Multicultural Belonging. Individuals across cultures, languages and places

The article-based doctoral dissertation deals with adult individuals in Western societies who were born into multilingual and multicultural families and have parents of different nationalities. The study’s participants grew up outside their parents’ countries of origin and relate to a multitude of bonds that link them across various cultures, languages and places. The study explores the social dimension of cultural belonging and examines diverse approaches that enable the participants to create notions of belonging and identification despite possessing at times contradictory transnational allegiances. The works offers new perspectives on transnational belonging and makes a timely contribution to discussions in the fields of cultural heritage studies, ethnology and transnational studies. The dissertation combines qualitative research methods with an insider perspective. The empirical material is based on semi-structured interviews with fifteen participants, among which are also the author’s siblings. The study addresses the relevance of the author’s personal situatedness and her multi-faceted roles as well as ethical concerns related to the methodological approach of insider research. The social dimension of cultural identities affect both the participants’ identification with their multiple attachments and language use in everyday life. The key research findings present interrelated discussions of the participants’ notion of being a mixture, the importance of family bonds and multilingualism, a specific mixed family lifestyle, the notion of non-belonging and the study participants’ sense of otherness as a means of creating communality with others. The study discusses the participants’ various life strategies of flexible relativising, juggling with multiple affiliations, the approach of “blending in” and their sense of ironic nation-ness for constructing a coherent sense of belonging. The author argues that multicultural belonging is inextricably connected to an association with multiple languages, cultures and places. Multicultural belonging is relational and depends on the context, social relationships and locations. The study proposes that multicultural belonging creates a tolerant understanding of membership and enables experiences of cosmopolitanism and selected notions of allegiance.

Artikkeliväitöskirja käsittelee länsimaisissa kulttuureissa eläviä aikuisia, jotka ovat syntyneet sellaiseen monikieliseen ja monikulttuuriseen perheeseen, jossa vanhemmat edustavat eri kansallisuuksia.Perhe on asunut maassa, joka ei ole kummankaan vanhemman synnyinmaa. Lasten monikulttuurinen kasvualusta liittää heidät monin sitein eri kulttuureihin, kieliin, maihin ja paikkoihin. Tutkimuksessa poraudutaan monikulttuurisen elämäntavan sosiaaliseen ulottuvuuteen tarkastelemalla niitä keinoja, joilla tutkimukseen osallistuneet henkilöt luovat osallisuuden- ja yhteenkuuluvaisuudentunnetta ajoittain ristiriitaisistakin monikulttuurisista yhteyksistään huolimatta. Kyse on arjen yksilötason ylirajaisista suhteista, joten tutkimus tarjoaa ajankohtaisen näkökulman erityisesti kulttuuriperinnön, etnologian ja kulttuurienvälisen viestinnän aloille. Empiirinen tutkimusaineisto koostuu eri puolilla läntistä maailmaa asuvan 15 monikulttuurisen aikuisen haastattelusta. Mukana ovat myös kirjoittajan sisarukset. Koska kirjoittaja itse lukeutuu tutkimaansa kohderyhmään, pohditaan sisäpiiritutkijan monia rooleja ja asemaa osana tutkimusta. Monikulttuurisessa elämäntavassa korostuvat perhesuhteiden ja monikielisyyden tärkeys, useista kulttuurielementeistä koostuvan perheen arjen erityispiirteet sekä tunne olla erilainen. Henkilöt käyttävät toiseutta välineenään luodessaan yhteisöllisyyttä muiden kanssa. He luovat arjen strategioita, joitten ytimenä on joustava suhteellistaminen, tasapainottelu eri kytkösten välillä, joukkoon sulautuminen ja kansallistunteen ironisoiminen. Monikulttuurinen osallisuudentunne syntyy useiden kielten, paikkojen ja kulttuurien välisestä suhteesta ja sen voimakkuus riippuu aina kulloisestakin kontekstista ja asioiden välisistä suhteista. Monikulttuurinen osallisuudentunne lisää suvaitsevaisuutta ja sisältää sekä kosmopoliittisia aineksia että valikoivaa kansallistunnetta.