Making Music, Making Muslims : A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi

Production of Carcinogenic Acetaldehyde by Oral Microbiome

Oral cancer is the seventh most common cancer worldwide and its incidence is increasing. The most important risk factors for oral cancer are chronic alcohol consumption and tobacco smoking, up to 80 % of oral carcinomas are estimated to be caused by alcohol and tobacco. They both trigger an increased level of salivary acetaldehyde, during and after consumption, which is believed to lead to carcinogenesis. Acetaldehyde has multiple mutagenic features and it has recently been classified as a Group 1 carcinogen for humans by the International Agency for Research on Cancer. Acetaldehyde is metabolized from ethanol by microbes of oral microbiota. Some oral microbes possess alcohol dehydrogenase enzyme (ADH) activity, which is the main enzyme in acetaldehyde production. Many microbes are also capable of acetaldehyde production via alcohol fermentation from glucose. However, metabolism of ethanol into acetaldehyde leads to production of high levels of this carcinogen. Acetaldehyde is found in saliva during and after alcohol consumption. In fact, rather low ethanol concentrations (2-20mM) derived from blood to saliva are enough for microbial acetaldehyde production. The high acetaldehyde levels in saliva after alcohol challenge are explained by the lack of oral microbiota and mucosa to detoxify acetaldehyde by metabolizing it into acetate and acetyl coenzymeA. The aim of this thesis project was to specify the role of oral microbes in the in vitro production of acetaldehyde in the presence of ethanol. In addition, it was sought to establish whether microbial metabolism could also produce acetaldehyde from glucose. Furthermore, the potential of xylitol to inhibit ethanol metabolism and acetaldehyde production was explored. Isolates of oral microbes were used in the first three studies. Acetaldehyde production was analyzed after ethanol, glucose and fructose incubation with gas chromatography measurement. In studies I and III, the ADH enzyme activity of some microbes was measured by fluorescence. The effect of xylitol was analyzed by incubating microbes with ethanol and xylitol. The fourth study was made ex vivo and microbial samples obtained from different patient groups were analyzed. This work has demonstrated that isolates of oral microbiota are able to produce acetaldehyde in the presence of clinically relevant ethanol and glucose concentrations. Significant differences were found between microbial species and isolates from different patient groups. In particular, the ability of candidal isolates from APECED patients to produce significantly more acetaldehyde in glucose incubation compared to healthy and cancer patient isolates is an interesting observation. Moreover, xylitol was found to reduce their acetaldehyde production significantly. Significant ADH enzyme activity was found in the analyzed high acetaldehyde producing streptococci and candida isolates. In addition, xylitol was found to reduce the ADH enzyme activity of C. albicans. Some results from the ex vivo study were controversial, since acetaldehyde production did not correlate as expected with the amount of microbes in the samples. Nevertheless, the samples isolated from patients did produce significant amounts of acetaldehyde with a clinically relevant ethanol concentration.