Fladan kartoitus modernein kartoitusmenetelmin

Tässä tutkimuksessa on selvitetty erilaisten kartoitusmenetelmien käytettävyyttä luonnonoloiltaan erilaisten fladojen kartoituksessa. Kartoitusmenetelminä käytettiin kauko-ohjattavaa pienoisvenettä, johon oli kiinnitetty kaikuluotain, VRS-GPS sekä GPS; UAV- helikopteria, joka otti ilmakuvia; sekä kasvillisuuslinjoja, joiden tietoja verrattiin ilmakuviin. Syvyyden kartoittamiseen käytettiin ajoittain myös teleskooppivarrella ohjattavaa kelluvaa lauttaa, johon oli kiinnitetty kaikuluotain, VRS-GPS ja GPS. VRS-GPS mittasi kaikuluotaimen sijaintipisteet ja GPS:n sijaintitietoja käytettiin aineiston aikaleimana. Tutkimusfladat sijaitsivat Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kartoitusmenetelmien käytettävyys vaihteli tutkimusfladoilla. Kauko-ohjattava pienoisvene toimi kohtuullisesti kaikilla tutkimusfladoilla ja nopeutti syvyyskartoitusta huomattavasti. Runsas kivikkoisuus ja kasvillisuus kuitenkin vaikeuttivat tai jopa estivät kartoituksen joissain osissa fladaa. Kaikuluotaamalla saaduista syvyystiedoista tehtiin interpoloimalla syvyyskartta. UAV-ilmakuvaus toimi menetelmänä, mutta esimerkiksi veden kirkkaudella on suuri merkitys niiden monipuoliseen käyttöön. Kasvillisuuslinjoista saadaan tärkeää tietoa lajistosta. Kasvillisuuslinjoja verrattiin myös UAV-ilmakuvissa havaittavaan kasvillisuuteen. UAV-ilmakuvista ei ollut mahdollista havaita vedenalaista kasvillisuutta riittävän tarkasti. Tutkimuksessa on selvitetty fladojen nykytilaa. Nykytilan selvityksessä pyrittiin tutkimaan fladan syvyysjakaumaa luodun syvyyskartan avulla, kasvillisuutta sekä fladan morfologista ja kasvillista vaihetta. Fladan morfologiaa ja kasvillisuutta verrattiin jo olemassa oleviin teorioihin ja malleihin fladan kehityskaaresta. Tutkimusfladojen nykyinen kehitysvaihe oli selkeästi erotettavissa vaiheista fladan esiaste – flada – kluuviflada – flada. Ne pystyttiin kohtalaisesti sijoittamaan myös Munsterhjelmin (1997) Tammisaaren saaristossa flada-luokitteluun. Vaikka tutkimusfladojen morfologinen kehitysvaihe oli selkeä, niiden kasvillisuus ei yleensä vastannut morfologiselle vaiheelle tyypillistä kasvillisuutta. Niiden kasvillisuus oli myös ristiriidassa morfologisen vaiheen kanssa. Voitiin havaita, että morfologinen samankaltaisuus ei vaikuttanut löydettyyn lajistoon.