Raivaajasukeltajakoulutuksen erikoisalakoulutusmahdollisuudet

Raivaajasukeltajalinjan koulutukseen ei toistaiseksi sisälly erikoisalakoulutusta, vaan jokaiselle sukeltajaoppilaalle koulutetaan kurssin aikana samat tiedot ja taidot. Raivaajasukeltajille suunnatun erikoisalakoulutuksen kautta voisi olla mahdollista kehittää joukon osaamistasoa vastaamaan entistä paremmin sille asetettuja haastavia suorituskykyvaatimuksia. Tutkimuksen lähtökohtana oli Sam Skutnabbin pro gradu -tutkielma aiheesta raivaajasukeltajatoiminnan kehittäminen osana miinantorjuntaa ja työn johtopäätöksissä esitetty jatkotutkimustarve. Tutkimus oli luonteeltaan soveltava taktiikan tutkimus, jonka lähestymistapa oli pääpiirteittäin kvalitatiivinen, eli laadullinen. Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona käytettiin kyselyä, joka osoitettiin seitsemälle tarkasti valitulle aihepiirin asiantuntijalle. Tutkimuksessa haettiin vastauksia tutkimuskysymyksille: Mikä on erikoisalakoulutuksen soveltuvuus raivaajasukeltajakoulutukseen? Mitkä esitetyistä erikoisalavaihtoehdoista soveltuisivat raivaajasukeltajakoulutukseen parhaimmin? Onko tarvittava erikoisalaosaaminen kannattavampaa tuottaa muissa Merivoimien joukoissa? Tutkimuksessa käsitellyt erikoisalakoulutusvaihtoehdot olivat AUV-operaattorikoulutus, viestikoulutus, lääkintäkoulutus ja veneenkuljettajakoulutus. Esitettyjen johtopäätösten perusteella erikoisalakoulutuksen soveltuvuutta olisi tarve jatkotutkia, jotta olisi mahdollista saada selville sen todellinen soveltuvuus. Tutkimuksessa käsiteltyjen erikoisalavaihtoehtojen osalta lääkintä- ja viestiala osoittautuivat tarpeellisuutensa ja todennäköisen soveltuvuutensa puolesta potentiaalisimmiksi vaihtoehdoiksi. Tutkimuksen perusteella muissa Merivoimien joukoissa koulutettujen henkilöiden sijoittaminen raivaajasukeltajaorganisaatioon on ongelmallista raivaajasukeltajaryhmien henkilömäärä- ja tilarajoitusten takia. Tämän vuoksi tulokset eivät tue ajatusta raivaajasukeltajaryhmien orgaanisista jäsenistä, joilla ei ole sukelluskoulutusta.