Social-business tensions and their management in social enterprise: evidence from Finland.

This thesis aims to provide insight into the social-business tensions the social enterprises face in their operation and how they manage them. The social-business tensions are examined from four theoretical perspectives using triangulation approach. The theoretical lenses chosen are organizational identity, stakeholder theory, paradox theory and institutional theory. The theories aim to clarify, how the tensions are formed, how they appear and how they are managed in social enterprises. One viewpoint of this thesis is to examine the competence of these theories in explaining the social-business tensions in practise. The qualitative data was collected by interviewing persons from the management of two social enterprises. The empirical evidence of this thesis suggests that the appearing of social-business tensions varies between the social enterprises and they can be seen both as an advantage and as a challenge. Most of the social-business tensions arise from the enterprise’s multiple incoherent objectives, their stakeholders’ various demands and the differing understanding of the company’s central operation among the members of the organization. According to this thesis, the theories of organizational identity, stakeholder, paradox and institution are all able to provide unique insight into the identification and management of the social-business tensions. However, the paradox theory turned out to be the most abstract of the theories and thus being the farthest from the practise.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten kokemia yhteiskunnallis-taloudellisia jännitteitä ja niiden johtamista. Yhteiskunnallis-taloudellisia jännitteitä tutkitaan triangulaatio- menetelmällä neljän teoreettisen linssin kautta. Teoreettiset linssit ovat organisaation identiteetti, sidosryhmäteoria, paradoksiteoria ja institutionaalinen teoria. Teorioiden avulla pyritään selvittämään, miten jännitteet yrityksessä muodostuvat, miten ne ilmenevät ja miten niitä johdetaan. Tutkimus myös pyrkii samalla testaamaan teorioiden sopivuutta yhteiskunnallis-taloudellisten jännitteiden tutkimiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla kahden sosiaalisen/ yhteiskunnallisen yrityksen johtoa. Tulokset osoittavat, että yhteiskunnallis-taloudellisten jännitteiden ilmeneminen vaihtelee yrityksestä riippuen ja ne voidaan nähdä sekä mahdollisuuksina että haasteina yrityksissä. Suurin osa jännitteistä johtuu yrityksen monista, eriävistä tavoitteista, sidosryhmien vaatimuksista ja yrityksen jäsenten eriävästä ymmärryksestä, mikä on yrityksen keskeisintä toimintaa. Tutkimuksen perusteella kaikki valitut teoriat tarjoavat ainutlaatuista näkemystä yhteiskunnallis-taloudellisten jännitteiden tunnistamiseen ja johtamiseen. Paradoksiteoria kuitenkin osoittautua teorioista abstrakteimmaksi ja oli siten haastavin soveltaa käytäntöön.