla oli, että toiminta olisi mahdollisimman laajaa, ei pelkkiä retkipäiviä maalle. Opettajat korostivat myös vierailujen toiminnallisuutta. Maatilat toivoivat voivansa lisätä toiminnalla myös omaa tietämystään ja ammattitaitoaan. Käytännön asiat kuten matkat olivat eniten ongelmia aiheuttaneita asioita. Muina mahdollisina ongelmina mainittiin asenteet ja tiedotus. Toiminnan avaintekijöinä pidettiin suunnittelua, molempien osapuolten motivoituneisuutta ja aktiivisuutta, vierailujen toiminnallisuutta, tiedottamista ja toiminnan laajentamista. Kehittämisideat liittyivät toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella kummimaatilatoimintaa on ryhdytty kehittämään niin, että koko koululla yksittäisen luokan sijaan on yhteinen kummimaatila. Innovaatiotarkastelu osoitti, että kummimaatilatoiminnan kehittäminen ja levittäminen on pitkä prosessi, jossa koordinaattorin rooli on tärkeä. Osallistujien sitoutuminen toimintaan, osallistujien tukeminen sekä heidän kokemustensa hyödyntäminen on myös tärkeää. Tärkeimmät lähteet tutkimuksen taustateorian kannalta olivat Rogersin, Fullanin ja Hargreavesin teokset. Avainsanat: kummimaatilatoiminta, innovaatio, innovaation diffuusio, muutos Keywords: godfarms, farm visits, innovation, diffusion of innovation, educational change

Käsityön merkitys ja mielekkyys vangin kokemana : Hämeen lääninvankilan käsityötoimintaan osallistuneiden tutkinta- ja vankeusvankien mielipiteitä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vankilassa käsityötä opiskelevien, harrastavien ja vankityönä käsityötä tekevien vankien tähän elämän tilanteeseen liittyviä käsityötoimintaan osallistumisen kokemuksia ja heidän käsityölle antamia merkityksiä. Tutkimukselle asetettiin kolme tehtävää. Tutkimuksen ensimmäisenä tehtävänä oli kartoittaa mitä käsityötoimintaa Hämeen lääninvankilassa järjestetään. Toisena tehtävänä oli selvittää millaisia kokemuksia Hämeen lääninvankilan tutkinta-ja vankeusvangeilla on käsityötoimintaan osallistumisesta vankilassa oloaikana. Kolmantena tehtävänä oli selvittää millaiseksi vanki kokee käsityön merkityksen itselleen vankilassa oloaikana. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Hämeen lääninvankilan vankia 13-14.10.1997. Neljä heistä oli tutkintavankia ja neljä vankeusvankia. Kaikki haastateltavat olivat miehiä. Haastatteluja varten haettiin tutkimuslupa Oikeusministeriön Vankeinhoito-osastolta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin Grounded Theory -menetelmää. Tutkimus osoitti, että Hämeen lääninvankilassa järjestetään käsityötoimintaa tutkinta- ja vankeusvangeille vankityönä, harrastuksiin, ammatilliseen koulutukseen ja kurssitoimintaan liittyen. Vankien haastattelujen mukaan käsityön tekemisessä ovat mielekkäitä asiat, jotka liittyvät tekemiseen, oppimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ei mielekkäinä asioina käsityön tekemisessä pidettiin motivaatioon, oppimiseen ja aikaan sisältyviä asioita. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että tutkinta- ja vankeusvankien käsityön merkitykset kohdistuvat tekemiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, vaihteluun, mielialaan vaikuttaviin asioihin, oppimiseen,osaamiseen, ajan käyttöön, taloudeliseen hyötyyn ja fyysisen ympäristönmuutoksiin. Tutkielmassa esitellään vankien kokemuksia ja mielipiteitä käsityötoimintaan osallistumisesta vankilassaoloaikana. Näitä kokemuksia voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan ja kehitetään vangeille järjestettävää käsityötoimintaa. Avainsanat: käsityö, merkitys, arvot, vanki, vankila, vankeinhoito

Lukeminen ja kirjallisuus modernissa opiskeluympäristössä : Tapaustutkimus kuuden peruskoulun 4.-6. luokan telemaattinen kirjallisuuspiiri Matilda -hankkeesta

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää modernia opiskeluympäristöä hyödyntävää kirjallisuuspiiritoimintaa ja sitä kautta edistää oppilaiden mahdollisuuksia osallistua elämyksellistä lukemista painottavaan kirjallisuuspiiriin sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin lukuvuonna 1997 1998 kyselyin ja haastatteluin sekä observoimalla lähiopetustilanteita ja virtuaaliryhmien sähköpostiviestintää. Lisäksi käytettiin valmiita dokumentteja ja asiakirjoja. Tutkimusjoukkona oli Matildaan osallistuneet 4.-6. luokan oppilaat kuudelta Espoon ala-asteelta sekä neljä tutoria, koordinaattori ja joitakin luokanopettajia Matilda-kouluista. Tutkimusongelmat suuntautuivat pääasiassa matildalaisten kokemuksiin opiskelusta modernissa opiskeluympäristössä, suhteesta tieto- ja viestintätekniikkaan sekä siihen, mitä uutta lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvää he kertoivat oppineensa ja kokeneensa. Koska tutkimuskohteen kaltaisia kokeiluita, joissa yhdistyy kirjallisuuspiiritoiminta ja moderni tieto- ja viestintätekniikka, ei ainakaan Suomessa ole aikaisemmin ollut, päädyttiin tutkimusmetodologian valinnassa kvalitatiiviseen otteeseen. Tutkimusote noudatti tapaustutkimuksen ja kehittämistutkimuksen periaatteita. Vaikka tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen, aineistoa käsiteltiin myös kvantifioiden, mutta yleistyksiä tehtiin ainoastaan tapauksen suuntaan. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelu oli oppilaille positiivinen kokemus. He pitivät erityisesti etäopiskelun itsenäisestä työskentelystä ja lähiopetuspäivistä. Heidän suhtautumisensa tieto- ja viestintätekniikkaan muuttui positiivisemmaksi ja heidän taitonsa tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä kehittyivät. Oppilaat saivat positiivisia lukukokemuksia, heidän lukualueensa laajeni ja osa heistä kertoi lukutyylinsä muutoksista ja syvenemisestä. Oppilaat kokivat ongelmallisimmaksi hankkeen sekavan tutorointi-systeemin, kiireisen aikataulun sekä tietokoneisiin ja -verkkoon liittyvät ongelmat. kirjallisuuspiiri, kolmilukutaito, lukutaito, kirjallisuus, lukeminen, elämyksellinenlukeminen, kirjallisuudenopetus, moderni opiskeluympäristö, avoin ja joustava opiskeluympäristö, telematiikka, tieto- ja viestintätekniikka reading circle, teaching of literature, tri-literacy, literacy, reading, literature, aestheticreading, modern learning enviroment, open anf flexible learning enviroment, telematics, modern information technology

Intergenerational Transfer of Sabbath Observance : How is Religious Tradition Transferred to Children among Finnish Seventh-day Adventists?

This study examined religious home education in educational, psychological, and sociological context. Growing up within a religious denomination is a process of learning the rules, norms, opinions, and attitudes, which serve to make the individual an active member of the group. It is a process of transferring the cultural inheritance between generations. Sabbathkeeping can be regarded as a strong indicator of the Seventh-day Adventist value system, which is also why I have concentrated on this specific issue in my study. The purpose of the study was to find out, how the Sabbath is transferred from parents to children among Finnish Adventists. It was also examined how parents could make the day of rest positively exceptional for children, and how the parental authoritativeness affects the process of transference. According to Bull & Lockhart s (1989) theory, the amount of Adventist generations in family history influences the transfer of religious tradition. This study aimed to find out whether or not this theory would apply to the present-day Finland. The nature of religious development among Adventist young people was also one of the interests of the research. The methods used in the study were in-depth interviews (n = 10) and a survey (n = 106). The majority of the interviewees was young adults (age 15-30) grown up in Adventist families. The interviews were taped and transcribed for the study, and survey answers were analysed with SPSS-data analysis program. The amount of survey questionnaires evaluated was 106, whole population of 15-30 year-old Finnish Adventists being about one thousand. Democratic relationship between parents and children, parents' example, encouragement to own thinking, and positive experiences of Sabbath and the whole religion, including the social dimension of the Adventism, seem to be some of the most significant factors in transference of religious tradition. Both too severe and too permissive education were considered to lead to similar results: unsuccessful transfer of values, or even rebellion and adopting a totally opposite way of life than that of the parents. In this study the amount of Adventist generations in family history does not correlate significantly with the end results of value transference. Keywords: Sabbath, intergenerational, value transference, religious home education Avainsanat: sapatti, arvojen siirtyminen vanhemmilta lapsille, uskonnollinen kotikasvatus

Ekologisuus saaristolaiskäsityössä : Käsityöläisten luomia merkityksiä etsimässä

Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymykseen, miten saariston tekstiilikäsityöläinen tavoittelee ekologista kestävyyttä työssään. Mitä ekologisuus hänelle merkitsee ja miten se ilmenee hänen töissään? Kertojana on sekä tuote että tekijä. Tutkimus on fenomenologisesti orientoitunut ja vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin teorian ja aineiston vuoropuhelulla . Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysia. Analysoitava aineisto on hankittu haastattelemalla yhdeksää käsityöläistä, jotka asuvat Lounais-Suomen, Ahvenanmaan ja Tukholman alueen saaristoissa. Tutkimuksen teoreettisissa lähtökohdissa on tarkasteltu kestävän kehityksen ja saariston käsityön suhdetta. Kulttuuriseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja tuotannolliseen kestävyyteen panostamalla pyritään ekologiseen kestävyyteen. Käsityöläisen arvot, taidot ja tiedot vaikuttavat kehityksen eri osa-alueilla. Käsityöläisen toimintaympäristönä oli saaristo, sen luonto ja ihmisen aikaansaama kulttuuri. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten saaristo ja saaristolaisuus vaikuttivat käsityöläisen tapaan toimia ja kertoa tekemistään tuotteista. Ekologisuus saaristolaiskäsityössä ilmeni monin tavoin. Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys toteutuivat taloudellista ja tuotannollista kestävyyttä paremmin. Koulutuksen koettiin olevan paras keino saavuttaa välitavoitteita kestävässä kehityksessä. Käsityöläisyys nähtiin osana saaristolaiskulttuuria ja verkostoituminen harvaan asutulla seudulla koettiin tärkeäksi. Tutkimuksessa pohdittiin, onko ekologisuus materiaalin alkuperään, työtapaan vai tuotteen käyttöikään ja hävitykseen liittyvä asia. Ekologisuus yhdistettiin usein käsityön materiaaliin ja sen tuotantotapoihin. Arvot konkretisoituvat käsityöläisen puhuessa perheestään ja kasvamisesta käsityöläisyyteen. Ekologiseen käsityöhön panostaminen on myös osa käsityöläisen kasvuprosessia. Ekologiseen kestävyyteen pyrkiminen käsityössä herätti myös ristiriitaisia tunteita. Käsityöläisyys on elinkeino markkinoilla, joilla globaali kauppa määrittelee säännöt. Merkitseekö ekologiseen kestävyyteen pyrkiminen kurkottamista kohti totuutta? Avainsanat: ekologinen kestävyys, kestävä kehitys, arvot, käsityöläisyys, käsityö, saaristo saaristolaisuus

Ei oo kahta samanlaista siskoo: Yksilöllisyys Suomessa asuvien musliminaisten pukeutumisessa

Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin, mistä yksilöllisyys muodostuu ja miten se ilmenee musliminaisten pukeutumisessa. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin teorian ja aineiston vuoropuheluun perustuvalla fenomenologisesti orientoituneella sisällönanalyysilla. Analysoitava aineisto on hankittu haastattelemalla yhdeksää Suomessa asuvaa musliminaista. Tutkimuksessa yksilöllisyyttä pukeutumisessa on tarkasteltu prosessina. Prosessiin vaikuttavina tekijöinä on tarkasteltu yksilön olemusta, personallisuutta, minuutta, identiteettejä, uskontoa, kulttuuria ja sosiaalisia suhteita. Prosessissa keskeistä aineiston perusteella oli positiivisen minuuden kokemuksen tavoittelu, joka tarkoitti naisille intuitiivista oman itsensä tunnistamista ja tyytyväisyyttä peilin heijastamaan kuvaan. Yksilöllisen pukeutumisen voikin sanoa olevan seurausta positiivisen minuuden kokemuksen tavoittelusta, koska jokaiselle naiselle erilainen pukeutuminen antoi tunteen sopivuudesta itselle. Esimerkiksi uskonnolliselle musliminaisille pään peittäminen merkitsee oman minuuden toteutumista, koska hän kokee tuon pukeutumisen olevan uskon mukainen pukeutumistapa. Toiselle musliminaiselle pään peittäminen voi merkitä positiivisen minuuden kokemuksen menettämistä. Yksilöllisyys pukeutumisessa ilmeni monin tavoin. Osa naisista peittää julkisuudessa koko päänsä ja vartalonsa, osa ei peitä päätään ja jotkut pukeutuvat jopa tiukkoihin tai paljastaviin vaatteisiin. Suomessa on myös kasvonsa peittäviä musliminaisia, joita ei kuitenkaan ole mukana tässä tutkimuksessa. Yksilöllisyyttä ilmeni kuitenkin myös samalla tavalla pukeutuvien musliminaisten ryhmässä. Yksilöllisyys pukeutumisessa ilmeni erilaisina vaatekappaleina, hiustyyleinä, valintoina, yksityiskohtina ja väreinä. Yksilöllisyydessä ei kuitenkaan ole kyse vain havaittavasta pukeutumisen erilaisuudesta, vaan siitä, miten kukin musliminainen kuuluu tähän maailmaan ja toteuttaa omaa minuuttaan pukeutumisella. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa yksilöllisenä pukeutumisena voidaan pitää sitäkin, mikä monen suomalaisen mielestä ei näytä yksilölliseltä. Avainsanat: Yksilöllisyys, minuus, pukeutuminen, islam, naiset, prosessi, kokemus

Automaatioteknologian opetus kuvakepohjaisella ohjelmointikielellä : Teknologiakasvatuksen opetuskokeilu kolmessa eri käyttöympäristössä

Tutkimus kuuluu Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen luonnontieteen ja teknologian opetusta ja opetusvälineitä kehittävään LUONTI-projektiin. Tutkimuksen tarkoituksena on teknologiakasvatukseen liittyvän käsitteistön selkiyttäminen ja projektissa kehitetyn laitteiston, Empirica Controlin, käyttöönotto ja sen tutkiminen. Teoreettisessa taustassa tarkastellaan teknologiaa ja teknologiakasvatusta oppivelvollisuuskoulun näkökulmasta. Erilaisia teknologiamäärittelyjä ja ajatuksia teknologian olemuksesta verrataan tutkimuksessa kehitetyillä malleilla. Teknologia on luonteeltaan integroiva aihepiiri, jolle on ainakin tässä tutkimuksessa esitetyn teorian valossa vaikea määritellä omaa tiedonalaa ja siten luontevaa paikkaa omana oppiaineenaan. Avoimessa oppimisympäristössä tapahtuvaa kognitiivisen teorian mukaista oppimista on hahmoteltu muokkaamalla Lehtisen (1988) esittämää mallia. Aikaisempien tutkimus- ja kokeiluraporttien perusteella määritellään kolme luovaa ongelmanratkaisua ja avointa oppimisympäristöä hyödyntävää työtapaa: mallintava menetelmä, ongelmanratkaisu ja vapaa kokeilu. Empirica Controlia verrataan tekstipohjaiseen Logoon ja muihin markkinoilla oleviin laitteistoihin sekä tarkastellaan sen ominaisuuksia didaktiikan ja konstruktivistisen oppimisteorian näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu kolmesta opetuskokeilusta. Laajin kokeilu järjestettiin kahdella helsinkiläisellä peruskoulun ala-asteen 2. luokalla. Menetelmällisenä viitekehyksenä oli neljä sykliä käsittävä opetus- ja arviointikäytäntöjen kehittämiseen pyrkivä toimintatutkimus, jossa jokainen sykli pitää sisällään kvantitatiivisesti suoritetun oppimisen tarkastelun. Tiedonhankintamenetelminä käytettiin oppilaiden itsearviointia, erilaisia haastatteluja ja ääninauhan tukemaan strukturoitua päiväkirjaa pyrkien menetelmälliseen triangulaatioon. Näitä tuloksia varmennettiin kahdella lyhyemmällä opetuskokeilulla, joista toisessa tutkittavat olivat viidesluokkalaisia ja toisessa luokan- ja lastentarhanopettajiksi opiskelevia. Tutkimus tuotti kokemuksia Empirica Controlin opetuskäytöstä sekä laitteiston kehittämisehdotuksia. Tulosten mukaan oppilailla oli työskentelyn vaatiman teknologiaan, tietotekniikkaan ja rakentamisee nliittyvät perusvalmiudet. He kokivat työskentelyn positiivisena ja oppivat käyttämään ohjelmointikielen yksinkertaisimpia käskyjä. Lyhyemmät opetuskokeilut antoivat samansuuntaisia tuloksia. Teknologian oppimista tutkittiin automaatioteknologisten laitteiden toiminnasta annettujen selitysten kautta. Selityksissä havaittiin vain hienoista paranemista. Avainsanat: teknologiakasvatus, konstruktivismi, avoin oppimisympäristö, ryhmätyö, tietokoneavusteinen opetus,triangulaatio Keywords: technology education, constructivism, open learning environment, groupwork, computer-aided instruction,triangulation

EFFEKTUTVÄRDERING INOM FÖRETAGANDEUTBILDNING

Effektutvärdering inom företagandeutbildning är ett forskningsfält som karakteriseras av brist på modeller ifråga om utvärdering. De få och hittills existerande utvärderingsmodellerna verkar ha förbisett de pedagogiska variablerna såsom utbildningens innehåll och metoder. Därför har det varit problematiskt att beskriva företagandeutbildningen i högskolor och analysera hur företagandeutbildningen bidrar till studerandes inlärning och deras förmåga att utnyttja kunskapen i näringslivet. Avhandlingen som är en deduktiv studie granskar den tidigare forskningen på området och förespråkar en tvärvetenskaplig ansats vid mätning och presentation aveffekter inom företagandeutbildning. Den nya modellen, ROEE-modellen, bidrar till teoribildningen om lärandets ”vad” och lärandets ”hur” inom företagandeutbildningen. En av de första teorierna om inlärning (Herbart 1776-1841) och Kirkpatricks (1998) fyra-stegs modell för kursutvärdering byggs ut med en ny referensram baserad på examensutbildning inom företagande. En intressant aspekt metodmässigt utgör att försöksplanering och diagnostik inom medicinens område tillämpas på företagandeutbildningen. Avhandlingen visar att variabeln innehåll i företagandeutbildningen inom examensutbildning har en klar koppling till beteendet. Ett välavvägt innehåll kan utnyttjas i arbetslivet såväl av entreprenören som av intraprenören. Vid metodval i undervisningen visar den empiriska undersökningen att variation i metoder ger de positivaste upplevelserna.