Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä. Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan

Tutkimuksessa tarkastellaan lauseen aspektin ilmaisemista suomen kielessä. Aspektia käsitellään merkityskategoriana, joka osoittaa lauseen kuvaaman asiaintilan ajallisen keston, ja perustavanlaatuisena aspektuaalisena erontekona pidetään rajattuuden ja rajaamattomuuden vastakohtaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään, millä perusteella lauseet saavat joko rajatun tai rajaamattoman aspektitulkinnan ja miten konteksti vaikuttaa tähän tulkintaan. Lauseen kontekstina käsitellään kielellistä kontekstia eli tekstiä. Työ on aineistopohjainen tutkimus kirjoitetusta nykysuomesta, ja tarkastelun kohteena on sanomalehtiteksteistä koottu lauseaineisto. Lauseiden pääverbit ovat olla, tehdä ja tulla. Aineistosta on mahdollista esittää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia huomioita. Tutkimuksen teoreettisen ja metodologisen taustan muodostavat eräiden kognitiivisen kielitieteen suuntausten kuvauskäsitteet ja -metodit sekä fennistinen aspektin kuvaamisen perinne. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta fennistiikassa esitettyä tapaa määritellä lauseen aspektimerkitys ja osoitetaan, että ne ovat toisiaan täydentäviä. Molemmat lähestymistavat huomioon ottamalla on siis mahdollista kuvata lauseen aspektimerkityksen määräytyminen täsmällisemmin kuin vain yhteen kuvaustapaan keskittymällä. Lisäksi osoitetaan, että keskeisinä aspektin ilmaisemisen keinoina pidetyt keston ja toistuvuuden adverbiaalit jäävät aineistossa marginaalisiksi. Ajankohdan adverbiaaleja puolestaan käsitellään aiemmasta tutkimuksesta poiketen rajattuina tarkastelunäkökulmina kuvattuun asiaintilaan, ja ne toimivat tässä tehtävässä liittyessään aspektiltaan rajaamattomiin lauseisiin. Lisäksi tutkimus osoittaa, että aspektin ilmaisemisen kerroksellisuutta voidaan aspektin ilmaisemiseen osallistuvien lauseenjäsenten kerrostumisen ohella tarkastella lausekokonaisuuden eri semanttisten tasojen kerrostumisena. Lausetta laajemman kontekstin vaikutusta aspektitulkintaan ei ole aiemmin tutkittu suomen kielessä. Tutkimus osoittaa, että aspektiltaan monitulkintaisten lauseiden konteksti voi selventää tulkinnan tai mahdollistaa samanaikaisesti vaihtoehtoiset tulkinnat. Lisäksi erilaisten lauseenulkoisten rajan ilmausten avulla on mahdollista osoittaa lauseen aspektin rajattuutta siinä tapauksessa, että lause muutoin ymmärrettäisiin aspektiltaan rajaamattomaksi.

Expressing clausal aspect in Finnish: A study of clauses with the verbs olla, tehdä and tulla in their textual contexts This thesis focuses on clausal aspect in Finnish. Aspect is treated as a semantic category which expresses the duration of the situation described by a clause, and the opposition between bounded and unbounded aspect is regarded as the most significant aspectual opposition. The first aim of this study is to provide a coherent description of how aspect is expressed in Finnish. The second aim is to clarify whether context has an effect on the aspectual interpretation of a clause. In this thesis, the term context refers to the linguistic context of a clause, namely the text. This thesis is a usage-based analysis of written contemporary Finnish, and it concentrates on clauses with the verb olla ‘to be’, tehdä ‘to do, to make’ or tulla ‘to come, to become’ as the main verb. The clauses are extracted from newspaper texts, and it is possible to present both qualitative and quantitative remarks based on the data. The theoretical and methodological background of this thesis is derived from cognitive linguistics and studies of Finnish aspect. The focus is on two different approaches regarding how to define the bounded and unbounded aspect of clauses, and the study shows that these approaches are complementary. That is to say, the aspectual meaning of a clause is best defined with both approaches instead of only one of them. In addition, the study shows that adverbials expressing duration and iteration are rare in the data. This is in contrast to previous studies which have emphasized the role of these elements as aspectual markers. Moreover, this study also regards adverbials expressing time periods as expressions of bounded viewpoints when used in otherwise unbounded clauses. Aspect is also discussed with respect to aspectual layers. The focus is on semantic layers expressed by the clause as a whole. The contextual approach to clausal aspect is new in Finnish linguistics. This study shows that the textual context may clarify the interpretation of an ambiguous clause or enable multiple interpretations simultaneously. In addition, it is shown that certain expressions can be regarded as elements acting as bounds outside a clause. These elements may indicate the bounded aspect of clauses that individually would be understood as unbounded.